- Kuva: Puolustusvoimat / Valtteri Hirvonen
Faktakulma
Viime vuonna 170 varusmiespalveluksen suorittanutta reserviläistä siirtyi siviilipalvelukseen eli täydennyspalvelusvelvolliseksi.
Siviilipalvelukseen siirtyvien määrä riippuu vuosittain kertausharjoituksiin kutsuttavien määrästä. Esimerkiksi vuonna 2006 sivariksi siirtyi vain 48 reserviläistä, mutta myös kertausharjoituksia järjestettiin selvästi vähemmän.
Laki velvoittaa kaikki täydennyspalvelusvelvolliset osallistumaan viiden vuorokauden mittaiseen täydennyspalvelukseen 18 kuukauden kuluessa anomuksen hyväksymisestä. Kaikkiaan täydennyspalvelusaika on maksimissaan 40 vuorokautta.
Täydennyspalveluksen järjestää Lapinjärven siviilipalveluskeskus. Koulutusteemoina ovat muun muassa ensiapu sekä palo- ja pelastustoimi.
Lähes joka neljäs kertausharjoitukseen kutsuttu reserviläinen jätti kertauksen väliin viime vuonna. Harjoituksiin käsketyistä noin 34 000 reserviläisestä 22,4 prosenttia sai vapautuksen. Luvussa ovat mukana myös harjoitukseen saapumatta jääneet.
– Olemme huolissamme korkeista vapautusluvuista. Määrä on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla, kertoo majuri Antti-Jussi Väinölä Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
Harjoituksista vapautettujen määrän kasvusta huolimatta Puolustusvoimat pääsi tavoitteeseensa reserviläisten kouluttamisessa. Noin 26 000 reserviläistä noudatti käskyä, kun vähimmäistavoitteeksi oli asetettu tuhat sotilasta vähemmän.
Useimmissa lykkäyshakemuksissa perusteena ovat työhön liittyvät syyt. Kertausharjoituskäskyn vastaanotettuaan reserviläinen voi hakea vapautusta myös esimerkiksi sosiaalisten syiden, ulkomailla asumisen tai terveydellisten syiden johdosta.
– Yrityksissä on yleensä aina kiireisin aika juuri kertausharjoituksen aikaan, oli ne sitten mihin aikaan vuodesta tahansa. Näin siitä huolimatta, että kutsut harjoitukseen lähtevät puoli vuotta aiemmin. Tässä asiassa yritykset voisivat hieman skarpata, toivoo majuri Väinölä.
Faktakulma
Viime vuonna 170 varusmiespalveluksen suorittanutta reserviläistä siirtyi siviilipalvelukseen eli täydennyspalvelusvelvolliseksi.
Siviilipalvelukseen siirtyvien määrä riippuu vuosittain kertausharjoituksiin kutsuttavien määrästä. Esimerkiksi vuonna 2006 sivariksi siirtyi vain 48 reserviläistä, mutta myös kertausharjoituksia järjestettiin selvästi vähemmän.
Laki velvoittaa kaikki täydennyspalvelusvelvolliset osallistumaan viiden vuorokauden mittaiseen täydennyspalvelukseen 18 kuukauden kuluessa anomuksen hyväksymisestä. Kaikkiaan täydennyspalvelusaika on maksimissaan 40 vuorokautta.
Täydennyspalveluksen järjestää Lapinjärven siviilipalveluskeskus. Koulutusteemoina ovat muun muassa ensiapu sekä palo- ja pelastustoimi.
Kommentit
Korvaava palvelus
Reserviläissivaria ei kutsuttane siviilipalvelusmieheksi tai siviilipalvelusnaiseksi, vaan "korvaavaan palvelukseen" osoitetuksi reserviläiseksi.
Koska kyseessä ei ole rangaistus, josta on säädetty sotilasarvon menetys, säilyvät matrikkeleissa alikersantin ja vänrikin arvot.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/index.jsp?topicI...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&confere...
Koskahan joku tekee yhtä selvät ohjeet kuin "Eroa kirkosta" ?
http://akl-web.fi/reservi
Ilmeisesti oikea hetki on, kun reserviä supistetaan alle 250 000 ja liitytään NATO:on.
Suomessa reservin sijoitus on valtionsalaisuus. Toisin sanoen on mahdollista kotiutua alikersanttina ja vänrikkinä ja heti seuraavana päivänä panna hakemuksen korvaavaan palvelukseen.
