Vaatimus: Nimettömyys pois netistä!

No voe kauhia.. Kielletään samalla koko internetti ja miksei myös puhuminenkin. Jokuhan saattaa sanoa mielipiteitään kertomatta ensin niemeään. Suomalaiset on laitettava ruotuun, eihän tästä muuten tule mitään.

Se tyrehdyttäisi kansalaiskeskustelun.

"Apina voi kirjoitella omalla nimellä, koska kaikki tuntevat apinan"

Yksityishenkilön ei kannata kirjoittaa omalla nimellään ellei halua poliitiikkaan. On suuri vaara totalitarismista, missä mielipiteen ilmaisu on joskus kiellettyä. Sellaista riskiä, että kirjoittaisi omalla nimellään ei YKSITYISHENKILÖN pidä ottaa!

Jos esimerkiksi kirjoittaa järjestäytyneestä rikollisuudesta, kuten esim. WinCapitasta, voi henkilö joutua listoille.

toisaalta myös sananvapauteen liittyvä vastuu.

Nimimerkin takaa on helppo huudella vaikka mitä älyttömyyksiä tai suoranaisia herjauksia. Keskustelun tasoa ei nimimerkki nosta. Kannatan käytäntöä, josta kirjoittajan henkilöllisyys selviää. Ei suoranainen rienaaminen edistä mitään.

Uuden Suomen yleisin kommentoija taitaa olla "Vieras", joka on jäänyt minulle todella vieraaksi.

Varsinainen töräyttelyjen galleria löytyy esimerkiksi Kataisen ja Virkkusen lausuntojen ympärillä käydystä keskustelusta. Kyllä siinä välillä sekä Jyrkin että Hennan lausumat vaikuttavat siisteiltä.

Asko Niskala

Ei voitaisi, eikä saisi. Tällä tavalla kansan tunnot jäisivät pimentoon. Samoin kävisi eräiden valveutuneidenkin kansalaisten osalta. He eivät voi tulla nimellään mielipiteineen julkisuuteen jo virkansa puolesta. Näin heidän henkilökohtainen näkemyksensä jää pimentoon.

Ymmärrän RKP:n tavoitteen. Suut kiinni. Valta RKP:n politiikoille nettikeskusteluissakin. Pelolla on helppo hallita.

Tämä olisi askel Kiinan mallin nettisensuuriin. Seuraavaksi epämiellyttävät nettisivut suljettaisiin.

On kieltämättä joskus tuskallista ja epämiellyttävää kuulla ja nähdä mitä kansa ajattelee syvällä sisimmässään. Erityisesti politiikon on tämä kestettävä. Ellei kantti riitä, on paras siirtyä muihin tehtäviin.

Eiköhän kielletä samalla koko netti ja varsinkin sähköposti. Kielletään viina Alkoista, ettei siihen kuolla. Kielletään poliisilta käsiaseiden käyttö liian tappavana. Kielletään kaikki, varmuuden vuoksi, ettei kukaan toista loukkaisi.Kielletään Ruotsi, varsinkin pakkoruotsi.Ja lisäksi kaikkien nimet julkisuuteen, varmuuden vuoksi!

Kautta aikojen on nimimerkeillä kirjoitettu yleisönosastoille. On jokaisen julkaisun omasta harkinnasta ja politiikasta kiinni missä kohdin nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan ja missä ei.
Jälleen kerran lisää turjia kieltoehdotuksia. Tuleeko niitä kerta per päivä? Mistä tämä parin vuoden aikana alkanut suomalainen kieltovouhotus oikein juontaa juurensa?

Samalla voitaisiin kieltää lähdesuoja yleisemminkin. Vai mitä RKP?

Ymmärsinkö oikein, että joku oli käräyttänyt Achrénin puoluetoverin viinin salakuljetuksesta HBL:n nettisivulla nimettömänä ja tästä suivaantuneena Achrén olisi valmis kieltämään nimettömänä keskustelun. =)

Nimettömiin lähteisiin ei tosiaan pelkkä RKP:n ryhmäkuri auta. Ihme juttu kun väärinkäytöksiä on mahdollisuus paljastaa ilman, että joutuu itse vastaamaan.

Ei järjenhiventäkään, koska se vie vaan palvelut suomesta suomenlain ulottumattomiin. Jolloin taas suomalaisten keskustelu anonyymisti jatkuu. Varsinkin pienemmät ja ilmaiset palvelut tulisivat muuttamaan, koska tunnistautuminen ei ole ilmaista tai en ainakaan usko kun pankitkin ovat voittoa tekeviä yhtiöitä. Mitä sitten seuraa siitä:
1. Palveluja suomessa ylläpitävillä menee huonommin rahan virratessa ulkomaille.
2. keskustelu jatkuu samantapaisena kun on ollutkin ja ainut ero on että suomen laki ei yllä enään niin hyvin kuin ennen.
3. palveluja käyttävät eivät edes huomaa muutosta.
4. Todennäköisesti data kulkisi ruotsin läpi useammassa tapauksessa kuin se nyt kulkee, jolloin ruotsalaiset voisivat kerätä vaivatta tietoa suomalaisista/suomesta. (Ruotsissa, kun sattuu olemaan uunituore verkonvalvontalaki)

Tai vaihtoehtosesti tai/ja lisänä Usenetin tyyppiset hankalasti hallittavat keskustelukanavat lisääntyvät ja mahdollisesti viellä vahvasti anonymiteetin suojaamina.

Internet on nyt vain ihana paikka mikä ei ole sidottu mihinkään paikkaan kielestä tai osotteista katsomatta josta syystä on lain avulla hankalasti hallittavissa. Edellä oleva teksti toimii myös mielestäni huonojen pakko ennakkomoderoinnin kanssa, kuin myös nettisivun ns. päätoimittaja ajatatuksessa.

Tuostako sitä puoluesihteereille palkkaa maksetaan? Omien mielipiteiden kirjoittamisesta blogeihin näennäistärkeistä asioista?

