- Kuva: Nordea
Suomalaisten kuva Suomen taloudesta ja työttömyydestä oli edelleen synkkä tammikuussa, kertoo Tilastokeskus. Työttömyyden osumista omalle kohdalle pelättiin yhä enemmän. Kuluttajien näkemykset ajankohdan otollisuudesta lainanotolle ja varsinkin kestotavaroiden ostamiselle paranivat tammikuussa merkittävästi.
Kuluttajien luottamus talouteen oli edelleen heikko tammikuussa, vaikka luottamus hieman paranikin joulukuusta. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa -3,9, kun se oli joulukuussa -6,5 ja marraskuussa -4,5. Luottamus talouteen oli ennen viime kuukausia edellisen kerran miinuksella 1990-luvun alun lamavuosina.
Teollisuudenkin luottamuslukemat ovat surkeat, mutta jyrkin pudotus näyttää olevan ohi. Elinkeinoelämän keskusliiton kokoaman indikaattorin laskukäyrä on loiventunut selvästi joulukuusta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan tilauskannan heikentyminen on suurin syy siihen, että teollisuuden odotukset ovat heikentyneet edelleen.
Rakentamisessa näkymät suorastaan syöksyvät. Rakennusyritykset arvioivat, että henkilöstön määrä supistuu voimakkaasti lähikuukausien aikana.
Palveluihin taantuma tulee viiveellä, mutta nyt suhdannetilanne on heikentymässä selvästi. Myynnin enteillään kääntyvän laskuun.
Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit romahtivat loppuvuodesta alimmalle tasolleen sitten 1990-luvun laman.
Kommentit
Tämä uutinen todistaa
Tämä uutinen todistaa osaltaan, kuinka sekaisin suomalaiset nykyään ovat. Eikä tähän tarvitse lisätä yhtään mitään.
Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia Sinut
(Mainonnassa pyörii uskomaton ja kiivas kehote kuluttamaan, ettet ruokkisi lamaa 1/)
[ ... ihmiset kuluttivat itsensä väsyksiin markkinataloudessa. Japanissakin eläkeläispariskunta huomasi, ettei kahden hengen talouden kahteen toilettiin voinut hankkia 5. ja 6. sähköhammasharjaa. Ympäristöongelmamme on kulutusjohteinen - ryöstimme enemmän kuin meille kuului ... ]
Elinmahdollisuuksillemme tyly tosiasia on kulutuksemme globaali tasaaminen ja lännessä puolitus 2/. Nykyisellä päästömäärällä keskilämpötila ryöstäytyy 3-5 asteen kasvuun vuosisadan loppuun mennessä ja se vääjäämättä tulee dramaattisesti vähentämään ihmiskuntaa - evoluutio tämäkin. Ympäristö ei jaksa vastata kulutuskiihkeyteemme.
Kannuste kuluttaa, jotta työllisyys säilyisi, on ideana kampanjassa "kuluta, ettet ruoki lamaa". Tuo lause on rujo osoitus sokeudesta ympäristöämme kohtaan, joka ponnistelee omassa äkkiliikkeisessä evoluutiossaan, jonka "suunnitelmaa" ei olla rakennettu. Luonto tulee yllättämään niin meidät kuin "itsensä". Väärää evoluutiota ei ole, on vain tapahtumaketju, jossa elinmahdollisuudet mitataan lajeittain.
Työ on ihmiskunnan takuu elämän mielekkyydestä. Ihminen on rakennettu tekemään työtä. Työtätekemätön ihminen hakeutuu urille, joissa vastuut muusta ympäristöstä ja yhteiskunnasta eivät toteudu. Työ tuo ostovoimaa, mutta sen määrä pitää olla suhteutettu ympäristön kykyyn huolehtia kaikki osasensa - ihminen on vain yksi osa järjestelmää. Meille eivät kuulu kaikki materia- ja energiapotentiaalit.
Maapallollinen kulutus on puolitettava. Niukkuudesta on vaikea puolittaa, mutta runsaudesta se onnistuu. Kehote kuluttaa on onneton lause ymmärtämättömältä markkinamekanismilta. Eläinkunta on säätänyt kulutuksensa vain todelliseen ja välittömään tarpeeseensa. Liika kulutus lajiominaisuutena tuhoutuu vastavoimalla - minka luonto osasi evaluoida rakenteeksi valvomaan harmoniaa. Liika lisääntyminen on aina viime kädessä syöty muiden energiaksi ja lisääntymiseksi. Elämme kierteiden ja kiertojen herkässä maailmassa.
Lännessä ja nykyisissä hyvinvointimarkkinatalousmaissa kulutuksen puolitus ajaa myös hintojen ja kustannusten alenemaa - se patoaa ylijäämäkulutuksen pois potentiaaliksi sinne, missä kulutus ei ole edes meidän ovikynnystä ylittänyt. Materiaali- ja näyttötalous kouristelee samassa tahdissa kuin oppi ympäristön mekanismeista saavuttaa meidän liikakuluttajien ajatus- ja arvomaailman.
Kannuste huolehtia ympäristöstä, jotta se jaksaa ruokkia meidät on se huomisen vastuu lapsistamme ja heidän lapsenlapsista. Vastuu on aloittaa maailman taloushistorian suurin ympäristöprojekti - kysyntä on loputon ja markkinat kaikkialla, siksi paljon olemme jo tuhonneet ympäristöämme. Maailma mobilisoituu ympäristötekijöiden peruselementtien kuntoon saattamiseen - vesi, ilma, maaperä ja meret.
