- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Veikka Pennanen iloitsi lumesta Helsingin Ruoholahdessa.
Asiantuntija kaipaa kotiäitiväittelyyn muitakin sävyjä kuin ääripäät. Hän perää pikemminkin faktoihin kuin tunteisiin pohjautuvia kannanottoja.
Varhaiskasvatuksen professorin Marja-Leena Laakson mukaan lasten hyvinvointi tai pahoinvointi ei selity kotihoidolla tai päivähoidolla.
–Hyvä vanhemmuuskaan tai lapsen rakastaminen ei ole pääteltävissä siitä, onko vanhempi työssä vai ei, Laakso sanoo.
Päätös lapsen hoidosta on koko perheen yhteinen, ja myös isä voi olla kotona hoitamassa lasta, hän muistuttaa.
–Kotiäidit- ja isät tekevät arvokasta työtä, mutta toisenlaisen valinnan tehneiden äitien yksinomainen syyllistäminen on valtavan väärin.
Laakso työskentelee Jyväskylän yliopistossa.
Laakson mukaan lapset voivat hyvin suomalaisessa päivähoidossa ja saavat lämpimiä ja läheisiä suhteita myös hoitajiinsa. Suomalainen päivähoito on menestynyt kansainvälisissä tutkimuksissa. Uhkakuviakin on, kuten sijaisten puute, ryhmäkokojen kasvaminen ja liian pitkät hoitopäivät pienillä lapsilla.
Professori painottaa, että kaikkien aikuisten vastuu on miettiä, miten tukea ja kuunnella lapsia. Yksinoikeutta lapsen hyvän ymmärtämiseen ei ole ainoastaan kotiin jääneellä vanhemmalla.
–Me tarvitsemme asiallista keskustelua ja faktojen punnintaa siitä, mikä on lapsille hyvä. Ei vain työ- ja talouselämän vaatimuksista ja pakoista.
Kommentit
Päiväkodista sosiaalisuutta ja kotoa yksilöllisyyttä
(YLE TV 1 ajankohtaisohjelmassaan vastakohdisti päivä- ja kotihoidon ~ Nina Mikkonen hyökkäsi voimakkaasti isän ja äidin välittömän aktiivihoidon puolesta lastensa hyväksi ja menestykseksi - viittauksella luontaiseen rakkauden antoon)
[ ... aamuisin jatkuva arkihyörinä pyörii päiväkodeissa kun kiireiset äidit ja isät kuskaavat lapsiaan hoitoon, kun on kiire aamupalavereihin ja omiin vaikutusmaailmoihin. Takana on toistaiseksi se aika, kun isät pakkasivat eväslaukun ja äiti jäi kotiin monilukuisen lapsikatraan kanssa ... ]
Läntisen maailman markkinatalous vaati äidit töihin. Alkoi työllinen tasa-arvon tavoittelu. Samalla rakentui sosiaalinen järjestelmä, jossa lapset pienestä pitäen oli totutettava muihin samanikäisiin - syntyi sosiaalisuuden, tasapäistymisen, kilpailuhengen ja järjestäytyneen vuorovaikutusfilosofian aikakausi.
Tänä päivänä suosituksi tullut vertailu eläinkuntaan ei tuo täyttä puolustetta kumpaankaan tapaan hoitaa jälkikasvu itselleen ja toisille yhteiskunta- ja reviirikelpoisiksi 1/. Lähtökohtana tämän vaiheen yhteiskuntaevoluutiossa on yhteishenki, tavat hyväksyä muut kuin sosiaalisuus nähdä erilaisuutta ympärillänsä. Olemme valinneet rakenteet, joissa jatkuva kontaktointi kanssaihmisiin on tosiasia. Nyt haetaan yhteenkuuluvuusryhmiä.
Eläinkunta suosii molempia ratkaisuja. Oleellista eläinkunnasta olisi huomioida se, että jälkikasvun hoito kestää aina siihen saakka kunnes perimä katsoo riittävän kyvykkyyden tulleen täytetyksi - tapahtuu "karkoitus" itselliseen elämään (nisäkkäät). Eläinkunta tarjoaa niin kotihoitoa kuin yhteiskunnallista totalitäärirakennetta jälkikasvuhoitamiseen.