Ei ihme, että puolueella menee huonosti, kun puoluesihteerit eivät liiku kentällä tekemässä PUOLUESIHTEERIN töitä vaan pönkittelevät omaa nimeään julkisuudessa.

Puoluesihteerin tehtävä on tehdä muista tähtiä eikä käyttää puoluetukiaisia oman uran kehittämiseen.

Maksamme nimettömästi puoluetukea kaikenlaisen puolueväen elättämiseen. Ehkäpä jos vastaisuudessa puolueet saisivat puoluetukea vain omalla nimellä lahjoitettuna eikä niin, että sen saa nykyiseen tapaan nimettömästi?

Koko ajatus on naurettava, miten moista voi edes kuvitella ehdottavansa?

jos netissä pitää omalla nimellään asioida, mahdollisesti myös tunnistautua jotenkin olevansa ihminen joka väittää olevansa, eikö tämä vain pahenna tietoturva riskejä?

Jo nyt netissä on selvä ongelma jos tilisi/henkilöllisyytesi varastetaan.

Vai miltä tuntuisi jos joku kävisi ilmoittamassa sinut perättömästi julkihomoksi/lesboksi, kirjoittelisi asiattomia kommentteja ja herjaisi.... kaikki sinun TUNNISTETTAVAN nimimerkkisi ellei jopa oman nimesi alla, kuvalla varustettuna toki, mahdollisesti vielä lisäisi asiattomia kuviakin.

Toki tili voitaisiin sulkea mutta ei ilman selvää vahinkoa käyttäjää kohtaan.
Tälläisien ehdotuksien heittäminen kertoo tasan kuinka pihalla poliitikot ovat nykypäivän tieto-yhteiskunnan perus asioista, koko lössi vaihtoon vaan.

Jos lähtee politiikkaan tai julkisuuteen, on se kestettävä.

Se ei ole aina helppoa, mutta on parasta olla provosoitumatta, jos provosoidaan. Modethan yleensä poistavat selvät häirikköviestit.

Työskentelin pitkään ruohonjuuritasolla ihmisten parissa.
Siellä saa nähdä ja kuulla kaikenlaista. Se on toisaalta äärettömän palkitsevaa, toisinaan taas hyvin kovaa.

Monesti nuoremmat työntekijät tarvitsivat tukea, kun olivat kohdanneet jonkun agressiivisen tai muuten hankalan tilanteen.Ei voi sensuroida ihmisiä. Joskus toki piti ottaa virkavaltaankin yhteyttä.

Meillä Suomessa voi tulla painostetuksi työssään tai muissa toimissaan, jos lähtee nimellään julkisuuteen.
Riippuu elämän- ja perhetilnteesta. Nimen antaminen pitää olla vapaaehtoista.

Se mikä minua jatkuvasti hämmästyttää on, että julkisuuteen lähteneet henkilöt eivät tunnu tajuavan, miten moninaisia ovat tavallisen kansan mielipiteet ja koko elämä. Se pitää sisällään myös ihmisiä, joita ei ole välttämättä helppo kohdata ainakaan livenä. Kuitenkin tuhannet ihmiset työskentelevät heidän parissaan päivittäin.

Sensurointihalu viittaa siihen, että pitää saada pitää pää pensaassa tai oma ankkalammikko tyynenä.

Tämä nettikirjoitusmaailma on värikäs, monipuolinen, häiritseväkin, joskus jopa provokatiivinen, ihan kuin elämä itse.

Netin vahvuus on juuri anomyymiys.

Nettiin kirjoittelussa rekisteröityminen on riittävä tunnistautuminen. Itseasiassa tännekin jo "vieras" -nimimerkillä kirjoittava joutuu antamaan meiliosoitteensa, joka mahdollistaa ainakin jonkinlaisen kontrollin.

Keskustelun-/sananvapaus edellyttää monen osallistujan kohdalla nimimerkin käyttöä. Eikä vapaus tarkoita tässä yhteydessä vastuuttomuutta.

Vain joitakin päiviä sitten kirjoitin kommenttien nimettömyydestä Uuden Suomen toimitukseen. En yleensä koskaan lue US:n kommentteja, koska niissä ei toistaiseksi ole vielä ollut yhtään mielenkiintoista nimimerkin takaa kirjoitettua, eikä juuri muita Uudessa Suomessakaan ole. Sekin kirjoitukseni toimitukselle kumpusi siitä, että olin poikkeuksellisesti lukenut US:sta kommentteja.

Olihan Uudessa Suomessa vaikka mitä tölväisyjä silloinkin, kun lehti ilmestyi paperisena, mutta kyllä US on aina ollut laatulehden maineessa.

Tämän jutun kommentit ovat samaa tasoa. Asko Niskala kertoo asiallisesti ja nasevasti, miten asia on. Tällaisia kirjoituksia olisi mukava lukea, silloinkin, kun olen kirjoittajan kanssa eri mieltä. Kolme nimimerkkiä todeistelee, että sananvapaus katoaa, kun kuka tahansa ei saa missä tahanasa kirjottaa kenestä ja mistä tahansa mitä tahansa.

Tulee mieleeni Perustuslaillinen kansanpuolue, joka vastusti Helsingin Aleksanterinkadun levennettyjä jalkakäytäviä, koska invalidien liikkumismahdollisuudet heikkenevät.

Netti on täynnä mahdollisuuksia kirjoittaa anonyymina ilmeisestikin ihan mitä vaan. Antakaa meille nettilehti, joka on lukemisen arvoinen, myös kommenttien osalta.

Viittaan Helsingin Sanomiin, jossa nimimerkkikirjoitukset ovat sallittuja vain, kun asia on sen luonteinen (esim. kirjoittajan henkilökohtaisiin asioihin menevä), että anonyymius on perusteltua, ja vain toimituksen erikseen päättämänä, mistä aina on eri maininta. HeSan yleisönosastokirjoitukset ovatkin kiinnostavia melkein aina, jos niiden käsittelemä asia on kiinnostava.

