- Kuva: Petteri Paalasmaa
Kansalaisjärjestö harkitsee valittamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), jos Lex Nokia menee läpi eduskunnassa. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Electronic Frontier Finlandin (EFFI) suunnitelmista kertoi maanantaina Aamulehti.
- Eduskunta voi vielä torjua lain läpimenon. Presidentti taas voi jättää lain vahvistamatta ja pyytää korkeimmalta oikeudelta lausuntoa lain perustuslain mukaisuudesta, Effin puheenjohtaja Tapani Tarvainen sanoo lehdelle.
Tavallisesti EIT ottaa käsiteltäväkseen tapauksia, joissa lakia on jo tulkittu kaikissa kotimaisissa oikeusasteissa. Joissakin tapauksissa se on kuitenkin ottanut kantaa siihen, rikkooko jo itse lainsäädäntö ihmisoikeussopimusta.
Lex Nokiana tunnettu lakiesitys rajoittaa perusoikeuksia antamalla työnantajille mahdollisuuden tutkia työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja. Viestien sisältöön työnantaja ei pääse tutustumaan.
Eduskunta päättää muutosesityksestä parin viikon päästä. Läpimenoa pidetään lähes varmana.
Kommentit
Valivali.
Effi pysyy ydintoiminnassaan, eli valittamisessa.
Salaammeko vai paljastammeko ~ häpeä ja kunnia
[orig. lauantai, marraskuu 12, 2005]
Kuinka luonnollista on asioiden salaaminen?
Ihminen salaa asioita. Niin kotona kuin erityisesti työelämässä salaaminen ja salaiseksi julistaminen on liike-elämän tapa suojata jotain sellaista, mistä odotetaan saavan myöhempää ja laajempaa hyötyä. Kuinka paljon kehitysenergiaa menee hukkaan salaamisjärjestelmien ylläpitoon ja kuinka paljon menetetään aikaa salauksen hidastaessa luonnollista olotilaa? Kuinka paljon salaaminen vaikeuttaa itse omaan elämäämme?
Vuosimiljoonainen eläin- ja kasvikunnan kehitys voisi antaa vastauksia salaamisen tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. On totta, että eläimet "salaavat" ennen saalistusta itsensä yllätyksen aikaansaamiseksi. On totta, että sorsaemo haluaa "salata" pesänsä poikueensa tulevaisuuden turvaamiseksi.
Ihminen salaa asioita joko peitelläkseen (sorsan pesä) tai saavuttaakseen yllätysvoiton (saalistus). Salaamistarpeita on myös muita: mm. epämiellyttäviä asioita ei haluta julkisuuteen; maineen menetys, vertailutietoa ei haluta yleiseen tietouteen, mikäli adjektiivillisesti vertailutieto on huono; alemmuuden tunteen peittely (olemmehan kulutusyhteiskunnassa orientoituneet naapurustovertailuun). Lisäksi salaaminen luo mysteerioita ja kysymyksiä, jotka ruokkivat ihmisen yhtä perusominaisuutta uteliaisuutta, joka on toisaalta kehitystä stimuloiva ominaisuus.
Oletuksena salaamattomuus toisi suoran ja välittömän osallistumisen laajalta rintamalta, jolloin monet esim. tuotekehityshankkeet olisivat suoraviivaisempia ja monista kokeiluvaiheista säästyttäisiin. Parhaimmillaan voitetaan monet epäonnistumiset, koska plagioitumisen uhallakin kehityskeskusteluun osallistuu suurempi vaikuttajien määrä.
Salaamattomuus luo myös osallistuvuutta sekä yhteisöllisyyttä; sama-arvoisuudentunne lisääntyy, koska poissulkemisia "salaseuroista" ei enää tapahdu. Salaamattomuus lisännee myös luottamusta ja ennustettavuutta, jolloin mm. politiikan hoito on avoimempaa ja laajat kansalaisryhmät tavoittavaa. Salaamisen postuminen poistaa myös "turvaverhot", jolloin rikollinen toiminta helpottuu. Näinkö salaaminen ideaalisena ajatuksena onkin luotu tahoille, jotka eivät täysin oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin menettelyin ole markkinoilla? Onko salaaminen syntynyt tarpeesta saada helpommalla jonkun/joidenkin muun/muiden kustannuksella?
