Keskustavaikuttajat ryöpyttävät puolueen politiikkaa: "Jääräpäistä ja puisevaa"

Mitäpä tuohon voisi muuta kommentoida kuin HAH.

Vinkki: Lex Karpela.

Keskustan romahdus ansaittu. Lex Karpela...

Tanja Saarela, Lex Karpelan äiti, ex- kulttuuriministerimme, oli vuoden 2003 vaaleissa todellinen ääniharava 19.169 äänellään. Nyt hänen äänimääränsä ( vaalit 2007) romahti 5.757:ään, mikä riitti kyllä viemään hänet uuteen eduskuntaan, mutta lähes 13.500 äänen menetys vaalien välillä kertonee jotain hänen ansioistaan kulttuuriministerinä.

...On Vanhasen Matti. Tuumikaa seuraavia tosi teräviä ja Suomalaisuutta "vahvistavia" kommentteja..ja tekoja.

1. Tanskan Muhammed-pilakuva jupakka, jonka "mätti" mokasi pyytelemällä anteeksi, antaaksi, anteeksi....Juuttienkin edestä jokka äijinä vain totesivat piirtelevänsä mitä tahtovat.

2. "Tappavat aseet pois kansalta" projekti. Huh, huh. Eikö ole jo nähty että pitäis pitää huolta omasta kansasta ja perheistä.

3. "Nousen barrikaadeille raszzismia vastaan". Elikkäs "mätti" haluaa taistella merirosvojen lomatoiminan puolesta tappiin asti. Edelleen, pitäis muistaa omaakin kansaa siellä irtisanomis jonossa.

4. "Minä päätän mistä saa puhua, äänestää oikein...suvaitsevaisesti".
Demokratiaa suoraan DDR:stä. Yrittääköhän vallankaappausta?

5. "Olemme saavutteneet tarjuntavoiton maatalousneuvotteluissa Brysselissä". Nuo "torjuntvoitot" ovatten aika karvasta kalkkia...

En hämmästyisi jos Alkion Santeri repisi arkkua päreiksi. Liike jonka tavoitteena oli maaseudun köyhällistön asia, on muuttunut villien palvojaksi.
Ongelma on sama demareillakin, Forssan julistuksesta ei ole edes henkeä jäljellä. Allahia huudetaan avuksi....
ja KoKkare entinen porvarillinen Suomettarelaisuus on myös unohtanut juurensa. Katainen: "tarvitsemme 1 800 000 maahanmuuttajaa". Olis ihan kiva kun osaisivat lukea ja kirjoittaa... niin muuten, Wc-pöntössä ei pestä perunoita.

Alunpitäen kaikilla liikkeillä oli aatesuunnasta riippumatta tehdä Suomesta hyvä maa suomalaisille. Ovat aika tehokkaasti mädättäneet itsensä.

Mutta kuka sen toteuttaisi?

Edelleen koko ajan eksyksissä olevasta Matti Vanhasesta ei ole siihen.

TV-tanssimisesta kuuluisaksi tulleesta Anssi, Antti tai mikälie Kaikkosesta ei ole siihen.

Eläköityvästä Seppo Kääriäisestä ei enää ole siihen.

Keskustalla on aivan todellinen kriisi, koska puolueen edustajiin ei uskota enää.

Uskottavuutta eivät lisänneet sellaiset kommelluksetkaan, että esimerkiksi Tehyn johdossa ollut Keskustan kansanedustaja Paula Sihto liukastui matkalla ratkaisevaan äänestykseen Tehyn jäsenten määräämisestä pakkotyöhön, eikä siksi ollut äänestämässä asiasta.

Kuka voisi enää uskoa hänen rehellisyyteensä?

Vastaan itse: aivopesty kepu voi.

Siin sitä sit ollaan "puhtaan kaulan kanssa"

Pääministeri on jo pitempään osoittanut merkkejä "kumileimasimena" olemisesta. Jutuissa on paljon Kataista, mutta vasta viikko myöhässä.

Näyttäs, että "eväskattila" on aika tyhjä. Olisko aika laatia uudenlaista soppaa ja vaihtaa uusi kokki? Vanhat mausteet ovat osoittautuneet jo vuosia "ummehtuneiksi" jos uusi soppa maustetaan entisillä mausteilla, niin keskusta voikin sitten hyvästellä pääministeripuolueen aseman ja keskittyä kokonaan omiensa nivusille potkimiseen.