Toinen painetun sanan ääripää on Kirkko ja kaupunki, jonka yleisönosatosta hyppään nykyään yli (melkein) kaikki nimimerkkikirjoitukset, eikä paljoa luettavaa jää. Joskus luen enemmän, mutta useimmiten huomaan harmistuvani, koska nimimerkin takaa kirjoittavilla ei oli yleensä muuta sanottavaa kuin haukkua jotakin, jotakuta tai kaikkia ja kaikkea.

Mika Ainola

Kyllähän kiistaton tosiasia on se, että netissä on liikaa rikoksen tunnusmerkin täyttävää kirjoittelua, kuten esim. herjauksia, asiattomuuksia, rasismia...kyllähän sitä kuria on pakko tiukentaa.

Nimettömänä esitetään kaikkein eniten kritiikkiä nimeltämainittuja yksittäisiä ihmisiä vastaan. Se on väärin.

On olemassa hyväksi havaittu keino: kirjoittaja rekisteröityy henkilötiedoillaan nettisivulle ja saa sitä kautta kirjoitus-oikeuden.

Mikäli kirjoittaa jotakin joka ylittää tutkintakynnyksen, poliisi saa tiedot sivun ylläpitäjältä.

Näin säilytetään keskustelunvapaus - joka ei suomalaisessa jurmukulttuurissa ole mahdollista muuten kuin nimettömänä - ja samalla pysytään laillisuuden rajoissa. Jos haukkuu poliitikkoa, on oltava valmis puolustamaan puheitaan raastuvassa mikäli poliitikko menettää hermonsa. Poliitikon uskottavuus on pelissä kun hän haastaa raastuvaan häntä haukkuneen äänestäjän. Reilu peli.

Uusisuomi noudatti alkuun tätä käytäntöä mutta luopui siitä kai laiskuttaan.

ps. Todellinen ongelma demokratialle on systemaattinen mielipideilmaston manipulointi jota myös ulkomaiden suurlähetystöt harrastavat, esimerkiksi tällä sivustolla. Siksikin jonkinlainen kontrolli on paikallaan, mutta siinä ei pidä mennä typeryyksiin.

"netissä on liikaa rikoksen tunnusmerkin täyttävää kirjoittelua, kuten esim. herjauksia, asiattomuuksia, rasismia..."

Koska rasismista - eli mielipiteestä on Suomessa tullut rikos?

"Kyllähän kiistaton tosiasia on se, että netissä on liikaa rikoksen tunnusmerkin täyttävää kirjoittelua, kuten esim. herjauksia, asiattomuuksia, rasismia...kyllähän sitä kuria on pakko tiukentaa."

Miten teet sen, kun netti on paikka jossa kielestä tai osoitteesta päättelemällä ei voi sanoa minkä maan lain alaisuudessa palvelu pyörii. Pitämällä keskustelu suomessa voidaan rikostapauksessa puuttua asiaan helpommin tai edes jotenkin. Suhteellisen varmat tunnistustavat eivät ole mitään ilmaisia joten sen takia pienet ja ilmaiset palveluitten on pakko muuttaa jo pois suomesta jos halutaan jatkaa pitämistä. Nuorten keskuudessa tämä saattaa lisätä kiusaamista, sitä kun voi tehdä niin monintavoin eikä siitä välttämättä kerrota vanhemmille näin esim.. ei voi muuta sanoa kuin että nyt järki käteen.

Lisäänpä - nimimerkein - kommenttiseni tähän ketjuun todeten, että aika monille Internet-sivuille kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä kyseisen palvelun käyttäjäksi. Rekisteröityjältä kysytään henkilötiedot mutta palstoille hän voi sitten toki kirjoittaa valitseminsa nimimerkein. Käsittääkseni viranomaiset voivat valtuuksineen ongelmatilanteissa selvittää Internetiin kirjoittavien oikeat henkilötiedot. Kieroilija voi tietysti jo alun alkaen kirjautua väärin nimin mutta niin tehdessään hän syyllistyy rikokseen.
Mielestäni rekisteröintivaatimus riittää mahdollistamaan valvonnan ja rikostutkinnan - oman nimen ilmoittamista ei voida edellyttää mielipideilmaisun ehdoksi.
Aiemmin olen toki oppinut, että "anonyymien kirjeitten paikka on roskakori". Olen myös joskus kirjoitellut Internetin keskustelupalstalle omine nimineni juuri edellä mainittuun ohjeeseen nojaten. Kuitenkin minua on kehotettu piiloutumaan nimimerkin suojaan, jotta välttyisin mahdollisilta ikäviltä henkilökohtaisilta yhteydenotoilta. Nimitiedoinhan muut kirjoittajan yhteystiedot ovat kenen tahansa lukijan saatavilla, jos nimi on riittävän harvinainen.

Nimettömyys kuuluu nettiin, mutta sanomaledissä se ahdistaa. Kuka muotoilee STTn uutiset, tai kirjoittaa Hesarin pääkirjoitukset? Nimet kehiin ja tekijät vastuuseen sanoistaan!

Omalla nimellä kirjoittamisen vaatimisen taustalla on se, että ihmiset seisoisivat sanojensa takana eivätkä vain nk. räksyttäisi puskista. Suomeksi sanottuna puskista räksyttäminen siis halutaan kieltää ja samalla kuvitella, että ne räksytetyt mielipiteet sillä johonkin ihmisistä häviäisivät. Eivät häviä.

Toinen mitä omalla nimellä kirjoittamisesta haetaan, on jonkinlainen johdonmukaisuus mielipiteissä, sanoissa ja teoissa.

Omalla nimellä kirjoittaja riskeeraa paljon. Ensinnäkin itse asia hämärtyy ja keskustelu menee henkilökohtaisuuksiin. Senhän nimenomaan ovat huomanneet nämä, jotka ovat erehtyneet omalla nimellään kirjoittamaan. Hyvin nopeasti sitä joutuu puolustamaan _itseään_ sen sijaan, että puolustaa yhdestä asiasta esittämäänsä yhtä näkökulmaa. Johdonmukaisuusodotuksen nimissä näkökulmaa on myös vaikea vaihtaa ilman, että henkilö leimataan.