Internetin myötä kulovalkean tavoin yleistyneet keskustelupalstat ja paljon puhutut blogit osoittavat ihailtavaa ja jopa yllättävää avoimuuttaa tuntemattomilta tuntemattomille; jotkut esiintyvät nimimerkillä ja toiset suoraan "omilla nimillään". Kuvastavatko nämä asiasisällöltään jopa hyvin vakavahenkiset foorumit ihmisen syvintä tarvetta kertomiseen vaikeistakin asioista, vai onko se merkki yksinäisyydestä? Palstoilla ja blogeissa on avointa henkisyyttä, kursailematonta kerrontaa, "häpeämättömiä" paljastuksia kuin myös tähdenlennon omaista fantasiaa ja mielikuvitusta. Sana on lopultakin vapaa ja on mielenkiintoista nähdä, mihin uusi rajoitteeton sanan käyttövalta johtaa.
Salaaminen työllistää tämän päivän yhteiskuntia mittavassa määrin. Toisen pyrkiessä salaamaaan entistä paremmin, joutuu toinen satsaamaan kiihkeämmin saadakseen taas selville, mitä toisen leirissä tapahtuu. Löydämmekö lisää analogioita salaamisen oikeutuksesta yhteisöllisyyttä ajatellen? Kuinka paljon voitamme jatkamalla salaamista, vai kuinka paljon saavutamme täysin avoimella mentaliteetilla? Onko ihmisen perusluonne estämässä mahdollisesti ideaalisen avoimuuden hengen? Onko meille sittenkin salaaminen hengissä pysymisen edellytys ja oma yhteiskuntaevoluutio on kehittänyt nyt sen sellaiseksi, josta paluuta ei ole? Onko ihmisen inhimillisyys viimeinen este avoimuudelle?
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Perustuslain 42§ mukaan
Perustuslain 42§ mukaan eduskunnan puhemiehellä on velvollisuus valvoa, että eduskunta noudattaa perustuslakia.
Niimpä Eduskunnan puhemiehellä Sauli Niinistöllä on velvollisuus valvoa, että kyseistä lakia ei säädetä perustuslain vastaisesti.
Mielestäni olisi kiva, jos hän sen kuitenkin säädättää sen perustuslain vastaisesti, että joku kuvaisi kyseisen eduskunnan istunnon, jotta kaikki voisi sitten vaikka Youtubesta käydä katsomassa onko hänen pokerinaamansa tarpeeksi hyvä presidentiksi.
Puurot ja vellit...
Useimmiten Effi on ihan hyvällä asialla liikkeellä. Tällä kertaa tuntuu kuitenkin vähän siltä, että tässä casessa on mennyt puurot ja vellit sekaisin.
Enpä usko, että kellään olisi otsaa vaatia, että työnantajan "perinteistä" postitusjärjestelmää saisi käyttää esim. joulukorttien lähtettämiseen sukulaisille. Miksi sitten sähköpostin pitäisi olla jotenkin eri tapaus? Eihän näennäinen maksuttomuuskaan voi olla peruste vapaalle käytölle.
Mitähän se laki oikeasti sisältää?!
Luepa nyt vaikka osoitteesta <a href="http://urkintalaki.fi/mikaurkintalaki.html">http://urkintalaki.fi/mikaur... että mitä kyseinen lakiehdotus sisältää!
Jos kyseessä olisikin pelkkä työsähköposti, niin ehdotus olisi vielä ymmärrettävä, mutta miten voidaan perustella, että kirjastoihin, kouluihin ja yliopistoihin pitää saada samanlaiset urkintaoikeudet? Eihän peruskoululaisilla ole yrityssalaisuuksia. Vai millaiseen yritysvakoiluun meinaat heidän syyllistyvän?
Lex-Nokia
On käsittämätöntä, jos yritys ei saisi valvoa, mitä työntekijät tekevät työaikana työnantajan välineillä.
Helena Pulliainen
Joko teidän työnpaikan vessassa on kameravalvonta?
Suomessa työntekijän on tähän asti sallittu säilyttää identiteettinsä ja ihmisarvonsa sekä ihmisoikeutensa myös astuessaan työpaikan ovesta sisään. Toivottavasti sama pätee jatkossakin.
Jo tällä hetkellä on voimassa esimerkiksi laki, joka kieltää työnantajaa asentamasta videovalvontaa vessoihin ja taukotiloihin. (Uskallaan väittää, että useimmilla, jotka työssään nykyään käyttävät sähköpostia, on oikeus käydä työajalla työnantajan omistamassa vessassa!)
Virheellinen käsitys
Laissa ei olekaan kysymys siitä, että yritys saisi valvoa, mitä työntekijät tekevät työaikana yrityksen välineillä.
Tosiasiassahan laki mahdollistaa minkä tahansa yhteisötilaajan, (yritykset, virastot, koulut ja muut oppilaitokset, taloyhtiöt, jne) tekemän tunnistetietojen tarkkailun hyvin epämääräisin perusteluin milloin tahansa.
Ja toisin, kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää, tämä tunniste- ja reititystietojen tarkkailu ei mitenkään rajoitu sähköpostiin, vaan koskee käytännössä mitä tahansa ip-pohjaista liikennettä.
