Ministeri Astrid Thors vastasi kysymyksiin
Julkaistu: 3.12.2008 14:06
Päivitetty: 3.12.2008 17:09
Kuva: Petteri Paalasmaa/ Uusi Suomi
Astrid Thors
Työ- ja elinkeinoministeriöstä ehdittiin jo tyrmäämään Pajusen vaatimukset lisähenkilöstön saamisesta pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllistämispalveluihin.
Ministeriö ei aio Helsingin Sanomien verkkosivujen mukaan myöskään sitoutua pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen, joka takaisi 40 miestyövuoden lisäyksen pääkaupunkiseudun työvoimatoimistoihin maahanmuuttajien kotouttamiseen.
”Voiko Helsinki nyt sitten lopettaa muiden kuin jo sovittuihin töihin tulevien maahanmuuttajien vastaanottamisen? Nämä lusmuilijat kun ovat rasite veronmaksajille ja huoltosuhteelle kaikkien mielestä”, kysyy nimimerkki Juge Uuden Suomen sivuilla.
Ministeri Thors vastaa Uuden Suomen lukijoiden kysymyksiin esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta, EU:sta ja Suomen kielipolitiikasta.
Ministeri Thors vastasi Uuden Suomen lukijoiden kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa alla.
Aiempia kysymyksiä muun muassa tämän aiemman jutun alla olevassa ketjussa.
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
| 03:28 | YK ja Arabiliitto harkitsevat Syyria-operaation uusimista — YLE Ulkomaat |
| 03:12 | Euroryhmä päättämään Kreikan tukemisesta — MTV3 Ulkomaat |
| 02:54 | Säteilyturvakeskus: Ei kännykkäkieltoja kouluihin — MTV3.fi |
| 02:34 | Asiantuntija: Vangitut ruotsalaistoimittajat voivat vapautua huhtikuussa — YLE Ulkomaat |
| 02:18 | Kreikassa ei sopua säästötoimista — MTV3 Ulkomaat |
| 01:48 | YK: Arabiliitto käynnistää uudelleen Syyria-operaationsa — MTV3 Ulkomaat |
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Maahanmuuttokriittisyys (siiretty toisesta jonosta)
Arvoisa ministeri!
15:18 Athos Smoke (kirjautumaton)
1. Mitä pitäisi tehdä jotta erityisesti perussuomalaisten valtuutettujen toimesta esille noussut maahanmuuttokriittisyys saataisiin lopetettua?
2. Pitäisikö mielestänne Jussi Halla-ahon blogi poistaa netistä viranomaisten toimesta?
Väite siitä, ettei
Väite siitä, ettei esitetä faktoja maahanmuuttopolitiikassa, on väärä, ja se joka sellaisen väitteen esittää, ei ole esimerkiksi katsonut ns. kotouttamisselontekoa. Hallitus antoi sen lokakuun alussa eduskunnalle. Kenenkään tarkoitus ei ole lopettaa keskustelua maahanmuutosta, kun se vasta on alkanut. Valitettavasti kuitenkin Halla-ahosta kirjoittelu on saattanut "pimentoon", miten monta maahanmuuttajataustaista valtuutettua kunnallisvaaleissa valittiin.
Toivoisin, että poliisi ottaa vakavasti sellaiset nettikirjoitukset, jotka loukkaavat ihmisten kunniaa ja lietsovat vihaa tiettyjä ryhmiä kohtaan.
"Valitettavasti kuitenkin
"Valitettavasti kuitenkin Halla-ahosta kirjoittelu on saattanut "pimentoon", miten monta maahanmuuttajataustaista valtuutettua kunnallisvaaleissa valittiin."
Ainakaan minä en huomannut pk-seudulla RKP:n mainoksissa montakaan etnisesti erilaista ehdokasta.
Ehdokkaan nimi (siirretty toisesta jonosta)
Pitäisikö myös vaaleissa olla paljastamatta ehdokkaan nimeä?
15:21 Liike
On ehdotettu mahdollisuutta järjestää työhönotto niin, että työnantajalle ei kerrota työnhakijan nimeä ja taustatietoja etukäteen, ettei esimerkiksi hakijan ulkomaalaistausta vaikuttaisi työhönottoon.
Voitaisiinko järjestää myös eduskuntavaalit niin, että ehdokkaista ilmoitettaisiin vain äänestysnumero ja esimerkiksi koulutus ja työkokemus, mutta ei kerrottaisi ehdokkaan nimeä eikä mitään hänen taustastaan?
Valituksi tulleiden ehdokkaiden nimet paljastettaisiin vasta vaali-iltana. Olisikohan se varmasti hyvä valintatapa?
Maahanmuutto (kysymys siiretty toisesta jonosta)
Työperäinen maahanmuutto vs. muu maahanmuutto
14:32 Oskari Lehtinen (kirjautumaton)
Kysymys ministeri Thorsille:
Mikä on tällä hetkellä Suomeen valmiina odottavan työpaikan vuoksi muuttavien määrän suhde muista syistä maahamme muuttaviin?