Toisekseen mielipide ei jää vain nettiin ja kyseiseen asiayhteyteen. Se voidaan kaivaa koska tahansa esiin missä tahansa muussa yhteydessä aina kyseisen henkilön kohdalla. Ja kaivetaankin.

Kolmanneksi kaikki, mitä aikojen saatossa nettiin kirjoittaa on sitten maailman tappiin asti kaivettavissa esiin, eikä pääse ikinä pakoon muuttamatta henkilöllisyyttä. Nimimerkin vaihto on huomattavasti helpompi toimenpide.

Ja kaiken tämän lisäksi nimellä kirjoittava on vielä alttiina identiteettivarkaudelle.

Johdonmukaisuusodotuksen täyttämiseen riittää, että on rekisteröity nimimerkki, sillä yleensä ihminen identifioi itsensä myös nimimerkkiin ja yrittää käyttäytyä jollain tavalla johdonmukaisesti sen puitteissa.

Minä olen elävä esimerkki UUSI SUOMI lehdessä,omalla nimellään kirjoittavasta ihmisestä.Enkä koskaan, ja missään alennu alatyyliseen kirjoitteluun.
Otsikossani mainitsemassani asiassa,tässä lehdessä,minut kyllä pistettiin halki,poikki,ja pinoon!Kannatin tietysti Hyväristä.Siinä pitkässä parjaamisessani,esitti yksi nimimerkki minun häpäisevän itseni,ja sukuni?,kirjoittaessani omalla nimelläni!
Tuo vaara oli,ja on vain Kommunistisen yhteiskunnan vaara,mutta ei vapaan yhteiskunnan ongelma.
Sellainen vapaa yhteiskunta Suomikin on!Esittäisin tälle lehdelle näyttämään tuon Hyvärisen ajatusten keskustelun,minua koskevat kommentit!Itse en kehtaa sitä rivouksien ja herjauksien, sanallista sanomaa toistaa,koska kirjoitan omalla nimelläni.

Puoluesihteeri ei selvästikään ymmärrä Internetin (WWW) rakennetta saati toimintatapaa. Kaikki WWW-palvelimet (jollaisella Uuden Suomen sivutkin ovat) tekevät oletuksena ns. logi-tiedostoa, josta löytyy mm. IP-osoite, aika ja vierailtu sivu. Useimmiten tästä tiedostosta voidaan jäljittää kenet tahansa.

Herjauksen, selvän kunnianloukkauksen tms. syyn takia poliisit voivat lähteä tiedustelemaan Internet-palvelun tarjoajilta kenelle WWW-palvelimen logeista löytyvä IP-osoite kuuluu (tietysti asianomaisen pitää tehdä rikosilmoitus).

Tässä voidaan tietysti väittää, että jäljitys on mahdotonta (vaikeaa) käytettäessä anonyymi-välityspalvelimia -> yleensä kommenttien kirjoittajat eivät kuitenkaan ymmärrä käyttää moisia esim. Susanna Ruususen tapaus.

...RKP:llä ole muuta kiukuteltavaa kuin nimettömyys netti kirjoittelussa ja kommentoinnissa.. Herääkin kysymys, mitä RKP tekisi jos tietäisi kaikkien "epämiellyttävästi" heistä tai heidän asiasta kirjoittavien nimet? Alkaisiko jonkinsortin käännytystyö tai kenties toruminen tai jopa "kurmoottaminen"? ;)

Poliittiseen leikkiin ryhtyvillä täytyy olla riittävän paksu nahka... joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön!

Suomen korporatiivinen eliitti on järkyttynyt siitä, ettei se kykene enää täysin hallitsemaan tiedon välitystä ja keskustelua.

Onko menossa kampanja?

Achrénille ei ilmeisesti ole juolahtanut mieleen, että netti, kuten mikä tahansa yleinen media on julkista keskustelua varjeleva ja demokraattista osallistumista edistävä instrumentti. Samalla sen olemassaolo mahdollisimman vapaassa muodossa on keskeistä muodollisen poliittisen vallan oikeutukselle.

Oikealla nimellä kirjoittaminen on kyllä hienosti ja kansalaisrohkeasti tehty, mutta ei voi olla kovinkaan vaikeaa käsittää, että emme elä täydellisen demokraattisessa ja poikkeuksetta oikeuksia kunnioittavassa yhteiskunnassa. Kukaan ei pysty antamaan käytännöllisiä takeita siitä, että oikealla nimellään poliittisia kannanottojaan kirjoittava kommentaattori tai sisällöntuottaja ei joudu esimerkiksi arkielämän työnantajansa edessä edesvastuuseen "vääristä" ja hankalista näkemyksistään. Tämän vuoksi anonymiteettiä tarvitaan. Nimimerkki on kautta viimeisten vuosisatojen suonut suhteellista turvaa kirjoittajille, jotka ovat jonkun merkittävän vallanpitäjän - poliitikon, yrityksen tai uskonnollisen auktoriteetin - kannalta epämiellyttäviä. Kaikki anonyymi tai nimimerkitty kirjoittaminen ei ole asiatonta.

Achrén ei ilmeisesti myöskään anna painoa sille, että, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta keskustelusta erossa, netissä käyty keskustelu toimii monelle käytännössä henkilökohtaisen avautumisen, vertaistuen ja terapian apuvälineenä. Kyseessä on henkireikä sellaisille ihmisille, joille esimerkiksi koti ei sitä tarjoa.

Ulla Achrén on väärillä jäljillä. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden parantelu on syytä aloittaa niistä rakenteellisista ja asenteellisista puutteista, jotka alkujaan ovat johtaneet siihen, että nimimerkkien käytölle on tarvetta. Anonymiteetin kritiikkiin voidaan palata siinä vaiheessa, kun niiden ainoa funktio on valheen, propagandan ja panettelun levittäminen. Nyt niin ei ole.