Biosfäärin 2/ menestyvimmät yhteiskuntarakenteet ovat totalitäärisiä populaatiota voimakkaalla reviiripuolustuksella (mm. muurahaiset 3/). Jälkikasvuhoidanta on "jatkuvaa päiväkotitoimintaa" - näin syntyy täysin harmonisoituneen yhteiskuntarakenteen perustekijät - yksi kaikkien puolesta, jossa hierarkia juontuu "ylhäältä" täydessä suoritetason diktatuurissa. Tosin nimi-ilmaisut tunteita nostattavissa ilmiöissä, kuten totalitäärinen, diktatuurinen ja hierarkiaohjattu ovat vain meidän ihmisten keksimiä. Luonto ei itsessään tunne noiden ilmiöiden filosofiasisältöä. Luonto tuntee vain selviytymisen syy-seuraussuhteet 4/.
Nisäkkäiden maailmassa kotikasvatus on voimaa, orvoksi tullutta poikasta ei juuri hyväksytä vierihoitoon, vaan luonto korjaa sadon toisten ravinnoksi. Vierihoito saattaa onnistui naaraan hoivavietin takia, ei sosiaalisen tai inhimillisen tahdon vuoksi. Eläinkunta on sen sijaan valmentautunut vuosimiljoonaisessa kehityksessään jälkikasvun "täyden valmiuden kasvattamiseen", joka pääsääntöisesti on täyden antaumuksen hoitoa ja kasvatusta. Ihmisinä sanoisimme sitä runsaan laatuajan käytöksi kaikkine hellyydenantorituaaleineen.
Evoluution 5/ suurin kannuste ja pakote on geeniperimän jatkumoon vienti. Lapsi on suurin hedelmä, mitä ihminen voi saada. Huolehdinta lapsesta on velvoite, jonka mahdollisuuden pitäisi tuottaa vastuun jatkumon etenemisestä. Markkinatalousyhteiskunta kasvatti pinnalle kasvutarpeen näyttö- ja esitystalouden ilmiönä, joka söi minimiin lasten kanssa vietetyn yhteisajan.
Monimutkaistunut yhteiskunta on talouden, sosiaalisuuden ja enenevässä määrin filosofinen kudelma ja "hermoverkko", joka edellyttää tahtoa kokea, nähdä ja hyväksyä erilaisuus, vastinkamppailu ja kilpailumentaliteetti. Ilman kilpailua evoluutio pysähtyy. Sinänsä evoluutiolla ei ole "hyvää tai pahaa" - vaan suunta, jossa sopivuus ja sopeuma ratkaisevat elinvoiman.
Oli lapsen huolehdinnassa mallina yhteiskuntaohjattu- tai kotihoitomalli, on tärkeintä vastuu havaita huomisellekkin kasvualusta, josta voi sukua kukin valinnoillansa jatkaa. Yksisilmäinen kulutus- ja kasvutalouden ähky syö elinmahdollisuuksia jälkikasvuiltamme. Eläinkunta on lähes aina järjestänyt täyden omin voimin annetun kyvyn selviytyä - loppu onkin jätetty lajinvalinnalle, sattumalle ja jatkuvan varuillaan olon armoille. Tästä eläinkunnan vahvuusilmiöstä olemme luoneet käsitteen inhimillisyys.
Ihmiskunnan "inhimillisyys" kasvatti ulkoisten selviytymistapojen ja -keinojen kasvun mittoihin, jossa maailman ihmispopulaation kasvu ylitti sen ihmiskunnalle "varaaman" luontaisen reviirin ja osuuden. Me söimme muiden mahdollisuuksia ja samalla nostaen nykyiselle markkinataloudelle ongelman ikääntymisenä, yksinäisyytenä ja osallistumattomuutena.
Kiihdytimme toimillamme helpottaa elämäämme evoluutiolle haasteen, jossa luontainen lajinvalinta sotki pitkäjänteisen kehityskaaren tuntemattomaksi kehityspoluksi. Se oli viesti biosfäärin "valvontakoneistolle" puuttua kehityskulkuun, joka saattaa kasvaa nyt meille tuntemattomana inkvisitiona palauttaa luontainen biosfäärinen tasapaino.
Elämä on taistelua - peruskeinot ja mahdollisuudet selviytyä siitä ovat annetut vanhemmilta. Viime kädessä lasten hoidossa oma isä ja äiti ovat menestyksen eväät - niin hyvässä kuin pahassa. Kilpailu luo aina "ruumiita" - luonnon evoluutio ei ole "heikoille ja periksiantajille" suonut pidemmässä ajanjatkumossa tilaa.