Siksi kysyn, kun taannoin maahanmuuttokeskusteluiden yhteydessä näin ministeri Thorsin kummastelevan, miksi maahanmuuttoa kriittisesti tarkastelevien mielestä ihmiset eivät muka saisi tulla Suomeen, kun heillä on työpaikkakin valmiina. Ymmärtääkseni näin on kuitenkin harvan maahanmuuttajan kohdalla ja valtaosa maahanmuuttajista on tänne tullessaan työtä vailla.
Terveisin Oskari Lehtinen, Varsinais-Suomi
Tammi-elokuussa 2008
Tammi-elokuussa 2008 myönnetyt oleskeluluvat jakaantuvat seuraavasti: 32+14 prosenttia tulee suoraan töihin sentyyppisillä oleskeluluvilla. 24 prosenttia tuli tänne opiskelemaan ja 28 prosenttia perhesiteiden perusteella. Kun lasketaan yhteen työnteko ja opiskelu, se muodostaa enemmistön. Niin sanottu muu peruste sisältää esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat sekä au pairit.
Montako prosenttia
Montako prosenttia opiskelemaan tulleista on miehiä, ja toisaalta moniko heistä saa lapsen kautta oleskeluluvan maassamme. Kaikki tilastot julkisiksi.
Täsmennystä
Jos puhutaan työperäisestä maahanmuutosta millä analogialla opiskelu voidaan rinnastaa tähän, työtä tekevä maahanmuuttaja tuo valtiolle verotuloja, kun taas opiskeleva henkilö taas nauttii etuuksia ja saa ilmaisen koulutuksen, ja mikäänhän ei takaa että täällä opiskellut henkilö edes tänne jäisi töihin??
Eurooppalainen (Kysymys siirretty toisesta jonosta)
RKP ei aja monikultuuria
2.12.2008 21:11 Eurooppalainen
Toistan erittäin hyvän kysymyksen: "Kun sodan jälkeen suomenruotsalaiset kieltäytyivät ottamasta Karjalan evakkoja alueilleen, niin olisiko nyt aika korjata tämä rasistinen toimenpide ja kotouttaa kouluttamattomat
maahantulijat ruotsinkielisiin kuntiin ja Ahvenanmaalle?"
Jatkokysymykseni kuuluu: miten ja missä tahdissa RKP edesauttaa muun kuin suomen ja ruotsinkielisten osuuden nostoa pääasiassa ruotsinkielisissä kunnissa Porvoossa ja Raaseporissa Helsinkiin suunitellulle 20% tasolle?
Onko RKP uskottava maahanmuuton ja vieraiden kulttuurien puolustaja, kun puolue edelleen taistelee Uudeenmaan rannikkoseutujen väistämätöntä suomenkielistymistä vastaan?
Maakunnista Uusimaa,
Maakunnista Uusimaa, Varsinais-Suomi sekä Pohjanmaa ovat alueita, joissa ulkomaalaisten kansalaisten osuus on suurin. Kun katsoo kunnittain, esimerkiksi Närpiössä, yksikielinen ruotsinkielinen kunta, maahanmuuttajat ovat noin 10 prosenttia väestöstä.
Päinvastoin kuin väitetään, myös ruotsinkielisiin kuntiin otettiin karjalaisia. Sikäläiset maanomistajat velvoitettiin maksamaan korvauksia, jotta karjalaiset saisivat maanviljelysmaata. Presidentti Paasikivi tuki tätä linjaa voimakkaasti. Hän myös ymmärsi, ettei ns. Merikoivistoa voitu siirtää suoraan ruotsinkielisille seuduille.
Ei pidä paikkaansa
"Närpiössä, yksikielinen ruotsinkielinen kunta, maahanmuuttajat ovat noin 10 prosenttia väestöstä."
Wikipedian mukaan
Kaupunki on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,8 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 4,7 prosenttia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6
Paremmat (?) tilastot
Paremmat (?) tilastot tilastokeskukselta:
http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/545.html
Kunnon tilastot käyttöön
Paremmat (?) tilastot tilastokeskukselta:
http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/545.html
Ministeri Thors ilmeisesti
Ministeri Thors ilmeisesti laskee Närpiössä olevat suomenkielisetkin maahanmuuttajiksi :D
Kehitysmaat (Kysymys siirretty toisesta jonosta)
2.12.2008 20:45 Jiri Keronen (kirjautumaton)
Arvoisa ministeri,
Jotta kehitysmaat voisivat päästä samalle tasolle kuin länsimainen hyvinvointivaltio, tarvitaan kehitysmaassa koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Kehitysmaiden tilanteesta johtuen työvoiman tarve on jopa suurempi kuin länsimaissa, mutta samalla koulutuksen heikommasta laadusta ja määrällisestä vähyydestä johtuen myös työvoiman absoluuttinen määrä on pienempi. Jos tämä pieni määrä koulutettua työvoimaa siirretään kehitysmaista länsimaihin, kehitysmaiden tilanne luonnollisestikin huonontuu.