Anonyymin nettikirjoittamisen kieltämisestä puhuminen on kuin painovoiman kieltämisestä haaveilisi. Missä ihmeen maailmassa nämä ihmiset elävät?

koska se selevästi monin tavoin sorsii maan suurinta kieliryhmää. Lisäksi rkp. ylläpitää valtionkin varoin perusteetonta erityisasemaa esimerkiksi saamelaisiin, romaneihin ja suomenvenäläisiin tai suomeneestiläisiin nähden! Yhtälailla mm. suomalaistuneet venäläiset voisivat perustaa oman kieli- ja yms. puolueen ja esittää kaikenlaisia hauskoja vaatimuksia. Tervetuloa vain uudet kieli- yms. puolueet, kyllä Matin ja Jyrkin kassasta puoluetukea riittää! Toevoo nimimerkki: Vladimir Suuri.

Nimellään kirjoittaminenhan ei ole mitenkään kielletty, jokainen voi kirjoittaa ihan omalla nimellään jos haluaa, ja enemmän tai vähemmän julkisuutta syystä tai toisesta haluava sen varmasti tekeekin.

Netti on monimutkainen ja uusi mediaväline. Sen käyttö on luonnut suoranaista hurmiota ennen vaisusti asioihin kantaa ottavien keskuuteen ja niin on hyvä!

Politiikon on vaan taivuttava ajan haasteisiin ja pakkoko niitä kaikkia örinöitä sieltä palstoilta on tavata. Itsekin voi sensuroida omaa lukemisiaan.

Kysymys on enemmänkin nettilukutaidosa, joka olisi nyt syytä pänkäpäisimmänkin poliitikon aika opetella.

Meitä ihan tavallisia kansanihimisiä, jotka käymme keskusteluita nimimerkein, meitä on paljon ja olisi todellakin suunnaton vääryys jos muutaman nirppanokkaisen julkun ja poliitikon takia tämäkin mahdollisuus keskusteluun evättäisiin.

Ehkä pitäisikin sensijaan joidenkin poliitikkojen ja heidän avustajiensa pääsy nettikeskusteluun estää. Loppuis tää narina nimimerkeistä!

Vielä 2000-luvullakin on useille eri vähemmistöjen edustajille äärimmäisen tärkeätä saada keskustella anonyymisti nimimerkin turvin. Tuttavani asuu pienessä lestadiolaiskylässä ja on täysin kaapissa seksuaalisen suuntautumisensa suhteen. Hänet irtisanottaisiin välittömästi, mikäli suuntautuminen paljastuisi. Töiden takia hän sille paikkakunnalle muutti, ollakseen edelleen lähellä iäkkäitä vanhempiaan mutta silti työtätekevänä (hänen kunnassaan ei ole työtä).
Hän käy Setan foorumeilla sekä suomi24-keskustelupalstoilla ja treffeissä yms juttelemassa ja chättaamassa nimiemrkin turvin. Jos nimimerkit kiellettäisiin, hän tuskin enää uskaltaisi. Enkä uskaltaisi minäkään. Olen itse aivan yhtä kaapissa omassa työyhteisössäni, eikä kukaan tiedä 25 vuoden parisuhteestani mitään. Kirjoittelen itsekin välillä, nimimerkin turvin. En haukkuakseni poliitikkoja, mutta jakaakseni ajatuksia vertaisryhmän kanssa. En tunne muita enää näin elämän keskivaiheessa, sitä aletaan olla niin mökkiytyneitä näin viisikymppisinä jo.

Minulla ei ole yhtäkään etunimi-sukunimikaimaa. Olin muutaman vuoden nuorempana puhelinpalvelussa töissä ja sain sitten välillä uhkaussoittoja yöllä kotiin --- minut uhattiin tappaa, kun en voinut antaa laista johtuen helpotuksia. Jouduin muuttamaan kaikki tiedot salaisiksi, se oli aika ahdistavaa. Jos kirjoittaisin omalla nimelläni ja joku uskonnollinen taho saisi päähänsä alkaa pommittaa minua viesteillä, tai joku radikaalimpi taho riistää henkeni, niin se olisi melkoisen turhaa.

Myös uskontojen uhrit, syöpäsairaat, entiset rikolliset, alkoholistit yms kaipaavat mahdollisuutta käyttää nimimerkkiä!!!

Että yli nelikymppisiltä viedään äänioikeus ja kielletään kaikki julkiset mielipiteen ilmaisutavat. Ovat seniilit jo tippuneet nykymaailman menosta niin pahasti...
Kerätkää näiltä seniileiltä tietokoneet pois ja antakaan joku savitaulu tilalle.

Ei tahdo enää kestää tätä seniilien vanhusten aivopieruilua yhtään enempää.

RKP on uhka kansalaisten vapauksille. Kielettäköön sekin.

Netistä ei saa tehdä mitään painettun sanan kilpailijaa, vaan sen pitää saada jäädä keskustelufoorumiksi. Paikka jossa saa sanoa mielipiteenä sensuuria ja vainoa pelkäämättä. Netti on kuin katu tai puisto jossa saa sanoa mielipiteensä ilman nimilappua rinnassa.

Lehdistö on aina kirjoittanut sille sopivista asioista ja siten sensuroinut vallitsevaa kirjoittelua. Tabuja saadaan avattua netissä, esim. pakkoruotsikeskustelu on auennut kun netissä voi julkista painostusta pelkäämättä itseään mietityttävistä asioista. Yllättäen asia voikin olla monen muunkin mielestä tärkeä.

Netti on avain tämän sensuroinnin kiertämiseksi, avain tavallisen ihmisen vaikuttamiseen. Älkää hyväksykö netin hyvien puolien suitsimista marginaalisten häiriköiden verukkeella.

Tabujen avaaminen usein onnistuu vain netin avulla jossa voi kysyä anonyymisti vaikka sukupuolitaudeista ym arasta asiasta. Moni uskaltaa keskustella vasta anonyymisti aroista asioista.