Oman äidin ja isän itsekkyys omaansa/ omiansa kohtaan on vaikuttavin keino kasvatuksen onnistumisesta "loputtoman kierron jatkamiseksi" - jokainen syntynyt ihminen on suuren kamppailun voittaja, jonka taakse on jäänyt miljoonia hävinneitä mahdollisuuksia. Jokaiselle tunnistettu elämä on jo ihme ja syy tehdä oma osuutensa - oli se sitten lähtökohdiltaan kollektivistinen 6/ tai individualistinen 7/.
1/ Reviiri eli elinpiiri suosii samankaltaisia ja -sisältöisiä
--- http://xeox-2.blogspot.com/search?q=Reviirien+ja+rajojen+avaaminen+sekoi... ---
2/ Biosfääri
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Biosf%C3%A4%C3%A4ri ---
3/ Muurahaispopulaatiot
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaiset ---
4/ Syy-seuraus eli kausaliteetti
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kausaliteetti ---
5/ Evoluutio
--- http://www.facebook.com/home.php?#/note.php?note_id=44150682907 ---
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio ---
6/ Kollektivistinen toteutusmaailma
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektivismi ---
7/ Individualistinen toteutusmaailma
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Individualismi ---
Aiempi aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus [ ~ maanantai, kesäkuu 18, 2007 ]
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=p%C3%A4iv%C3%A4hoito ---
...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...
Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~
kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Copyright by Ilkka Luoma.
Kuvakansio 1
Päivähoito - Helsinki/ Pohjois-Herttoniemi
--- http://www.panoramio.com/user/500685/tags/Päivähoito%20vastuu%20ja%20kasvatus ---
Sent:
CC
Cc: liisa.hyssala@stm.fi ; paula.risikko@stm.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; heidi.hautala@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi
Sent: Sunday, January 25, 2009 10:32 PM
>Läntisen maailman
>Läntisen maailman markkinatalous vaati äidit töihin....
Ahneus.
Sun vai mun faktat?
Kas, kun keskustelua ei voi käydä ilman faktoja. Professori tietenkin luulee olevansa se ainoa, joka saa määrätä mitkä ovat faktoja.
Kyllä äideillä ja isillä on asioista faktoja ilman professoritason besserwisserismiä.
Varhaiskasvatus jo sanana kuulostaa joltain sairastuneelta yhteiskunnalta jota professori ei näytä huomaavan. Joillekin tulee mieleen suora yhteys kasvatuslaitokseen.
Outo otsikko
Kampaajamestari Nina Mikkonen on käyttänyt vain sananvapauttaan omalla tyylillään ja "käynnistänyt" keskustelun. Kyseessä on siis detonaattori.
Miten tämä Nina Mikkosen riepottaminen otsikossa liittyy enää tekstiin?
Sanomisen oikeus vain "päivystävillä dosenteilla"
Siitähän nämä suuttuivatkin, kun joku kirjoittaa nettiin asiaa ja sanoo asioita jotka HEIDÄN KUULUISI sanoa ja määritellä keskustelun kulku ja lopputulos.
Eivät siedä SDP:n luomat rakenteet sananvapautta.
Todella outoa
Että keskustelu on vääränlaista, eli meidän pitää noudattaa dosentin määräämää keskutelu tapaa.
Tuntuu aika tunnepitoiselta lausunnolta, olisikohan dosentin syytä pitäytyä faktoissa ja tunnustaa että asioista keskustellaan kuten tapana on. keskusteluun vaikuttaa aina lähtökohta ja Nina Mikkosen esiinmarssi oli kiihkeä, joten keskustelu alkoi hiukan kiihkeästi.
Mutta fakta on että keskustelu löytää kyllä oman järjestyksensä ilman dosentin neuvojakin. Dosentin fakta keskustelu avauksella ei olisi koko keskustelua tuskin syntynyt. Paitsi siitä mikä lopulta on faktaa ja mikä ei.
Tietoa, eli...
ilmeisesti mm niitä Mikkosen mainostamia "nollatutkimuksia" ;) Se on vähän vaikea keskustella asiantuntijan peräämällä tavalla jos esim. toinen osapuoli vaan vouhottaa silmät tapillaan, että pitää puhua nimenomaan vain "sydämellä" niin sitten hän antaa toisillekin suunvuoron.
"Läntisen maailman markkinatalous vaati äidit töihin."
Tähän kommenttiin täytyy sanoa, että eikös se nyt ollut sosialismin suhteen sama juttu? Jo ehkä markkinataloutta aiemmin. Ja lienee niinkin, että aika moni nainen halusi ihan itse töihin...