Julkisuudessa suurelle yleisölle annettu (dis)informaatio laista ja sen vaikutuksista mahdollistaa kaikenlaiset ihmettelyt lain vastustamisesta.
Mulle tuli semmonenki vähän mieleen
että miksi tästä on noussut niin iso haloo? Siis miksi työntekijän ylipäätään pitäisi muka harrastaa jotain sähköposteilua työaikana ja vieläpä työsähköpostista? En ihan täysin ymmärrä tätä ongelmaa kaiken tämän kouhotuksen takana. Siis jos minä olisin työnantaja, niin en minä haluaisi, että työaikana työntekijät lähettelisi jotain henkilökohtaisia sähköposteja ja vieläpä työsähkäristä. Eihän ennen sähköpostiakaan työntekijät lörpötelleet työpuhelimessa. Työaika on kait tarkoitettu niinku työskentelyyn sen työnantajan hyväksi palkkaa vastaan.
Vai olenko älynnyt jotain päin persauksia?
IT-ala
Muistetaan, että kyseessä on IT-ala, jossa työntekijät tarvitsevat mm. konsolipelejä, ilmaisia virvoitusjuomia ja muutenkin virkistävän työympäristön. Tällainen nihkeily sähköpostista ei kuulu alalle.
Toisekseen lain ulottuminen myös taloyhtiöihin, kouluihin ja kirjastoihin on ns. huono juttu.
Iso haloo? Itse ihmettelen,
Iso haloo? Itse ihmettelen, että asiasta ei ole noussut tätä suurempaa haloota.
Suuri yritys ajaa ilmeisesti perustuslain vastaisia toiveitaan läpi perustuslakivaliokunnassa ja hallituksessa, ilmeisesti jonkinlaisella painostuksella ja uhkailulla. Mihin se demokratia on unohtunut?
Kannattaa ottaa selvää
"Vai olenko älynnyt jotain päin persauksia?"
Mielestäni näin. Kannattaa ottaa selvää, lisäinformaatiota löytyy esim:
http://www.effi.org/blog/2008-11-19-Ville-Oksanen.html
ja
http://www.urkintalaki.fi/
Hyvä että kaikki eivät
Hyvä että kaikki eivät Suomessa ole Nokian ison saappaan alla.
Antaa sarvikuonon mennä jos se haluaa.
- Nokialla ei ole varaa lähteä...
Suomessa on kännykkäalan osaamista: Jos Nokia lähtee Suomesta, kannattaa perustaa vaikka valtionyrityksenä uusi kännykkäfirma, esimerkiksi pari vuotta sitten lopettaneen Benefonin pohjalle
1. Linuxin monipuolisuus
2. Ubuntun yksinkertaisuus
3. Kumisaappaan yksinkertaisuus
4. Fiskarssin kestävyys
5. Nokian nopea kehitysprosessi ideasta markkinoille
6. Nokian laturit (virallisesti eivät sovellu, mutta käytännössä soveltuvat lataukseen, voidaan hyödyntää ihmisillä jo olemassa olevia latureita)
7. Normaalit plugistandardit kuulokkeissa ja mikrofonissa ja muissakin, kuten USB
8. Käyttäjäyhteisöpohjainen tuotekehitys
9. Ei hitaita patenttiprosesseja
10. retkikartta.fi:stä ilmaiseksi ladattavat maastokartat gepsille
11. reilut takuut
=>
lopputuloksena moderni peruskäyttöä kestävä kännykkä jossa helppokäyttöinen käyttis ilman bugeja, jonka voi asentaa uusiksi jos menee tilttiin eikä tarvitse koko puhelinta vaihtaa. Käyttäjäystävällinen näppäimistö, yhteensopivuus lähes kaikkien oheislaitteiden kanssa.
Nokia suuryrityksenä alkaa nähdäkseni olla jo sen verran pöhötautinen, että olettaa kykenevänsä päättämään ihmisten tarpeista kuten muotisuunnittelijat aikanaan. Ei luulisi olevan isokaan temppu kehittää parempia puhelimia. Nokia ei esimerkiksi ota sitä ympäristötekijää huomioon että kulutusyhteiskunta alkaa olla tiensä päässä: ympäristö ei kestä tällaista rääkkiä enää kauaa ennenkuin alkaa tulla näppylöitä. Ei voida enää suunnitella tuotteita kulutustavaraksi vaan ne on suunniteltava pitkäikäisiksi, kestämään peruskäyttöä. Kyseinen periaate olisi pitänyt säilyttää kunnia-asiana myös viimeiset 20 vuotta, mutta tuotekiehityksen ja myynnin edistämisen - omistajien hyödyn maksimoinnin - nimissä niin ei olla tehty.