Miten otatte kantaa tähän niin sanottuun "aivopääoman" siirtoon ja sen tuomiin eettisiin ongelmiin?
Suomi sitoutuu tietenkin
Suomi sitoutuu tietenkin eettisesti kestävään maahanmuuttopolitiikkaan. Olemme tukeneet näitä pyrkimyksiä muun muassa YK:n piirissä. Mutta on olemassa myös maita, joiden yhtenä strategiana on kouluttaa kansalaisiaan niin, että he löytävät työpaikkoja muualta maailmalta, mutta tukevat taloudellisesti perheitään lähtömaassa. Esimerkkeinä mainittakoon Filippiinit sekä Vietnam. Viimeksi mainitussa maassa ei pystytä luomaan työpaikkoja kaikille niille nuorille, jotka nyt tulevat työmarkkinoille.
Tässä olisi kysymyksiä,
Tässä olisi kysymyksiä, joihin toivon vastauksia:
1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
Kaisaniemi (Kysymys siiretty toisesta jonosta)
Arvoisa
2.12.2008 20:38 Jorma Pitkänen (kirjautumaton)
Arvoisa ministeri!
Uskaltaisitteko kävellä kesäyönä, valkoisessa mekossa halki öisen ja pimeän Kaisaniemen puiston?
En ole koskaan uskaltanut.
En ole koskaan uskaltanut. En myöskään silloin, kun olin nuori ja maassa oli hädin tuskin muita kuin suomalaisia. Silloin muun muassa hyvä perhetuttavani joutui siinä puistossa pahoinpidellyksi.
Tietenkin meillä naisilla pitää olla samat mahdollisuudet liikkua kaupungissa ja pelon maantiedettä on torjuttava. Näin teemme muun muassa varmistamalla, että valaistus on kunnossa siellä, missä liikumme.
Maahanmuutto (Kysymys siiretty toisesta jonosta)
Jos maahanmuutto auttaa
2.12.2008 19:52 jokumies (kirjautumaton)
Jos maahanmuutto auttaa yhteiskuntaa niin paljon kuin olet antanut ymmärtää niin minkä takia lähes kaikki muut Euroopan maat parhaillaan kiristää maahanmuutto kriteerejään?
Taloudellisesta tilanteesta
Taloudellisesta tilanteesta huolimatta esimerkiksi Iso-Britannia ottaa vastaan töihin satojatuhansia henkilöitä. Tanska on perustanut ns. rekrytointitoimiston Intiaan ja Ruotsissa astuu tässä kuussa voimaan lainsäädäntö, jolla helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkit osoittavat, miten muut maat valmistautuvat työikäisen väestön vähenemiseen.
Eikö näissä ole avainsana
Eikö näissä ole avainsana "työ"? Miksi siis Suomen täytyy ottaa turvapaikanhakijoita, jotka EIVÄT ole tänne tulossa töihin?
Ei taida se Britania ottaa
Siirtyivät juuri malliin, jossa nettoliike olisi 0 eli vain saman verran sisään mitä muuttaa pois ja tuo on erittäin merkittävä muutos.
Et vastannut kysymykseen.
Et vastannut kysymykseen. Kysymys oli, että miksi monet Länsi-Euroopan maat kiristävät maahanmuutto kriteerejään. Eli minkä takia maat, jotka ovat harrastaneet vapaata maahanmuuttoa paljon Suomea kauemmin ovat nyt alkaneet katsomaan entistä tarkempaan ketä maahan ottavat. Eli, kuten antamasi esimerkitkin kertoivat, ilman työpaikkaa ei enää kovin helposti maahan pääse.
Arkipäivän todellisuus (Kysymys siirretty toisesta jonosta)
Mitä vastaat minulle? Olen
2.12.2008 15:01 Urpo (kirjautumaton)
Mitä vastaat minulle?
Olen syntyperäinen suomalainen.
Olen tehnyt yli 9v. töitä hoitoalalla pienellä palkalla ja sairaslomapäiväni tältä ajalta ovat n. 20. Verot on maksettu aina. Kun elämänmuutoksia tuli hain apua sosiaaliviranomaisilta ja asuntoviranomaisilta. Apua en saanut mutta en jäänyt töistäkään pois.
Näin että minun ohitseni menivät rahanjaossa ja asuntojonossa sellaiset jotka eivät ole penniäkään verokuormaan laittaneet täällä olonsa aikana.
Mitä luulet minun ajattelevan oikeudenmukaisuudesta ja maahanmuutosta? Voitko ehkä kuvitella maahanmmuutajakriittisyyden lähtevän arkipäivän todellisuudesta?
Karkottamiset
Onko teidän mielestänne olemassa mitään rikosta, jonka perusteella ulkomaalainen rikollinen, esimerkiksi somali, voitaisiin palauttaa "epävakaaseen" kotimaahansa? Onko ulkomaalaisen rikoksentekijän uhriksi joutuneen suomalaisen kärsimyksillä mitään merkitystä?
