Näistä saamme todelliset nettivaalit

Euroopan parlamentin Helsingin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurmisen mukaan aktiivisuus kesäkuun 2009 eurovaaleissa on noussut ennätykselliseksi. Tulossa ovat todelliset nettivaalit, mistä kielivät myös useiden parlamenttiehdokkaiden avaamat blogit Uuteen Suomeen.

- Koskaan aiemmin ei ole Euroopan parlamenttivaaleissa ollut näin aktiivista näin aikaisin, Nurminen kuvasi Uudelle Suomelle europarlamentin täysistuntoviikolla Strasbourgissa.

Poliitikkojen ja sellaiseksi aikovien kuumeisen kiinnostuksen meppipaikkoja kohtaan selittää Euroopan parlamentin vallan kasvu.
Meppiehdokkaina kampanjoivat jo muun muassa MTK:n entinen puheenjohtaja ja EU-jäsenyysneuvottelija Esa Härmälä (kesk.) ja kansanedustaja, entinen toinen valtiovarainministeri Arja Alho (sd.). Alho toimi valtiovarainministerinä vuonna 1996, kun Suomen markka kiinnitettiin eurooppalaiseen valuuttajärjestelmään.

Alhon kanssa demarien meppipaikoista kisaa muiden mukana ex-huippu-uimari Jani Sievinen (sd).

Kaikki kovimmat nimet kokoomuksesta ja SDP:stä eivät ole vielä ilmoittautuneet eurovaaleihin. Uusia tulokkaita kuluneelta viikolta on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Nina Suomalainen (kok.)

Sdp:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma panttaa ratkaisuaan. Samoin kansanedustaja Liisa Jaakonsaari haluaa vielä "selvitellä" tilannetta ennen ilmoitustaan ehdokkuudestaan.

- Asioita on vielä avoinna, mutta ensi viikolla on ilmoitettava mitä tekee, muuten nämä vaalit menevät ohitse, hymähtää SDP:n vahvoihin ennakkonimiin eurovaaleissa lukeutuva kansanedustaja Liisa Jaakonsaari.
SDP:stä odotetaan useita ilmoituksia meppiehdokasjoukkoon ensi viikolla.

Uuden Suomen lähteiden mukaan mukana on todennäköisesti myös raskaaseen sarjaan luettavia elinkeinoelämää lähellä olevia demarivaikuttajia.
Kaikkiaan ensi viikosta on tulossa vilkas eurovaaliviikko, kun myös kokoomus päättää reilusta puolesta meppiehdokkaastaan ensi viikon lauantaina.

Kokoomuksen puoluehallitus tekee ratkaisun lopuista meppiehdokasnimistä 17. huhtikuuta mennessä.

Kokoomus lähtee eurovaaleihin 700 000 euron ennätysbudjetilla. SDP:n eurovaalibudjetti on puoli miljoonaa. Keskusta ei ole vielä julkistanut vaalibudjettiaan.

Vuoden 2004 eurovaaleissa kolmen kärkijärjestys ääniosuuksissa oli kokoomus, Keskusta ja SDP.

Ykköspaikan voi tälläkin kertaa ennakoida menevän kokoomukselle.
Kakkospaikasta on tulossa raju taistelu, jota Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen eikä Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen halua missään tapauksessa hävitä SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle.
Siihen Vanhasella ja Korhosella tuskin on henkilökohtaisesti poliittisesti enää varaakaan. Kuntavaalitappio saattoi olla viimeinen vaalitakaisku, minkä keskustaväki molempien johtajien osalta sulatti.

Eurovaaleista tekee tasaiset myös se, että yhteensä noin 250 suomalaiselle meppiehdokkaalle on tarjolla seuravalle istuntokaudelle 2009-14 kolmetoista paikkaa, jotka Suomella yhteensä 732 euroedustajan Euroopan parlamentissa on.

Näin karkeasti vain joka kahdeskymmenes meppiehdokas yltää eurovaaleissa Brysseliin.

Taistelu meppipaikoista on myös armotonta, sillä kalleimmaksi eurovaalit tulevat niille, jotka juuri ja juuri eivät pääse läpi. Läpimenneiden meppiehdokkaiden vaalikassahuolet hoituvat pitkälti europarlamentin edustajakorvausten kautta.

Puolueiden piirissä arvioidaan, että läpimenoon eurovaaleissa voidaan tarvita 100 000 - 150 000 euron vaalibudjetti.

Talouskriisi vaikeuttaa vaalirahoitusta. Se on jo selvästi lisännyt kiinnostusta netin käyttöön meppiehdokkaiden joukossa. Vaalistrategit puolueissa puhuvatkin eurovaaleista ensimmäisinä todellisina nettivaaleina Suomessa. Uuteen Suomeen ovat bloginsa avanneet jo useat ehdokkaat: http://blogit.uusisuomi.fi/tag/eurovaaliehdokkaat

- On hyvä, että vaalibudjetteja on saatu kuntoon tässä taloudellisessa kurimuksessa, Nurminen huokaa.

Nurminen uskaltaa jo ennakoida myös äänestysaktiivisuuden nousua.

Äänestysprosentti on jäänyt eurovaaleissa Suomessa matalaksi: edellisissä vaaleissa vuonna 2004 äänestysprosentti oli 41,4, jossa oli kuitenkin tuntuva nousu vuoden 1999 eurovaalien 31,4 prosenttiin.

- Nyt ei ole mitään syytä pessimismiin. Erityisen hyvänä pidän, että etujärjestöissä ja kansalaisjärjestöissä on ollut eurovaalien suhteen aktiivisia. Asiaa vaaleissa on aivan hirvittävästi, Nurminen iloitsee.
EU-parlamentti on mukana päätöksenteossa suurimmassa osassa EU-lainsäädäntöä. Sen päätösvalta kasvaa edelleen EU:n Lissabonin sopimuksen myötä. EU-maat sopivat joulukuun huippukokouksessaan, että Lissabonin sopimus saatetaan voimaan vuoden 2009 aikana.