Keskinäinen niuhotus, saattaa hetken olla jopa viihdyttävää. Nyt sille olisi syytä panna piste.

Meillä "vaalikarjallakin" saattaa muisti parantua, kun kerta toisensa jälkeen on tullut tyhjää käteen.

Kuinka vanha, kankea ja sisäänpäin kääntynyt koneisto voisi ikinä taistella spontaania liikettä vastaa, jossa vahvuus perustuu yksilöihin - ei koneistoon. Kun Keskusta ehtii vasta puoluekokoukseen päättämään asioista, on se ehtinyt ottaa takapakkia entisestään.

Keskustan kannattaisi myös tarkemmin analysoida, että menettääkö se loppujen lopuksi kannatustaan Perussuomalaisille vai Kokoomukselle. Esimerkiksi <a href="http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/vptulos_lappivp.html">kunnallisvaaleissa Lapissa, missä Keskusta kärsi suuret tappiot, Kokoomus eteni enemmän kuin Perussuomalaiset</a>.

Mutta tässäkin taitaa olla taas tuttu peruskaava, jossa <b>ratkaisuja kyllä löytyy, vaikka ongelmaa ei ole tunnistettu</b>. Tavoitteena ei ole puolueen etu vaan oma henkilökohtainen etu puolueen sisällä.

Luuleeko joku naivistelija, että puoluetuella loisivat puolueet olisivat jotenkin kansan asialla?

200 apinaa eduskunnassa. Itse ne olemme sinne äänestäneet.

Paras tapa olisi tietenkin keskustan puoluejohdon, ministerien ja kansanedustajien sunn ompeleminen kiinni, näin kannatus ei montaa prosenttia laske.

Kannatuksen nousuun taas sopii tosi-tv formaatti jossa samaiset tolvanat ovat viikon työvoimakoulutuksessa, koittavat seuraavan viikon elää tukien varassa ja kolmannella viikolla saada töitä.

Neljännellä viikolla he saavat toimia opettajana maahanmuuttaja valtaisessa lähiö koulussa. Viidennellä viikolla he jalkautuvat leipäjonoihin keskustelemaan entisten äänestäjiensä kanssa.

Kuudennella viikolla he koittavat saada ajan terveyskeskuksesta lääkärille saadakseen apua "keskusteluissa" saamiinsa vammoihin.

Keskustan Antti Kaikkonen on niin itseriittoinen ja itseään täynnä oleva ettei hänellä ole syvällisempään ajatteluun aineksia. Samoin koko Kaikkosen porukka, tiilikaisineen tunnetaan Keskustassa ja jäsenistön keskuudessa hajottijana, jotka jo vuosia sitten olisivat lennätetty ulos kaikista muista puolueista.
Herrojen tapa toimia on pahinta hajotusta, heillä on kauniita lauseita, kirjoituksia mutta toiminta on aivan muuta.
Kun Kaikkonen ja kumppanit ei saanut Korhosta pois jatkoivat he koko puolueen tuhoamista, koska heille ei mikään muu kuin oman egon nosto merkitse yhtään mitään.
Keskustassakin tarvittaisiin Soinin mallinen henkilö puheenjohtajana jolloin Kaikkonen joko vaikenisi tai lentäisi pihalle.

Keskusta yrittää pelata huonolla menestyksellä kaksilla korteilla.

Kaupungeissa yritetään esiintyä kansainvälisten sopimusten ja sitoomusten kannattajina, maakunnissa pidetään EU kaunaisia palopuheita ja yritetään vedota nurkkakuntaisiin eristäytyjiin.

Keskustan pitäisi hankkia YYA -Suomen aikaan jämähtäneille dinosauruksilleen loppusijoituspaikka UKK instituutista, ovet voisi tämä jälkeen lukita lopullisesti. Heillä kun ei ole ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana antaa muuta kuin tehoaan menettäviä NATO- ja EU mörköjuttuja.

Keskustan kannattaisi tunnustaa muutama tosiasia:

- Neuvostoliittoa ei enää ole. Suomella ei ole enää mitään erityisasemaa itänaapurissa.
- Uutta Kekkosta ei tule, ei ainakaan keskustan piireistä.
- EU on ja pysyy ja sen vahvistuminen on nimenomaan pienten maiden etu.
- NATO-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta hyvä vaihtoehto
- Topeliaaninen vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun välillä muuttui vanhanaikaiseksi jo viime vuosisadalla.
- Kaunaisuudella ja katkeruudella ei rakenneta yhtään mitään.