Netti lisää demokratiaa ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksia. Häiriköt voidaan saattaa edesvastuuseen muilla keinoin.

<a href ="http://www.youtube.com/watch?v=JlAkUjNIK-g">Banned: Welcome to Nanny State Nation</a>

<a href="http://www.youtube.com/watch?v=s4YbZ7iXFDA">Nanny State 2008</a>

se saattaisi kyllä estää ns. "roskapostia" ja suoranaisia herjauksia, mutta internetiä lukiessa tulisi osata suodattaa ja erotella nämä aidot kommentit herjoista.

joissakin aihealueissa kuten Astrid Thors, on totta että keskustelu on ajottain suoranaista huutelua ja herjaamista, mutta ei kuitenkaan millään tavalla järkevää keskustelua ohjaavaa.

sillekin on syynsä, että jotkin asiat kuohuttavat niin suurta osaa ihmisistä.

ajatellaan kuitenkin että tämä "allekirjoitus" internetissä jollain keinolla saataisiin käytäntöön, se olisi miltei rikos sananvapautta vastaan. syystä että:

- mielenosoituksissakaan ihmiset eivät kirjoita kyltteihin henkilöllisyyttään eivätkä poliisit juokse väkijoukossa keräämässä nimiä (joka on merkki sananvapaudesta)

- essimerkkinä: nimellisenä kommentointi esimerkiksi pakolaisista aivan järkevänkin keskustelin yhteydessä saattaisi suututtaa naapurissa asuvan pakolaisen, sama pätee mm. rikollisjärjestöihin jne.

-näin kuka tahansa, kuten työnantajat ym. voisivat urkkia ihmisten henkilökohtaisia mielipiteitä internetistä.

tarkottaisiko tämä siis todellisuudessa sitä että "väärää" mielipidettä ei saa lausua julki?

Millä tavalla valvottaisiin sitä, että omalla nimellään rekisteröitynyt ihminen on se, joksi itseään väittää? Pitäisikö kaikkeen mielipidekirjoitteluun lisätä vaatimus verkkopankkitunnusten käytöstä, jotta ei esiinny kaverin nimellä? Tai vielä pahempi, jonain kaikkien tuntemana poliitikkona?

Että Ruotsia "äidinkielenään" pitävät joutuisivat kirjoittamaan omalla nimellään, me muut voimme käyttää aivojamme...

Se mitä poliisi voi tehdä jonkin ihmisen jäljittämiseksi internetissä on hakea tietylle ip:lle oikeuden päätöksellä omistaja operaattorilta, kun palvelun tarjoaja on tehnyt rikosilmoituksen että tästä ip:stä on häiriköity.

Kuten jo sanoin, niin tunnistus palvelut ovat käsittääkseni suhteellisen kalliita (ainakin suomalaiset) ja ainut muutos olisi että 90% suomalaisista foorumeista ja muista muuttaisi ulkomaalaisiin palvelimiin jolloin poliisi olisi ylläolevassa tapauksessa voimattomampi.

Onneksi netissä voidaan toimia halutessaan todella anonyymisti, alalla olevana voisin väittää että halutessani voisin toimia sen verran anonyymisti että poliisi ei voisi yhdistää jotain tekstiä minun kirjoittamaksi, eikä se ole viellä temppu eikä mikään. Eikä kyseinen toiminta tarvitse muuta kuin vähän alan harrastaneisuutta tai hyvät ohjeet netistä.

Jos tämäkin saisi tuulta purjeidensa alle, niin olisi siitä ennemmän haittaa kuin hyötyä ja jossei suoranaisesti niin ainakin näennäisesti. Ihan samalla tavalla kuin viimeisien internettiä koskevien lakien/ehdotusten ainakin sensuurilaki, lex nokia, lex karpela ja rahapeli sensuuri kohdalla mitkä tulevat ekana mieleen. No muistaakseni yksi hyvä yhdessä noissa laiessa on, on lex karpelan laittoman nettilataamisen kriminalisointi, mutta muuten mentii metsää urakalla. Vaikken kannatakkaan sensuuri lakia niin en puolusta lapsipornoa, mutta näin sitä ei ainakaan pidä tehdä.

Ja jos poliitikko tai avustaja köyrii naisia sikahumalassa juhlissa ja käy käry
foorumeilla, niin voi ainakin tulevaisuudessa sitten pistää kaiken tarmonsa kostaaksen ilmiantajalle. Kun on pakko omalla niemellään kirjoittaa.

Ottamatta kantaa sananvapauteen, tietosuojaan ja muihin sellaisiin turhanpäiväisyyksiin, haluaisin kuulla ehdotuksen tekijöiden ehdotuksen siitä, miten tuollaisen kiellon käytäntö hoidettaisiin. Muutoin jää pakostakin mieleni perukoille vaivaamaan ajatus siitä, että ehdotuksen tekijät elävät päittensä sisäisissä utopiamaailmoissa.

Kannatetaan!

Voisiko Uusi-Suomi olla edelläkävijänä tässä internetin keskustelujen "siivoamisoperaatiossa", jolloin näkisimme montako kirjoittajaa Pekka Siikalan lisäksi täällä olisi. Esim. kolmen viikon ajan saisi kirjoittaa vain sosisaaliturvatunnuksen kirjoittamalla. Tämä ihan vain kokeena. Voisi olla niin, että keskustelut siirtyisi muualle ja Uusi-Suomi olisi konkurssissa.

Tässä nähdään taas kerran, kuinka pihalla nämä vanhukset ovat nykymaailman asioista. Sehän olisi vallan kauhiaa, jos olisi vapaita medioita "virallisten totuuksien" rinnalla. Ja minä kun aina luulin, ettei svenskatalandebättrefolkissa ollut aikoinaan taistolaisia. Viime aikoina on saanut korjata tuotakin näkemystään, ainakin totalitarismin henki elää näissä pitkänenissä vahvana.