Lainsäädäntömme on
Lainsäädäntömme on selkeä. On rikoksia, joiden johdosta ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta. Samoin on rikoksia, jotka estävät turvapaikan saamisen.
Kysyinkin Teidän
Kysyinkin Teidän mielipidettänne, koska olette näiden henkirikoksista ja raiskauksista tuomittujen somalien palautusta vastustaneet.
Kysyinkin Teidän
Kysyinkin Teidän mielipidettänne, koska olette näiden henkirikoksista ja raiskauksista tuomittujen somalien palautusta vastustaneet.
Voiko Somaliaan karkoittaa ?
Karkoituksethan tuonne on blokattu kun ei 'turvallinen maa' ja matkustusyhteyksiä ei ole. Kuitenkin tuolla LOMAILEE parhaillaankin satoja Suomen somaleita, joita ei tunnu turvallisuus pelottavan ja niitä matkustusyhteyksiäkin näkyy löytyvän.
Somaliassa oleskelee tällä
Somaliassa oleskelee tällä hetkellä tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia somaleja, joilla on jonkin EU-maan kansalaisuus.
Helsingin maahanmuutto (Kysymys siirretty toisesta jonosta)
Jussi Pajunen
10:09 juge
Tähän asti tapahtunutta:
a) Jussi Pajunen kertoo maahanmuuton olevan rasite Helsingin kaupungille
b) Astrid Thors kertoo, että Pajunen sekottaa työperäiset EU-virkamiehet ym. ja pakolaiset keskenään.
Kysymys: Voiko Helsinki nyt sitten lopettaa muiden kuin jo sovittuihin töihin tulevien maahanmuuttajien vastaanottamisen? Nämä lusmuilijat kun ovat rasite veronmaksajille ja huoltosuhteelle kaikkien mielestä.
Maahanmuuttajia on
Maahanmuuttajia on monenlaisia, ja Helsingin pyrkimyksenä on kansainvälistyä. Silloin tarvitaan myös monenlaista osaamista. Myös Esko Ahon johtama työ, joka pohti innovaatioita, tähdensi, miten tärkeätä on saada muualta osaajia. Mitä tulee turvapaikan hakijoihin, kunnat ovat tärkeässä asemassa ja valtio pyrkii korvaamaan kuntien kustannukset. En tulkitse Pajusta sillä tavalla, että hän haluaisi lopettaa pakolaisten vastaanoton Helsingissä.
Valtio korvaa? Eivätkö
Valtio korvaa? Eivätkö samat ihmiset maksa verot valtiolle ja kunnalle? Eli veronmaksajan pussista ne rahat tulevat kuitenkin.
"Maahanmuuttajia on
"Maahanmuuttajia on monenlaisia, ja Helsingin pyrkimyksenä on kansainvälistyä. Silloin tarvitaan myös monenlaista osaamista. Myös Esko Ahon johtama työ, joka pohti innovaatioita, tähdensi, miten tärkeätä on saada muualta osaajia. "
Pula on nimenomaan sellaisista osaajista, joilla on hyvä koulutus, ja jotka pystyvät täysipainoisesti hyödyntämään osaamistaan länsimaisessa yhteiskunnassa.
Suomeen odotetaan tulevina vuosina suoraan sekä perheenyhdistämisten kautta 5000 maahanmuuttajaa, lähinnä Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Ovatko näistä maista humanitäärisin perustein tulleet turvapaikanhakijat niitä innovaattorisia osaajia, joita Esko Aho tarkoitti? Onko näistä maista tapahtunut maahanmuutto tähän mennessä tuonut yhteiskunnallemme lisäarvoa?
Ympäristökysymykset
Monissa länsimaissa väestö kasvaa maahanmuuttajien osalta eniten. Ilman maahanmuuttajia länsimaiden väestö olisi kääntynyt jo laskuun. Eikö ole ekologisesti melko kestämätöntä tuoda suuria määriä länsimaihin ihmisiä, jolloin heidän ekologinen jalanjälkensä muuttuu länsimaiseksi ja sen lisäksi vielä väestö kasvaa. Onko tämä hyvää ilmastopolitiikkaa?
Maahanmuutto ja kielitaito (Kysymys siiretty toisesta jonosta)
Maahanmuutto ja Ruotsinkielen asema.
2.12.2008 9:12 Kielipuoli (kirjautumaton)
Koska maahanmuuttajien yleisesti osaa englantia seuraavaksi parhaiten äidinkielensä jälkeen ja maahanmuuttajien prosenttuaalinen osuus tulee nousemaan ruotsinkielisten ohi, ja työllistymistä häiritsee usean kielen opettelu, niin tulisiko ruotsinkielen opetuksesta muille kuin sitä äidinkielenään puhuville luopua, ja muuttaa virallisiksi kieliksi suomi ja englanti.