Se on aika harmillinen juttu toisaalta.
..Nokialla ei ole varaa lähteä...
Suomessa on kännykkäalan osaamista: Jos Nokia lähtee Suomesta, kannattaa perustaa vaikka valtionyrityksenä uusi kännykkäfirma, esim. pari vuotta sitten lopettaneen Benefonin pohjalle
1. Linuxin monipuolisuus
2. Ubuntun helppokäyttöisyys
3. Kumisaappaan yksinkertaisuus
4. Fiskarssin kestävyys
5. Nokian nopea kehitysprosessi ideasta markkinoille
6. Nokian laturit (virallisesti eivät sovellu, mutta käytännössä soveltuvat lataukseen, voidaan hyödyntää ihmisillä jo olemassa olevia latureita), vaihtoehtojahan on muitakin: induktiolaturit voisivat olla kätevä ratkaisu, vetykennot joskus myöhemmin...
7. Normaalit plugistandardit nappikuulokkeissa, mikrofoniliitännässä ja muissakin, mm USB
8. Käyttäjäyhteisöpohjainen tuotekehitys
http://209.85.129.132/search?q=cache:Cf70UOFuRNgJ:www.easyled.fi/index.p...
9. Ei patenttiprosesseja toimintaa hidastamaan
10. retkikartta.fi:stä ilmaiseksi ladattavat maastokartat gepsille
11. reilut (pitkät) takuut
12. joukkovelkakirja-tyyppinen suhteellisuudentajuinen yhtiömuoto; ei osakeyhtiö <=> liikeidea ei 'omistajien voittojen maksimointi' vaan vaikkapa 'hyvien kännyköiden valmistaminen'http://209.85.129.132/search?q=cache:Cf70UOFuRNgJ:www.easyled.fi/index.p...
=>
lopputuloksena edullinen moderni peruskäyttöä kestävä kännykkä jossa niin helppokäyttöinen tai vaikeaselkoinen jatkuvasti päivittyvä käyttis kuin omistaja itse haluaa, ja jonka voi asentaa uusiksi eikä tarvitse koko puhelinta vaihtaa. Käyttäjäystävällinen näppäimistö, standardien noudattamisen ansiosta yhteensopivuus muiden laitteiden kanssa.
-
Nokia suuryrityksenä alkaa nähdäkseni olla jo sen verran pöhötautinen, että olettaa kykenevänsä päättämään ihmisten(yhteiskunnan) tarpeista kuten muotisuunnittelijat aikanaan. Ei pitäisi oleman isokaan temppu kehittää hyödyllisempiä puhelimia.
Nokia ei esimerkiksi ota sitä YMPÄRISTÖTEKIJÄÄ huomioon että kulutusyhteiskunta alkaa olla tiensä päässä: ympäristö ei kestä tällaista rääkkiä enää kauaa ennenkuin alkaa tulla näppylöitä. Ei voida enää suunnitella tuotteita kulutustavaraksi vaan ne on suunniteltava NORMAALEIKSI, pitkäikäisiksi, kestämään peruskäyttöä. Jotta saavutettaisiin ns. kestävä kehitys; muutenkin kuin brändissä: siis on edistetty "kestävää kehitystä" kuluttajien ostovoiman lisäämisen nimissä 54474N4. Siinä ei sinänsä ole järjen häivää mutta menee läpi kuin tyhjää vain kuluttajien keskuudessa.
- Subjektien keskuudessa.
Kyseinen periaate (laadukkuus) olisi pitänyt ottaa kunnia-asiana myös menneet 20 vuotta, mutta tuotekehityksen ja myynnin edistämisen - omistajien hyödyn maksimoinnin - nimissä niin ei olla toimittu.
Se on aika harmillinen juttu toisaalta. HÄVETKÄÄ !
Voi voi
Jos ja kun työnantajalle tuleen oikeus katsoa työntekijöittensä sähköpostin ns. lokitietoja, eli lähettäjän, saajan, kellonajan, päivän ja otsikon. Kuka takaa että niitä viestejä ei avata? Se on vain kaksoisnapsauksen takana. Kyseessä taitaa olla jo kirjesalaisuuden loukkaaminen ja siten jo perustuslaillisen oikeuden loukkaus.
Lisäksi esitetyssä laissa on sellainen erikoisuus, että suomalainen viranomainen (joku valtuutettu) saa toimittaa ulkomaille sellaista informaatiota mitä kotimaiset viranomaiset eivät voi saada.
Tämä laki kannattaisi varmaan avata vielä kerran ja todeta ongelmakohdat.
Asiasta toiseen. Lähetyksen otsikosta ei voi päätellä lähetyksen sisällöstä mitään.