Keskusta on aloittanut ensimmäisenä puolueena omaan pesään pissimisen. Seuraavaksi ilmeisesti Kokoomuksen pääkaupunkiosasto strittaa maakuntakokoomuslaisten mykiöön.

Miehillä on muutoinkin keskimäärin vähemmän tunneälyä naisiin verrattuna, mutta Matti Vanhanen edustaa miestenkin jakauman kaukaisinta ääripäätä juuri niin tilannetajuttomasti kuin odottaa saattaa. Ei auta vaikka kaikki muu olisi kunnossa, miinusmerkkinen emotionaalinen intelligenssi lyö läpi ja pilaa kokonaisuuden. Edellä esitetyn listan jatkeeksi lisäisin susankuronen-farssin vain yhtenä ilmentymänä väittämälleni - eli millainen mies pääministerinä ollessaan ylipäätään hakee seuraa netin deittipalveluista... eikö olisi silloin jo pitänyt hälyn soida Matti Vanhasen kohdalla.
Kaiken kukkuraksi tätä ominaisuutta ei oikein voi edes harjoituksella parantaa.. lopputuloksena on pari viikkoa sitten kuulemamme sääliä (siis Matissa) herättävä rasismin vastainen julistus - tietysti yhdistettynä äänestäjien neuvomiseen.. Aijjai.

Kepulta on tehtävä ja sijainti hakusessa. Maaseudun ja pääkaupunkiseudun riitauttaminen on tökeröä.

Vanhanen esittää kymmenien miljardien investointeja ensi vuosikymmenelle. Katainen pisti heti paremmakasi: 30 miljardia tälle vuosikymmenelle. Onkohan tulossa taantuma, jolla demarit uhkailivat ennen kunnallisvaaleja?

Vaalipiirien pahnanpohjimmaiset ovat perustaneet puheenjohtajan ihailemisen jälkeen oman herätysliikkeen. Tarkoituksena on se, että heidän vastustamansa puoluesihteeri Jarmo Korhonen alkaa profiloitumaan Matti Vanhaasen ihailijoiden puolesta. Ei voi samaan aikaan olla vaalipiirin edustava populisti hyvällä kannatuksella ja puheenjohtajan kanssa väleissä oleva ministerilupaus.

Kaikki Kaikkosen liikkeeseen kuuluvat kansanedustajat ovat vaalipiirinsä pienimmillä vertausluvuilla valittuja ja putoavat eduskunnasta mm. Perussuomalaisten kannatuksen noustua eivätkä pääse koskaan ministereiksi Matti Vanhasen III hallitukseen, jota ei tule siksi, että Perussuomalaiset auttavat Keskustan suurimman puolueen aseman syömisessä.

Kaikkosella ei ole kuitenkaan mitään hätää. Hän voi suorittaa maisteriopintonsa loppuun ja ryhtyä vaikka ammattitanssijaksi. Satu Taiveaho pysyy kuitenkin eduskunnassa ja tuo taloon kansanedustajan palkan.

----------

Tässä manifesti:

Keskusta - edistyksen vai seisahtuneisuuden lipunkantaja?

Onko Keskusta laiminlyönyt keskeisimmän menestyksensä ja olemassaolonsa oikeutuksen, edistyksellisyyden? Olemmeko keskittyneet hallitusvastuun myötä liiaksi asioiden hoitamiseen ja jättäneet tulevaisuustyön liian vähälle?

Keskusta ei voi olla, eikä se saa olla tuudittautunut siihen, että maan suurimman puolueen asema säilytetään poliittisella ja järjestöllisellä torjuntataistelulla. Nyt tarvitaan uutta otetta ja uutta tavoitteiden asettelua.

Keskustalla on runsaasti potentiaalista kannattajakuntaa, mutta on huomioitava se, ettei äänestäjäkunta tule enää pelkästään Keskustan perinteisistä viitekehyksistä.

Herätyksen mahdollisuus

Kuntavaalien tappio ja alavireiset gallupit tarjoavat Keskustalle mahdollisuuden herätykseen. Kysymys ei ole pelkästään normaalista kannatuksen kausivaihtelusta. Kysymys on myös pysähtyneestä Keskustan sisäisestä henkisestä tilasta ja kyvystä kohdata tulevaisuus.