-Vapautta ei voi koskaan murskata murhaajan voimin-

En ole havainnut nimellään kirjoittavien tekstien olevan sen laadukkaampia kuin muittenkaan aikaansaannokset. Käsittääkseni hyvä kirjoitus herättää ajatuksia sisällöstä. Nimellä kirjoittaminen kääntää asian väistämättä henkilöön - ennemmin tai myöhemmin - kuten monet kirjoittajat ovat jo kommentoineet.

Voidaanko esim. Nokia-insinööriä syyllistää pelkästä pelkuruudesta jos hän kirjoittaa nimimerkillä LEX-Nokiasta? Jos sinulla olisi viisihenkinen perhe elätettävänä palkkatuloilla olisiko nimellä kirjoittelu edes järkevää? Entä jos kuitenkin on mielipide ja haluaa sen kertoa perusteluineen myös muille leimautumatta loppuiäkseen?

Haluttavuuden ja osallistumisen areena ~ netin "yhteisönaamakirjat"

(Netissä ihmisten kesken leviää ilmiö Facebook 1) - "naamakirja", jossa tehdään sitä mitä on aina tehty. Uutisointi seurailee kansalaisten omaa suoravaikuttamista, uutisvälitystä ja seurustelupäiväkirjaa)

[ ... ihminen sosiaalisena eläimenä haluaa hyväksyntää, osallistumista ja joukkoon kuulumista. Internet kaikkien verkkojen äitinä yhdistelee ujommankin äänettömänä tai äänekkäänä, nimellä tai ilman sitä. Naamakirjassa puhutaan vapaasti, avoimesti ja osin salaisuuksia varjelematta ... ]

Niskavaivat ja PC:n äärellä syödyt snacksruoat ovat suurin uhka terveydelle - vastapainoksi saamme "naamakirjoista" - tunnetaan mm. Facebook -ilmiönä - henkistä tyydytystä kisassa ystäväkirjan paisumisesta merkiksi, että olemme huomioidut ja hyväksytyt ... jonnekkin.

Amerikkalainen opiskelija hikeentyi, kun ei löytänyt opiskeluyliopistonsa opiskelijaluetteloita mistään - vapaasti ja helposti. Kirjoitti tietokoneella muutaman ohjelmarivin ja pyysi "kalastusverkkoonsa" ihmisiä kertomaan itsestään ja etsimään muita harhailevia yksinäisiä. Lista opiskelijoista rakentui. Myöhemmin koodinkirjoittaja sai Facebook yhteisöstään satoja miljoonia, kun luopui muutamasta prosentista sen omistuksesta.

Mitä tämä paljon puhuttu "Naamakirja" oikein on? Facebook ja muut vastaavat ovat yksinkertaisesti kohtaamisareenoita, joissa haetaan tunnettuutta, erikoistumista ja esilläoloa - kukin vapaaehtoisesti tavallansa. Tietonsa ja tekemisensä saa kukin ilmaista sillä vapaus- ja avoimuusasteella, mikä itselle ja omalle persoonalle parhaalta tuntuu. Facebook on avatun elämän areena, jossa käyttäjät ilmaantuvat omin erityispiirtein "kehiin" etsimään muita - tuttuja ja ehkä tuntemattomiakin.

Hiljainen tieto, yhteisöllisyys ja tallenteet jälkipolville

Parhaillaan työelämää vaivaa "hiljaisen tiedon" karkaaminen eläkkeelle. Hiljaista tietoa on kaikissa ikäluokissa, ei vain suurissa. Itse suuri sininen, IBM - tuo tietokoneyhtiö, joka muuttui palveluoperaattoriksi yhdistelemään osaamista, rahavirtoja ja ihmisiä rakennutti oman "facebookkinsa" omaan sisäiseen verkkoonsa. Naamakirjat ovat jo arkipäivää IBM sadoille tuhansille työntekijöille.

IBM koki murroksensa samoihin aikoihin kuin kotoinen Nokiamme, 1990-luvun alkutaipaleella. IBM oli aaltonsa pohjalla - nyt, kuten Nokiakin - aaltonsa huipulla. IBM hyväksyi tosiasian, että ihmiset kaikilla tasoilla tekevät busineksen ja asiakaspalvelun, ei organisaatiot tai käskytykset korkeuksista. Kaiken ideaksi syntyi avoimuus, uteliaisuus ja yhteenkuuluvuus kuin keskustelu anarkistiskollektivisteina - "löydä lisää omaan - siitä voi syntyä uutta ja saan vahvistetta itselleni - olinko oikealla vai väärällä tiellä". --- IBM hyväksyi ihmisen oikeasti osaksi IBM-yhteisöä sen kaikilta päätöstasoilta.

Tekijöille annettiin arvo - ryhmät IBM:n sisällä kehittivät vapaasti muotoutuen kehitysprojekteiksi, joille esimiehet antoivat edellytysten täyttyessä rahoituksen. Malli oli aivan uusi. Mallia tuki oma sisäinen "naamakirja" - koska se avautti mieliä, ideoita ja näin innovaatioille oli tie viitoitettu. Jatkuvasti kompleksoituva maailma vaatii yhä suurempia panoksia ymmärtää, oivaltaa ja haluta tehdä yhteisesti synergiaa ja harmoniaa ratkaisuiksi, kuin itse yksin siihen pystyisi.

Huomista maailmaa tehdään jo nyt yksityisten kansalaisten toimesta netissä ja näissä "naamakirjoissa", joissa ryhmätyö hakee nyt suuntiaan ja menetelmiään - ollen tiensä alkutaipaleella. Rakenne, pohja ja perustukset ovat valmiina. Tarpeemme salata asioita heikkenee, koska olemme ymmärtäneet, että vain yhä suurempi yhteen hiileen puhaltava keskitetty vapaan tiedonmuodostuksen "frame" -kehys, voi ratkoa jatkuvasti suurentuvia yleismaailmallisia ongelmia, jotka eivät ole enää yksittäisten maiden, vaan koko globaalin yhteisön yhteisiä.