Maahanmuuttajien keskuudessa
Maahanmuuttajien keskuudessa osataan monta kieltä, mutta kuitenkin suurin ryhmä, joka ovat venäläiset, on noin 40 000 henkeä. Mielestäni Suomessa tarvitaan enemmän kielten osaamista, ei vähemmän. Nuori, joka haluaa tehdä työtä monikansallisessa yhteisössä, tarvitsee englannin kielen lisäksi muitakin kieliä. Tällaisten työnantajien keskuudessa lähdetään itsestään selvyytenä siitä, että työntekijä pystyy työskentelemään sekä ruotsiksi että englanniksi suomen kielen ohella.
Kun vertailee opetusta muissa maissa Suomen kouluihin, meillä aloitetaan kielten opiskelu hyvin myöhäisessä vaiheessa. Nuori, alle yläasteikäinen, oppii huomattavan helposti uusia kieliä. Tätä ei riittävästi hyödynnetä meillä Suomessa.
"Nuori, joka haluaa tehdä
"Nuori, joka haluaa tehdä työtä monikansallisessa yhteisössä, tarvitsee englannin kielen lisäksi muitakin kieliä. Tällaisten työnantajien keskuudessa lähdetään itsestään selvyytenä siitä, että työntekijä pystyy työskentelemään sekä ruotsiksi että englanniksi suomen kielen ohella."
Onko näin? Voisitko antaa esimerkkejä? Kokemukseni mukaan monikansallisissa firmoissa, ja tietyissä suomalais-ruotsalaisissakin firmoissa käyttökielenä on nimenomaan englanti, ei niinkään ruotsi.
Ruotsinkielisvetoiset firmat
Sellaiset firmat, jotka ovat painotetusti miehitetty suomen ruotsinkielisillä, haluavat ruotsin taitoisia työntekijöitä. Se vaatimus on samalla suodatin, joka jättää hakijoiksi suomenruotsalaiset ja karsii suomenkieliset. Täten ruotsinkielisillä on "omia kieliyhteisöjä" yritysmaailmassa.
Thors, oletteko valmiit luovutttamaan
ministerinpaikkanne Jussi Halla-aholle, koska te ajatte Suomen Kansan tahdon ja etujen vastaista valheeseen ja monikulttuuriseen utopiaan ja epäonnistuvaksi tuomittuun yhteiskuntakokeiluun perustuvaa politiikkaa ja olette epäonnistuneet totaalisesti ja erittäin vaarallinen henkilö Suomen tulevaisuutta ajatellen? Eikö ministerinvalassakin vannoteta ajamaan suomen kansan etua? Miten te ylipäätään pystytte perustelemaan lähes maanpetturuuteen viittaavan toimintanne?
Oletteko valmis kansanäänestykseen tai edes nettiäänestykseen siitä, kumman pitäisi olla maahanmuuttoministeri, teidän vai Halla-ahon?
Odotetaan nyt!
Odotetaan nyt, että Jussi Halla-ahosta tulee ensiksi kansanedustaja ja sitten vasta ministeri, jolla on Euroopan unionin velvoitteet ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus johtoajatuksenaan jne. jne.
Virkakieli (Kysymys siirretty toisesta jonosta)
Arvoisa
2.12.2008 3:01 saaristolainen (kirjautumaton)
Arvoisa ministeri,
pitääkö mielestänne maahanmuutajataustan omaavalle viranhaltijalle olla samat kielitaitovaatimukset kuin suomalaisellekin? Eli pitääkö virkaan/toimeen valittavan hallita sekä suomen että ruotsin kieli, vaikka valittava olisikin äidinkieleltään muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen?
Jos näin ei vaadita, tarkoittaako tämä sitä, että viran hoitaminen ei mielestänne oikeasti vaadikaan molempien kielien hallintaa? Jos viran pätevä hoitaminen ei vaadi molempia kieliä, miksi niitä turhaan vaaditaan Suomessa syntyneiltä? Tai vaihtoehtoisesti jos viran hoitaminen vaatii molempia kieliä, voidaanko kielitaidoltaan puutteellinen maahanmuuttaja erivapaudella valita, vaikka hänellä ei ole työssä tarvittavia valmiuksia?
Tuleeko maahanmuuttajalapsille antaa erivapauksia kielten opiskelussa? Eikö tämä jätä heidät tulevaisuuden työmarkkinoilla muita huonompaan asemaan?
Kansanäänestys
Olisiko aika kysyä kansalta, miten paljon me tänne pakolaisia haluamme ja mistä. Nyt muutama ministeri ja virkamies päätää näistä asioista.
Miksi rikollista ei voi
Miksi rikollista ei voi palauttaa sotaa käyvään maahan Suomesta, kun Ruotsistakin voi palauttaa?
Huoltosuhde ja eläkepommi
Arvoisa ministeri,
hyvin usein on todettu että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, koska väestömme eläköityy ja huoltosuhde on vaarassa.
Vuonna 2003 koko väestön huoltosuhde oli 2.2
Maahanmuuttajien huoltosuhde on huomattavasti heikompi. Esimerkiksi somalaiden 9.7 ja irakilaisten 9.2 vuonna 2003.
http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakente...