Systeemi muuttuu pakon edessä
Valitettavasti se nyt vaan on niin että tällaiset sotaleikit eivät enää ole nyky-yhteiskuntaan helposti sovitettavissa.
Ehkä jos valtio korvaisi yritykselle menetetyt tulot ja aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä, olisi se suhtautuminen erilaista.
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Minkäs mahdatte?
Viikko legioonassa
"Laki velvoittaa kaikki täydennyspalvelusvelvolliset osallistumaan viiden vuorokauden mittaiseen täydennyspalvelukseen 18 kuukauden kuluessa anomuksen hyväksymisestä. Kaikkiaan täydennyspalvelusaika on maksimissaan 40 vuorokautta.
Täydennyspalveluksen järjestää Lapinjärven siviilipalveluskeskus. Koulutusteemoina ovat muun muassa ensiapu sekä palo- ja pelastustoimi."
Viidessä vuorokaudessa ei oikein opi palomieheksi, lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi.
http://www.sivarikeskus.fi/historia.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinjärvi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinjärven_koulutuskeskus
http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Educational_Centre_of_Lapinjärvi
Tervettä karsintaa
Koska reservin määrä on perustettaviin joukkoihin nähden liian suuri, ja koska kaikkia ei pystytä kertausharjoitutamaan, niin on vain hyvä, että se joukko, joka ei tunne kykenevänsä täyttämään vastuullista tehtäväänsä sodanajan organisaatiossa, jää pois jo rauhan aikana. Ikävämpää se olisi, jos kovassa tilanteessa huomattaisiin, ettei homma hoidu.
Tällä systeemillä saadaan sodan ajan joukkoihin pätevämpää porukkaa. Tietysti poisjäämiset lisäävät työtä ja aiheuttavat hankaluuksia, mutta laajemmin tarkasteltuna, ja niin organisoituna, sehän on vain hyvä systeemi. Eipä koulutetaa väärää väkeä.
majuri res
Edelleen suuri kansa luottaa aktiivisesti omaan armeijaan
[orig. sunnuntai, helmikuu 19, 2006]
Suomi on aina turvannut omaan armeijaan
YLE haastatteli sunnuntaina puolustusvoimien komentajaa, amiraali Kaskealaa saadakseen selville mikä erottaa Suomen ja Ruotsin erilaiset näkemykset mm. itäisestä uhasta. Suomen mies auttoi jo Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoja antamalla silloisiin suurvaltasotiin hakkepeliittoja, jotka tunnettiin sitkeinä ja uskollisina taistelijoina. Ruotsi otti 1939-44 hoitoonsa sotalapsiamme pois vihollisen lentopommien alta.
Amiraali Kaskeala hyvin perustellusti selosti Suomen tarvitsevan ensinnäkin varusmiesarmeijan, kuin myös osallistumisen rauhaan saattamistehtäviin ulkomaille. Suomessa ei pakote ketään turvaamaan rauhaa tai myöhemmin ammattisotilaina ratkomaan konflikteja. Suomi on jo nyt tunnettu ja luotettava kumppani, lisäksi sotilaamme nauttivat suurta luottamusta eri osapuolien taholta.
Nuorisomme ei kaihda armeijaan menoa, se on sukupolvien ajan ollut kunniakysymys ja velvollisuus niin tätä päivää kuin historiaammekin kohtaan. Ruotsi käyttää runsaammin rahaa armeijaansa, vaikkei se pysty mobilisoimaan kriisin hetkellä yhtä merkittävää miesvoimaa. Suomen on luotettava omiin kykyihinsä ja kansalaisemme laajasti kannattavat varusmiespalvelusta sekä riittäviä määrärahoja pitääksemme uskottavaa puolustuskykyä yllä. Suomi on jäänyt aiemmin yksin ja me emme voi luottaa kuin itseemme. Edesmennyt Isänmaamme sinivalkoinen omantunnon ääni jalkaväen kenraali ja Mannerheim-ristin Adolf Enhrnrooth kertoi vain suomalaisten itse puolustavan parhaiten maatansa. Hän tiesi mistä puhui.
Maailmassa on aina konflikteja, aina löytyy eripuraa kuinka öljy, vesi tai ruoka jaetaan. Suomalaiset ovat YK-tehtävissä hyvin arvostettuja ja heidän palveluksiaan pyydetään enemmän mitä voidaan antaa. Suomi on antanut Euroopassa asukaslukuunsa nähden suurimman panoksen kansainvälisiin rauhantehtäviin ja huomattavasti enemmän kuin Ruotsi.
