Kirjailija moottoripyöräjengien rikoksista: ”Tosiasiat ovat mitä ovat”

Helvetin enkeleillä, Bandidosilla ja muilla prosenttijengeillä on raju maine. Tavallinen kadunmieskin on taatusti kuullut poliisin suusta tai muuten, että näistä liivimiehistä kannattaa pysyä kaukana.

Mutta miksi pitkän linjan rikostoimittaja pyrkii ehdoin tahdoin kosketuksiin virkavallan rikollisina pitämien järjestöjen kanssa ja kirjoittaa näistä kirjan. Jengit kun eivät erityisemmin edes tykkää journalisteista.

Mika Mölsä, kerjäätkö itsellesi ikävyyksiä?

–En, eikä kenelläkään ole sellaiseen aihettakaan. Kuvaan ja kerron asiat sellaisina kuin ne ovat ilman moralisointia ja värittämistä. Jos rikoksista kirjoittaa jengiläisten yhteydessä, totta kai se voi olla jonkun mielestä leimaavaa, mutta tosiasiat ovat mitä ovat, 52-vuotias toimittajakonkari sanoo.

Mölsä on ollut Prosenttijengit-kirjaa (Johnny Kniga) tehdessään yhteydessä lukuisiin liivimiehiin aina jengien johtajia myöden. Vaikka haastattelupyynnöt on usein torjuttu, vastaanotto on silti ollut asiallista. Kukaan ei ole uhannut, painostanut tai yrittänyt estää häntä kokoamasta moottoripyörä- ja muita jengejä yksiin kansiin.

–Jengiläiset eivät ole uhkailleet – eikä myöskään poliisi, Mölsä nauraa.

Bandiitti avautui parkkipaikalla

Mölsältä on turha odottaa dramatiikkaa tihkuvaa selvitystä kirjan taustoista. Idea jengiteoksesta syntyi varsin arkisella tavalla leipätyön kautta. Mölsä on seurannut rikos- ja oikeusalan tapahtumia Ilta-Sanomien toimittajana yli 25 vuotta.

–Olen harrastanut moottoripyöräilyä 1980-luvulla, ja lupasin palata sen pariin, kun kasvihuoneilmasto on totta. Ja kohtahan se näyttää olevan, Mölsä vastaa leikkisästi, kun puhe siirtyy bikerkulttuuriin.

Ehkä mielenkiintoisin kohta Prosenttijengit-kirjassa on Bandido Nyskyksi kutsutun, tuntemattomaksi jääneen miehen haastattelu Haikon kartanon parkkipaikalla viime elokuussa. Tutun poliisimiehen kautta järjestynyttä tapaamista hierottiin kuukausia.

Nysky sanoo kirjassa, että moottoripyöräjengi Bandidos on täysin rikollisjärjestö ja että rikosten tuotosta neljännes pitää luovuttaa kerholle.

Hirsman tarina kiehtoo toimittajaa

Bandidosissa ei ole näistä väitteistä pidetty, eikä jengiä taatusti ilahduta tieto siitä, että jonkun sisäpiiriläiseksi katsottavan kerrotaan rikkoneen vaikenemisen periaatetta.

Bandidos-johtaja Tapio Haapanen korosti aiemmin tällä viikolla Aamulehdessä, ettei Bandidos ole rikollisjärjestö vaan perinteinen moottoripyöräkerho, johon kuuluvat ajavat pyörillä ja viettävät aikaa yhdessä.

Mölsä ei kiistä moottoripyöräjengien ideologista taustaa.
–Ne ovat myös harrastekerhoja.

Mölsää itseään kiehtoo erityisesti suomalaisen bikerkulttuurin voimahahmon Marko Hirsman tarina. Kirjassa kerrotaan, kuinka Bandidosin Suomeen tuonut Hirsma käynnisti verisen jengisodan entisiä veljiään Helvetin enkeleitä vastaan. Kovista otteistaan tunnettu ja ristiriitoja herättänyt mies kulki lopulta kohti omaan tuhoaan ja päätyi kahden Bandidos-miehen murhaamaksi.

–En seurannut 1980-luvulla musiikkia eikä (Hirsman prätkähenkinen bändi) Backsliders sanonut minulle entuudestaan oikein mitään. Mutta Hirsmahan oli kova rokkijätkä ja Backsliders kysytty esiintyjä, Mölsä tunnustaa.