Kuinka maahanmuuttajat pelastavat Suomen eläkepommilta, jos heidän huoltosuhteensa on tietyissä ryhmissä jopa yli 4 kertaa heikompi kuin suomalaisten? Mielestäni tämä yhtälö ei vain toimi.
Työperäinen maahanmuutto
Arvoisa ministeri,
a. Miksi Suomi ei voi keskittyä hankkimaan sellaisia maahanmuuttajia, joilla on olemassa taito kirjoittaa ja lukea joko suomea, ruotsia tai englantia?
b. Miksi Suomi vastaanottaa sellaisia ihmisiä maahan, joilla ei ole todellista hätää kotimaassa humanitäärisiin syihin perustuen? Näihin maihin samat ihmiset kohdistavat lomamatkoja.
c. Miksi Suomi ei voi lähettää takaisin kotimaahansa sellasia ihmisiä, jotka eivät sopeudu suomalaiseen kulttuuriin, suorittavat keskimäärin enemmän rikoksia kuin muut maahanmuuttajat?
c. Miksi Suomi keskittää maahanmuuttajien hankinnan tiettyyn maanosaan, nimellisesti Afrikkaan?
d. Miksei Suomi pyri haalimaan maahanmuuttajia Aasista, esimerkiksi Thaimaasta tai Kiinasta?
e. Miksi Suomi vastaanottaa lapsipakolais-statuksen alla kulkevia ihmisiä, jotka selvästi ovat jo aikuisia? Miten Te pyritte tehostamaan sitä, että Suomeen saapuu oikeasti lapsia?
1. Mitä hyötyä
1. Mitä hyötyä pääkaupunkiseudulle on lisätä sen väestöä keinotekoisesti 1/3 maahanmuuttajilla, pääasiassa kehitysmaiden heimokulttuureita edustavilla?
2. Minkä takia länsimaisten, kuten yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten korkeakoulutettujen maahanmuutto töihin ollaan samalla tehty hyvin vaikeaksi?
3. Keskustelussa ollaan pohdittu maahanmuuttajien ongelmien johtuvan osin lähiöihin keskittyvästä sijoittamisesta, jolloin alueella asuu 15-20% maahanmuuttajia. Helpottaako ongelma, jos koko pääkaupunkiseudun väestö olisi tasaisesti 25%? Entä voidaanko olettaa, että kaupungin alueellinen tasasijoittuminen ei toteudu jatkossakaan?
4. Millaisen vastuun ministeri kantaa, mikäli nykyiset sopeutumisongelmat eivät massamaahanmuutolla korjaannukkaan, vaan mahdollisesti jopa pahenevat?
5. Vai ajaako ministeri mahdollisesti jonkin muun tahon etua, kuin suomalaisen yhteiskunnan, tai edes maahanmuuttajien?
Miksi monikulttuurivalinta?
Arvoisa ministeri, miksi maahanmuuttopolitiikassa ja kotouttamisessa on otettu lähtökohdaksi jonkinlainen monikulttuurisen Suomen luominen?
Siis se, että valmiiksi maassa asuvan väestön olisi pakolla hyväksyttävä omien, täysin hyväksyttävissä olevien länsimaisten perusarvojensa muutos maahanmuuton seurauksena. Ja ns. kielten sekamelska. Eikö maahanmuuttopolitiikassa ole mahdollista ottaa sellaista kantaa, että kaikkia tässä maassa asuvia kohtaan yhteiskunta/valtio suhtautuu samalla tavalla, rajat aivan kaikkien aivan kaiken käytöksen hyväksyttävyydelle yhteiskunnan näkökulmasta asettaa lainsäädäntö? Ja että jokainen on velvollinen hyväksymään muiden ihmisten itsestä poikkeavat tavat, kunhan oman yksityisyyden piiri ei noista tavoista johtuen rikkoudu. Eikö kotouttamispolitiikassa voi pitää lähtökohtana sitä, että tietyt tämä raja selkiytyy ja että kotoutettava oppii vähintään yhden kielen, jolla tulee toimeen kotouttavassa maassa?
Peruslähtökohtani näiden kysymysten esittämiselle voivat olla virheelliset, mutta jos näin on, toivoisin ohjausta oikean tiedon lähteille. Kiitos tästä mahdollisuudesta kysymysten esittämiseen!
Vastausta pyydetään
30.11.2008 14:11 onslow
Arvoisa ministeri,
Onko nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla mielestänne enemmistön kannatus?
Jos on, miten se on mitattu?
Jollei ole, eikö demokratiassa pitäisi ottaa enemmistön mielipide huomioon?
Onko valmistelussa uutta lainsäädäntöä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa?
Nykyinen
Nykyinen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelmaan, ja hallituksella on enemmistö eduskunnassa.
Ensi vuonna lähtee käyntiin ns. kotouttamislain uudistus, jolla pyrimme muun muassa tehostamaan maahanmuuttajien kieltenopetusta. Samassa yhteydessä on selvitettävä, mitä muuta on tehtävissä, että tiettyjen ryhmien syrjäytyminen voidaan ehkäistä.