Suomelle on haavailtu uutta nokiaa - jo nykyinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) haaveili uudesta menestystarinasta, ollessaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja - tuolloin vihreä ecocity-father, professori Eero Paloheimo 3/ ehdotti ympäristöteknologian olevan se uusi nokia. Nyt jälkeenpäin vihreiden Tarja Cronberg oivalsi tämän Paloheimon jo vuosia sitten esittämän ratkaisumallin.
Suomi voi osaltansa mobilisoitua uudeksi nokiaksi. Meille on tyrkyllä maailman suurimmat ekoteknologiamarkkinat keihään kärkenä vesi ja sen puhdistaminen. Kiinassa on vesikriisi ja meillä on nyt avaimet noille markkinoille - vain 10-20% niistä riittää. Työ on aloitettava nyt heti ja voimat on keskitettävä.
Taistelu ympäristön elinvoimasta on nyt käynnistettävä. Huolehtiminen luonnosta, biosfääristä on myös alkanut, jotta se jaksaa ruokkia meidät. Tunnetusti arvopapereita, optioita, nelivetoa ja montaa muuta kerskakulutusnäyttöesinettä ei voida syödä. Me hengitämme, me tarvitsemme veden ja syötäväkin on - luonto ja ympäristö antavat nuo välttämättömyydet - jottei käy kuin sille kuuluisalle hevoselle, kun se oppi olemaan syömättä.
Suojele itseäsi, puolita kulutuksesi ja anna todennäköisempi tulevaisuus lapsillesi ja heidän lapsilleen. Säätökoneistomme suurin kiihdyke on geeniperimän eteenpäinvienti - turvaa se. Olemme osa luontokoneistoa, jossa liikakulutus eliminoituu pakolla, ellei sitä ennen vaistolla suojata perimäämme ja tehdä sitä ymmärryksellä ympäristöämme kohtaan.
Puolita, mutta suosi suomalaista, koe Suomea ja osta suomalaiselta.
1/
Kampanja kulutua, jotta et ruoksi lamaa ~ http://www.alaruokilamaa.fi ---
2/
Puolitusta ei tule kangistaa ajatuksena juuri 50 prosenttiin, vaan tuntuvaan määrään, jolla on todellinen vaikutus
3/
Professori, tekn.tri Eero Paloheimo ~ http://www.eeropaloheimo.fi/finnish.htm
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...
Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~
kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Copyright by Ilkka Luoma 2008.
Kuvakansio 1 -
Suurkaupunki - kulutuksen mekka
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28jsy+ilkka-luoma-china---shanghai-1.html ---
Kuvakansio 2 -
Vesi, maa ja ilma - auringolla elämänvoimaa ja evoluutiota harmoniassa, aikansa kutakin ...
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29caz+ilkka-luoma-maisemat-ja-saat-vaiht... ---
Sent---
CC
Cc: Eero Paloheimo ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; tarja.cronberg@mol.fi ; jaakko.kiander@labour.fi
Sent: Friday, January 23, 2009 6:25 PM
Ottamatta kantaa
Ottamatta kantaa ympäristönäkökohtiin, joilla nykyisin pyritään perustelemaan kaikki teot maan ja taivaan väliltä, turha kulutus ei todellakaan ole mikään järkiteko kotitalouden kannalta.
Poliitikot ja viranhaltijat sen sijaan luonnollisesti usuttavat ihmisiä kuluttamaan, jotta verokertymä ei lyhyellä tähtäimellä laskisi ja oma työttömyys uhkaisi niin herkästi.
Kun unohdetaan hurskastelu, niin yksittäinen kotitalous ei hyödy millään lailla ylimääräisestä kulutuksesta, tahallisesta hintatiedottomuudesta, ja shoppailulla leventelystä.
Nyt on hyvä hetki alkaa säästämään pahemman päivän varalle.
olen osittain eri mieltä
Hintatietoisuus on tottakai tärkeää talous suhdanteesta riippumatta.
Säästämisella otollinen aika on nousukausi ja huippusuhdanne, silloin korot ja säästämisen muu tuotto on suurempi.
Kulutukselle ja investoinneille taas heikko suhdanne on otollisempaa ( siis mikäli niitä säästöjä ja tuloja on), hinnat ovat halvempia ja tuotto sijoituksissa on kehnompi.
Mistä ylimääräisestä kulutuksesta?
Kirjoitit: "yksittäinen kotitalous ei hyödy millään lailla ylimääräisestä kulutuksesta, tahallisesta hintatiedottomuudesta, ja shoppailulla leventelystä".
En ole huomannut kenenkään vaativan, pyytävän tai maanittelevan suomalaisia aloittamaan mitään ylimääräistä kuluttamista. Sen sijaan monikin on kannustanut jatkamaan tähänastista kulutusta lyömättä yhtäkkiä jarruja päälle rahan kierrättämisessä.
On jo moneen kertaan toistettu, että esimerkiksi ETLA:n viime lokakuun lopussa julkaiseman raportin mukaan 40 prosenttia suomalaisista ilmoitti jo silloin vähentäneensä jokapäiväistä kulutustaan, vaikka heillä ei ollut siihen mitään todellisuuteen perustuvaa syytä. Ainoa syy oli tunneperäinen tulevan laman pelko.
Juuri kulutuksen äkillinen vähentäminen on alkanut heikentää Suomenkin kotimarkkinoiden taloutta. Siksi pitäisi jokainen suomalainen määrätä sakon uhalla ostamaan jotakin kotimaista joka päivä.