Tilanne ei ole tullut yhtäkkiä eikä kaikille yllätyksenäkään. Nyt on jo helpompi nähdä sisäisen strategiatyön jääminen asioiden käytännön hoidon jalkoihin. Keskusta ei ole onnistunut löytämään sellaisia teemoja ja toimintatapoja, joilla turvattaisiin kannatuksen kasvu perinteisten kannatusalueiden ulkopuolella. Samaan aikaan yhteiskunnan rakenteiden muutos on syönyt äänipohjaa uskollisimpien keskuudessa myös vanhastaan vahvoilla alueilla.

Käytännön politiikka, siihen kuuluva taistelu vallasta ja media luovat ja vahvistavat mielikuvia. Tässä julkisuuskamppailussa Keskusta on tuomittu vanhoilliseksi, maaseudun ja sen eturyhmien häikäilemättömäksi puolueeksi. On tahoja, joiden mielestä Keskusta ei lainkaan kuulu nyky-Suomeen, ei ainakaan suurimpana puolueena. Julkisuuspelissä kokoomus on napsinut kannatustamme yhdeltä laidalta, ja perussuomalaiset toiselta.

On ehkä puolueen oma vika, että sen arvoja ei tunneta riittävästi. Keskusta syntyi pohjoismaiseen tapaan talonpoikaispuolueena. Maalaisliiton ensimmäiset ohjelmat olivat nimenomaan kansansivistyksen ja edistyksen ohjelmia. Tässä ne olivat hyvin lähellä nuorsuomalaisten liberaalia politiikkaa. Maalaisliiton kasvualusta oli tuolloin maaseudulla, työväenliikkeen ja vanhasuomalaisuuden välissä.

Keskustan tienä on ollut kansa ja kansalaisyhteiskunta, erotuksena vahvan valtion ja vahvojen taustayhteisöjen edustajista. Keskustalaisuus on Suomessa syntynyt, kansainvälisiä vaikutteita saanut, elämänkaraisemien ihmisten aatteellinen liike, ei unelmahöttöä eikä tuontitavaraa.

Ideologiat koetuksella

Entä nyt, Suomen Keskusta? Olemme siirtyneet jo jälkiteolliseen, vähäagraariseen Suomeen, mutta onko edistykselliselle arvoperustalle rakennettu kestävästi uutta?

Kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seuraava talouden taantuma asettavat myös ideologiat koetukselle.

Luottokuplan puhkeaminen ja pankkien ajautuminen maailmalla valtioiden tuettaviksi on romahduttanut uskon markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Markkinatalous ei korjaakaan omia virheitään, ei valvo eikä ennakoi. Luottamuspulan aalto voi kaataa edestään kaiken.

Talouden ja samalla yhteiskuntapolitiikan kolmas tie ei ole nyt äärilaitojen uudistamisessa vaan keskitien soveltamisessa. Politiikan on määritettävä rajat, joiden sisällä markkinatalouden annetaan toimia. Samalla kun yksityinen omistus, kasvu, vaihdanta ja kansainvälinen työnjako soveltuvin osin hyväksytään talouden perustaksi, on huolehdittava alueellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen riittävästä tasapainosta. Keskustalainen arvopolitiikka korostaa sivistyksen, omaehtoisuuden ja yhteisvastuun merkitystä. Kun valtio tai markkinat eivät yksinään toimi, on kansalaisyhteiskunnan otettava vastuuta tulevaisuudestaan.

Arvoperustan pitää näkyä

Keskustan arvoperustan pitää näkyä myös käytännön politiikassa. Peruskivinä ovat edelleen ihmisyys ja sen edellytykset: pyrkimys ja velvoite edistää ihmisyyttä, sivistystä, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Ihmisenä ja kansalaisena kasvaessamme meillä on oikeus ja velvollisuus kehittää ja sivistää itseämme työssä, opinnoissa ja harrasteissa. Keskustalaiseen yksilönvapauteen liittyy aina vastuu - vastuu itsestä sekä yhteisvastuu lähimmäisistä ja ympäristöstä. Luonnonvarojen kestävä käyttö, ylisukupolvinen ajattelu ja toimiva luontosuhde luovat edellytyksiä kestävälle talouskasvulle.

Eriarvoistuvassa Suomessa on tarve mahdollisuuksien tasa-arvon, kaikkien ihmisarvon, ahkeruuden ja omatoimisuuden sekä yhteisen huolenpidon korostamiselle. Keskustalla on tässä velvoittava tehtävä arvoperustansa uudelleen löytämisessä ja sen viestinnässä.