Paljonko on maahanmuuttajien
Paljonko on maahanmuuttajien työllisyysprosentti? Paljonko on toisen polven maahanmuuttajien työllisyysprosentti?
Kiitos.
Paljonko on turvapaikan
Paljonko on turvapaikan saaneiden työllisyysprosentti?
Ruotsinkieliset vs. venäjänkieliset
Finlandssvenskarnas ställning?
28.11.2008 20:16 Vieras (kirjautumaton)
Undergräver inte en omfattande invandring och uppkomsten av nya minoritetsgrupper finlandssvenskarnas ställning i Finland? Hur kan tvåspråkigheten motvieras om vi i landet får flera stora språkliga minoriteter? Låt oss anta att de ryskspråkigas antal överstigar de svenskspråkigas antal, hur kan vi då säga nej till krav på ryska skolor osv utan att ge upp tvåspråksmodellen och övergå till ett officiellt språk, finska?
kysymyksiä (siirretty toisesta jonosta)
Arvoisa ministeri,
1. Suomessa tällä hetkellä otetaan niin monta kiintiöpakolaista kuin päätetään ottaa, ja niin monta turvapaikanhakijaa kuin tänne saapuu ja todetaan olevan turvapaikan tai suojelun tarpeessa (tällä hetkellä 44% turvapaikahakijoista).
Kun maailmassa on kuitenkin paljon enemmän turvapaikkaa tarvitsevia ihmisiä kuin Suomi pystyy ottamaan, ja kun turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa nousi rajusti tänä vuonna, miten turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saajien määrä aiotaan tulevaisuudessa kontrolloida?
2. Tällä hetkellä muun EU-maan kansalaisten perheenjäsenten määritelmä on laajempi kuin Suomen kansalaisen perheenjäsenen määritelmä. Aikooko Sisäministeriö ehdottaa määritelmän laajentamista niin että suomalaiset voisivat tuoda Suomeen yhtä paljon perheenjäseniä kuin ruotsalaisetkin?
3. Tällä hetkellä pakolaisia ja suojelun tarpesen perustuvalla oleskeluluvalla olevia ei koske toimeentuloedellytys perheenyhdistämisen yhteydessä. Tämä on ihan ymmärrettävää siinä tapauksessa, että pakolainen on jättänyt kotimaahansa perheen, joka sitten tulee sen perässä Suomeen. En silti ymmärrä miksi pakolaisten pitää olla eri asemassa muiden maahanmuuttajien kanssa siinäkin tapauksessa että pakolainen jo Suomessa asuessaan haluaa avioitua ulkomaalaisen kanssa.
4. Miksi monille työperäisille maahanmuuttajille vieläkin annetaan B-lupia vaikka heidän työsopimuksensa olisi ihan toistaiseksi?
kysymyksiä (siirretty toisesta jonosta)
Arvoisa ministeri,
1. Suomessa tällä hetkellä otetaan niin monta kiintiöpakolaista kuin päätetään ottaa, ja niin monta turvapaikanhakijaa kuin tänne saapuu ja todetaan olevan turvapaikan tai suojelun tarpeessa (tällä hetkellä 44% turvapaikahakijoista).
Kun maailmassa on kuitenkin paljon enemmän turvapaikkaa tarvitsevia ihmisiä kuin Suomi pystyy ottamaan, ja kun turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa nousi rajusti tänä vuonna, miten turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saajien määrä aiotaan tulevaisuudessa kontrolloida?
2. Tällä hetkellä muun EU-maan kansalaisten perheenjäsenten määritelmä on laajempi kuin Suomen kansalaisen perheenjäsenen määritelmä. Aikooko Sisäministeriö ehdottaa määritelmän laajentamista niin että suomalaiset voisivat tuoda Suomeen yhtä paljon perheenjäseniä kuin ruotsalaisetkin?
3. Tällä hetkellä pakolaisia ja suojelun tarpesen perustuvalla oleskeluluvalla olevia ei koske toimeentuloedellytys perheenyhdistämisen yhteydessä. Tämä on ihan ymmärrettävää siinä tapauksessa, että pakolainen on jättänyt kotimaahansa perheen, joka sitten tulee sen perässä Suomeen. En silti ymmärrä miksi pakolaisten pitää olla eri asemassa muiden maahanmuuttajien kanssa siinäkin tapauksessa että pakolainen jo Suomessa asuessaan haluaa avioitua ulkomaalaisen kanssa.
4. Miksi monille työperäisille maahanmuuttajille vieläkin annetaan B-lupia vaikka heidän työsopimuksensa olisi ihan toistaiseksi?
Miksi pakolaisten
Miksi pakolaisten sisäänottoa perustellaan kans. välisillä sopimuksilla, vaikka esimerkiksi Viro on allekirjoittanut kaikki samat sopimukset, eikä silti katso olevansa pakoitettu ottamaan ketään tyhjäntoimittajaa maahansa?