Tulevaisuudessa hyvin koulutetut sotilaamme voisivat olla kaikkien arvostamia oikeudenmukaisia sotilaita apuna niin luonnon katastrofeissa kuin ihmistenkin välisissä konflikteissa. Turvaamisoperaatiot ovat vapaaehtoisia ja maastamme löytyy kansallista henkeä lähteä hoitamaan näitä uhrejakin vaativia tehtäviä. Huomenna upseerimme ja sotilaamme voivat olla arvokas vientituote; rauhanturvaaminen voisi olla tavaramerkkimme maailmalla ja se vaatii uskottavaa taistelu-, koulutus-, ylläpito-, kalusto- sekä varusteoninaisuuksia.
Amiraali Kaskeala puhui Suomen kansan enemmistön kannatuksella. Suomen on syytä pitää varuusmiesarmeija myös idealla: armeija tekee pojista miehiä. Armeijamme potee jatkuvaa rahanpuutetta, vaikka kansalaisilta kysyttäessä he antaisivat suuremman tukensa uskottavan puolustuksen kohentamiseksi. Toivomme amiraali Kaskealalle voimia ylläpitää keskustelua yllä. Suomi tarvitsee vahvan armeijan, emme tarvitse Nato-kytköstä, nykyinen yhteensopivuus riittää.
Suomen armeijalle on hankittava heidän tarvitsemat aseet, ylläpitokyky, huolto sekä koulutus, myös reservin osalta. Suomen on saatava omat erikoisjoukot nykypäivän nopeatempoiseen konfliktihallintaan sekä kaikki kyvyt vastata myös tietotekniikan mukanaan tuomiin haasteisiin. Eduskuntavaaleissa kansa voi sanoa sanansa mielipiteenään Suomen puolustusvoimista. Todenhetkellä me voimme luottaa vain itseemme ja kykyihimme.
Ilkka Luoma
Ilman hakkapeliittoja maailma olisi voinut olla parempi
"Suomen mies auttoi jo Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoja antamalla silloisiin suurvaltasotiin hakkepeliittoja, jotka tunnettiin sitkeinä ja uskollisina taistelijoina."
Ilman Ruotsin kuningaskunnan armeijaan kiinteästi kuuluvia ja asevelvollisuudellakin otettuja hakkapeliittoja, olisi Saksassa voinut tapahtua vähemmän sotarikoksia, ja Suomessa oltaisiin oltu työvoimasta rikkaampia.
Ikäraja?
Mites vanhoja vielä kutsutaan kertaamaan? Ainakin julkisuudessa on kovasti ollut juttua reservin miesmäärän laskemisesta. Vai vapauttaako ne näitä nuoria pullereoita vaan ja vanhat pidetään edelleen reservissä?;)
Lain mukaan miehistöllä 50 v - käytännössä 35 v
Asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Saman lain mukaan miehistö kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona täytetään 50 vuotta, aliupseerit ja upseerit 60 vuoteen asti sekä everstit ja ylemmät upseerit niin kauan kuin ovat palveluskelpoisia.
Käytännössä on turha päivystää postilaatikolla määräystä odottelemassa, jos kuuluu miehistöön ja on täyttänyt 35 vuotta. Reservi on jo pienennetty todellisuudessa alle 35-vuotiaat käsittäväksi, vaikka lakia ei ole muutettu.
No sittenhän
No sittenhän minä voinkin palauttaa nämä majurin kamppeet eräälle julkimolle takaisin;)
Ei tule enää kutsua saatika määräystä ja kohtahan minä tipahdan jo nostoväkeen... Eihän siihen enää ole edes tuhatta päivää, kääk!;)
palkka-armeija
Eikö olisi kustannustehokkaampaa jo vihdoin siirtyä ammattiarmeijasysteemiin kuin kuluttaa verorahoja armeijaan huonosti motivoituneiden nuorten miesten koulutukseen ja haluttomien reserviläisten saamiseksi kertaamaan huonoin tuloksin?
Tuloksellisesti ajatellen, onko tässä nykyisessä pakkoarmeijassa mitään järkeä?
Nato-sivarius tuleva kansanliike?
Eikö Natoon liittyminen, ainakin jos kansanäänestystä ei järjestetä, ole sopiva syy siirtyä reservin siviilipalvelusmieheksi?