Keskustan strategian ja ohjelmaperusteisuuden etsintä osuu aikaan, jolloin myös edustuksellinen demokratia hakee uusia muotoja. Tämä näkyy alhaisena äänestysaktiivisuutena ja politiikan heikentyneenä uskottavuutena. Tilalle on noussut yhden asian liikkeitä, nettikeskustelua ja kuluttajakansalaisuutta. Politiikka ei ole kyennyt riittävästi reagoimaan ihmisten arvostusten ja käyttäytymisen muutokseen, eikä kansainvälistymiseen.

Tarvitaan osallistuvaa demokratiaa

Poliittisen puolueiden on kyettävä uudistumaan vastatakseen tähän muutokseen. Menestyäkseen puolueen on oltava tulevaisuuteen suuntautunut. Tarvitsemme osallistuvaa demokratiaa, jossa ihmisten näkemyksille ja mielipiteille annetaan arvoa myös vaalien välillä. Keskusta voisi toimia puolueena, jossa kansalaisaloitteet hyödynnetään aktiivisesti tai järjestetään sähköisiä kansanäänestyksiä. Kanssakäymiseen on löydettävä muitakin tapoja kuin vaalimateriaalin ja kahvin tarjoaminen marketin edustalla. Poliittisen toiminnan pitää olla ensisijaisesti muuta kuin järjestöbyrokratian pyörittämistä.

Olennaista on, että ihmiset kokisivat, että poliitikot kuuntelevat heitä ja reagoivat esitettyihin asioihin. Tässä mielessä pelkkä jääräpäinen nelivuotisen hallitusohjelman hivuttaminen alusta loppuun on liian puisevaa, vaikkakin politiikan arkea helpottavaa työtä. Ollaksemme vahvoja meidän on kyettävä reagoimaan muutoksiin ja samalla tarjottava ihmisille uskottavia näkymiä pitemmälle tulevaisuuteen. Tässäkin suhteessa Matti Vanhasen "Työtä Suomessa" on hyvä avaus, jolle keskustalaisten on yhdessä rakennettava lisää sisältöä.

Tämän kevään aikana puolueen strategiatyön myötä on saatava aikaan uusi asento. Keskusta tarvitsee nyt sekä poliittista että järjestöllistä uudistusta. Strategiatyön myötä on kirkastettava sekä puolueen arvot ja tavoitteet 2010-luvulle. Jos emme saa aikaiseksi riittäviä muutoksia tulevan kevään aikana, on edessämme uusia vaalitappiota. Niitä emme halua.

Antti Kaikkonen
Timo Kaunisto
Jari Leppä
Mika Lintilä
Juha Rehula
Kimmo Tiilikainen

Suomenmaa - 2008. Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.

Sävy on kuin muunkin yhteiskuntalaardin puheissa. Jonkun muun pitäisi tehdä näidenkin tyhjäntoimittajien elannon eteen jotakin.

Mene sinäkin Kaikkonen kentälle kiertämään muulloinkin kuin oman edun tavoittelun aikaan vaalikampanjoissa. Vai eikö kiinnosta. No tee vaikka aloite lisäpuoluetuesta EU-vaaleihin niin saatte ostaa maakuntien lehdistä koko sivun kepumainoksia! Kuten Kokoomus ostaa Hesarista!

parasta mitä suomelle vois tapahtua,kepu lopettas itse ittensä.loppuis holtiton maatalouspolitiikka.ja turhien siltojen ja teiden rakentaminen.
ei ois pelkkää toisten tienaamien verorahojen jakamista omille kannattajille.

Kimmo Tiilikaisella on sellaista "kennedymäistä" auraa ja karismaa ympärillään. Kun tuurasi "isop.tä" ympäristöministerinä niin näimme vivahduksen asiajohtamisesta ja vahvasta valtiomiehestä.

Taitaa vaan olla väärässä puolueessa tai liian pieniä satraappeja takana.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=150000000...

Perussuomalaiset tukevat Keskustan uudistumistyötä.

Keskustan nykytila on sen pitkän tien päätepiste,joka alkoi,kun K-linja NKP:stä mallia ottaen runnoi Maalaisliiton demokraattisen sentralismin tielle.Sen jälkeen ei jäsenistöllä ole ollut mitään sanomista puolueen tekemisiin.Sen ainoa tehtävä on ollut taputtaa kokouksissa NKP-tyyliin puoluejohdon junailuille ja laulaa hengennostatuslauluja(onneksi ei sentään internationaalia).