Arvoisa ministeri, Miksi
Arvoisa ministeri,
Miksi mielestänne Ruotsi on epäonnistunut näinkin katastrofaalisella tavalla maahanmuutossa (oikeat maahanmuuttajaslummit jne), vaikka siellä lähtökohdat yleisen asenneilmaston ja toisaalta kotouttamiseen käytettävien resurssien osalta ovat olleet varmastikin Suomea huomattavasti suuremmat? Voisiko Suomi tehdä jotakin toisin?
EU-parlamentti
Olette toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä. Onko siinä työssä oikeasti vaikutusmahdollisuuksia, vai onko suomalaisena ministerinä enemmän? Aiotteko palata vielä EU-parlamenttiin?
Mepillä on kyllä
Mepillä on kyllä vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi niillä aloilla, joilla Euroopan parlamentti yhdessä neuvoston kanssa tekee päätöksiä, niin sanottu yhteispäätösmenettely. Tällä hetkellä näemme, miten tärkeätä työtä suomalaiset edustajat tekevät liittyen ns. ilmasto- ja energiapakettiin. Myös me suomalaiset ministerit olemme olleet yhteydessä moneen meppiin liittyen tähän samaan pakettiin, ja sitä kautta olemme löytäneet liittolaisia Suomelle tärkeissä asioissa. Suomalaisella terveys- tai opetusministerillä on tietenkin omalla alallaan enemmän vaikutusvaltaa kuin mepillä, joka työskentelee samojen asioiden parissa, koska sosiaali- ja terveys sekä opetus ovat kansallisesti päätettäviä asioita.
En aio asettua ehdokkaaksi seuraavissa Euroopan parlamenttivaaleissa.
Muistan lukeneeni, että
Muistan lukeneeni, että joka neljäs suomalainen veronmaksaja on ns. nettomaksaja, eli maksaa enemmän veroja kuin mitä saa vastineeksi palveluita. Eli 3/4 on nettosaajia valtiolta.
Mitkä ovat luvut Euroopan ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskuudessa?
Suomen keskipalkka on n. 2700e eli ollakseen yhteiskunnassamme nettomaksaja, eli sellainen henkilö joka suoraan tätä yhteiskuntaa hyödyttää, täytyy tulojen olla lähemmäksi 4000e/kk. Kuinka moni Euroopan ulkopuolelta tuleva maahanmuuttaja tienaa 4000e/kk tai yli, eli siis oikeasti hyödyttää yhteiskuntaamme?
Tuleeko eurovaaleista julkkiskilpailu?
Millaiset ehdokkaat pärjäävät? Voivatko suomalaiset enää ajaa tukea maataloudelleen?
Maatalousministeri
Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila hoiti erittäin hyvällä menestyksellä viime viikolla päättyneet neuvottelut EU:n maatalouspolitiikan osittaisuudistuksesta (jonka nimi tällä kertaa oli "terveystarkastus"). Hän varmisti, että Suomessa voidaan tukea maidon ja naudanlihan tuotantoa suuremmassa määrin kuin missään muualla Euroopassa. Esimerkki osoittaa, että asiantunteva ja hyvin valmistautunut ministeri ja muu poliittinen päätöksentekijä voi vaikuttaa asioihin.
Jos ihmislle halutaan antaa
Jos ihmislle halutaan antaa turvapaikka, niin miksi se annetaan niille, joilla on voimia (ja rahaa) tulla tänne asti sitä itse pyytämään, eikä esimerkiksi niin, että hakisimme köyhistä maista kaikkein suurimmassa hädässä olevat turvaan?
Kiitos
Noin sata vuotta sitten
Noin sata vuotta sitten Suomestakin jouduttiin lähtemään, ettei vankila Siperiassa olisi ollut seuraava "asuinpaikka". Isoisäni oli sellainen, joka lähti muualle Eurooppaan opiskelemaan ja jätti virkansa tuomioistuimessa.
Ei pidä rangaista sitä, joka tällä tavalla on aloitteellinen. Mutta Suomella, niin kuin monella muulla Euroopan maalla, on ns. pakolaiskiintiö, jolla nimenomaan pyritään auttamaan heitä, jotka ovat esimerkiksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
Nämä toimet ovat toissijaisia, koska ennen kaikkea kansainvälisen yhteisön ja meidän on edistettävä sellaisia oloja, että pakolainen voi palata kotimaahansa. Muun muassa tätä tavoittelemme osallistumalla kriisinhallintaan Afganistanissa.
Kiintiöpakolaisista
Vain murto-osa maailman maista ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. EU-maista Suomi mukaanlukien näin tekee kuusi.
Voisitteko ystävällisesti
Voisitteko ystävällisesti vastata nyt vastaamatta jääneisiin kysymyksiin myöhemmin.
Kiitos
Kiitos mahdollisuudesta
Kiitos mahdollisuudesta esittää faktoja maahanmuutosta.
Astrid Thors