Luonto tarkoitti geeniperimässään kasvattajiksi isää ja äitiä
Tuo perimä vain jäi markkina-, näyttö- ja kulutustalouden jalkoihin. Eläinkunta oppi tärkeimmän asian paljon nopeammin - paras geenien eteenpäin viejä on omat poikaset ja niiden kasvatus niin kykeneviksi kuin mahdollista olla osa lunontoharmoniaa.
Täysin turha keskustelu?
Kyllä jos eletään vuotta 2009. Silloin on hyväksyttävä ne normit ja
ajatukset jotka ovat voimassa.
En puolla kumpaakaan puolta.
Kuitenkin sanon; Suomessa koulutetaan kai lainkuuliaisia kansalaisia.
Sekä yritetään pitää yllä tämä Suomem kansa ja sen arvot.
Kyllä lapsista
huolehditaan ihan hyvin. Kotihoito pienimmille, sitten perhepäivähoitoon tai päiväkotiin, se toimii ihan hyvin. Isovanhempienkin tarjoama hoito onnistuu ainakin väliaikaisesti. Tärkeintä on, että jokaisesta muksusta huolehditaan hyvin ja huomioidaan sekin, että lapset ovat erilaisia. Siihen pitäisi myös yhteiskunnalta löytyä tahtoa, se on kakkavaippapuhetta, ettei muka löytyisi rahaa lapsille.
päivähoidon kustannus kotihoidon tukena
Päivähoito maksaa noin 10 000 euroa/lapsi/vuosi.Kuinkahan moni jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan, jos saman saisi kotihoidon tukena.
Väärä luku
Työssä käyvät ihmiset tuottavat kansantaloudelle huomattavasti enemmän kuin tuon 10 000 vuodessa, joten ehdotus ei taloudellisesti toimi.
Keskustelu ei suinkaan ole turha
Mutta turhan ärhäkkäästi sitä käydään.
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2009/01/27/hieno-aiti-ei-huono
Tarvitaan vaihtoehtoja
Ei Mikkonen kärjekkyydestään huolimatta aivan väärässä ole. Päivähoitojärjestelmämme taustalla on vahva ideologinen kytkentä reaalisosialismiin ja siihen liittyvä halu ohjata ja puuttua perheiden elämään ja naisten asemaan.
Mutta missä ovat todelliset vaihtoehdot? Miksi viranomaiset eivät rakenna mallia niin, että ne ovat kustannusneutraaleja. Tällöin valinta jäisi aina perheelle.
Mutta ongelmana on kotona tapahtuvan hoidon tukeminen. Sossut ja feministit eivät halua sitä. Kyse on yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja vanhanaikaisesta holhousmentaliteetista.
Tasaraha -malli on hyvä ja toimiva. Miksi sitä ei oteta käyttöön?
Pitkä työpäivä
Kotoa katsoen elämä näyttää ihan toiselta kuin töistä. Onkohan ketään kampaajaa, joka ei hoitaisi omia lapsiaan itse, jos voisi. Lapsilla on kovin pitkä työpäivä, äitiäkin pidempi, kun pimeällä viedään hoitoon ja pimeällä haetaan. Sitten on vain pari tuntia ennen nukkumaanmenoa kotona vanhempien kanssa, joiden pitää laittaa ruokaa ja hoitaa kodin asioita samalla. Näin kyllä lapset ovat täysin vieraiden vaikutuksen alaisina.
Jos yhden ihmisen palkalla olisi jatkettu elämistä, ei kaikki olisi näin kallista kuin nyt on. Mutta suurin huoli on vielä kuitenkin se, että lapset eivät voi hyvin eivätkä vanhemmatkaan. Eikä raha riitä kuitenkaan, eikä terveyspalveluihinkaan ole yhteiskunnalla varaa, neuvolatkin on kuulemma mahdottomia ylläpitää.
Sananhelinää Laaksolta , jonka tulisi muiden kaltaistensa
ääripäiden pariin hakeutua.
Ja , näinpä myös syntyisi ( .. häntä itseään mukaelema , sekä tensiotaan laskeva .. )
o i k e a n l a i n e n
keskustelu.
Yhtä asiaa ei ole ajateltu
Suomi tarvitsee ihmisiä. Jopa opiskelijoita patistellaan lapsentekoon. Toisaalta huudetaan kotiäitiyden puolesta. Mutta miksi ei juurikaan kuule kommentteja siitä, millaista eläkettä nämä kotiäidit tulevat joskus saamaan? Ja miten on ammattitaidon laita kotivuosien jälkeen. Löytyykö enää töitäkään?