Facebook ja muut naamakirjat avaavat rajat, sekoittavat rodut, värit, uskonnot ja mielipiteet, jättäen silti reviirit sellaisiksi, joissa turhaa sotaa maasta, vedestä ja puhtaasta ilmasta ei tarvitsisi käydä. Suomi on suomalaisille, Ranska ranskalaisille ja USA amerikkalaisille kuten Intia intialaisille. Verkko ulottuu yli rajojen turvallisesti - ilman fyysistä jännitettä, kun metrossa väri- ja uskontokirjot ylittävät kiusallisuuden rajat.

Naamakirja on avoin kaikille. Suomalaisia tuolla yhteisössä lienee noin 200.000 ja luku kasvaa joka päivä. Verkossa ovat myös blogit, kuva- ja videoarkistot kuin keskusteluareenat - kullekin mieltymyksiensä puitteissa. Yhteisöllisyyden verkostollinen vallankumous alkaa näiden MySpace -, Flickr -, Panoramio -, "naamakirjojen" ja blog-alueiden yhdistelystä. Yhdisteleminen synnyttää virtuaalisia maailmoja tekijälleen juuri siihen tarpeeseen mitä halu, uteliaisuus, tarve ja kyvyt uskallukseen pystyvät synnyttämään.

Maailma on nyt verkoiltaan avoin ja tavallinen kansalainen voi jo harjoitella omaehtoista itsepäätäntää niin kulutusinformoinnissa, politiikassa kuin muissakin yhteisissä asioissa. Maailma muuttuu kansalaista kohden poistaen täyttä riippuvuutta edustukselliseen länsidemokratiaan - olemme tiellä kohti suoraa kansalaisvaikutetta.

1)
Facebook --- LINKKI
http://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook

Ilkka Luoma
FACEBOOK --- http://fi-fi.facebook.com/people/Ilkka-Luoma/660652363

http://ilkkaluoma.blogspot.com
...............................

Kuvakertomus ylläolevaan mielipidekirjoitukseen-
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - osa kuvista on kuvattu julkisessa seminaarissa, lähteet: IBM ja Sofor Oy (lähde näissä mainiten) --- kuvina copyright by Ilkka Luoma 2008 ]
LISÄKUVAT (kooste)
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28ptt+ilkka-luoma-hiljainen-tieto.html

Kuvat
--- http://www.panoramio.com/user/500685/tags/Hiljainen%20tieto%20~%20Silenc... ---

Kuvatekstit linkin alta... ryhmänä.

Tämä Ulla Achrén ei edes taida tietää mikä netti on, se on World Wide Web, maailmanlaajuinen tietoverkko, jonka kontrollointi suomalaispoliitikoilta on impossible mission. Missä ihmeen tynnyrissä jotkut poliitikot ovat oikein kasvaneet?

Ja poliitikkoja saa arvostella omalla nimellä tai ilman, se on katsos demokratiaa. Nämä poliitikot eivät ole tehtävässään ellei joku heitä siihen tehtävään äänestä, vaikka kenties muuta kuvittelevatkin.

Voidaan ehkä lähestyä tätä asiaa toisin. Itseään kunnioittava ja laatua keskusteluissaan arvostava media varmaan voi vaatia keskustelijoilta nimen käyttöä. Se voisi myös johtaa keskustelujen aiheessa pysymiseen.

Mutta että kiellettäisiin netissä anonyymit kommentit ja kirjoittaminen. Kyllä maailmassa on asioita joita ei välttämättä uskalla omalla nimellään sanoa. Totuudet on joskus hyvä lipsauttaa nimettöminä.

ps. Onkohan tässä palvelussa käyty yhtään keskustelua, jota ei joku väkisin vääntäisi pakkoruotsista jankkaamiseksi?

Ajatus on tärkeä, ei kuka sen esittää. Uuden Suomen "palstat" ovat parasta mitä vuosiin on tullut. Reaktionopeaa ja helppoa kirjoittaa. Sensuuria vähän (tosin mielestäni vieläkin liikaa mutta ...). Kiitos. Jos joku ei halua omalla nimellään kirjoittaa mutta hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Tervetuloa. Vastenmielistä tämä poliitikkojen arvostelunsietokyky.

Ylimieleisessä RKP:ssä näköjään halutaan kontrolloida suomalaisten ilmaisunvapautta. Ulla Achrén haluaisi siis pystyttää jonkinlaisen isoveli-valvoo systeemin, jolla kansalaisten mielipiteitä voitaisiin seurata ja kontrolloida.

Eikö äänestyssalaisuuskin jo kerro siitä demokratian periaatteesta, että kansalaiset voivat ilmaista mielipiteitään ajatuksiaan salaisesti.

Nimimerkit pitää säilyttää ken haluaa sellaista käyttää. Jos sitä ei saa käyttää saattaa helveitn moni mielipide jäädä kertomatta ja vaikkapa jos jollakin on jotain tulenarkaa paljastettavaa. Luen mieluummin nimimerkkien kirjoituksia kuin että allekirjoitus on neuvos Paavali Pösöläinen.

Tämä oli tässäkin lehdessä uusintakeskustelu.Itse ihmettelen,miksi tämä asia on niin vaikea?Itse asia on selvä.
Me kirjoitamme kukin nimimerkillä,tai omalla nimellämme!Se on meidän kaikkien OIKEUS.
Jatkakaamme näissä merkeissä Ystävinä,asiat saattavat riidellä,mutta eivät Ihmiset.(Ps.Olen aina kirjoittanut siten kuin kirjoitan,en Julkisuuden kaipuusta)

"Voisiko Uusi-Suomi olla edelläkävijänä tässä internetin keskustelujen "siivoamisoperaatiossa", jolloin näkisimme montako kirjoittajaa Pekka Siikalan lisäksi täällä olisi. Esim. kolmen viikon ajan saisi kirjoittaa vain sosisaaliturvatunnuksen kirjoittamalla. Tämä ihan vain kokeena. Voisi olla niin, että keskustelut siirtyisi muualle ja Uusi-Suomi olisi konkurssissa."

Minulle henkilökohtaisesti Uuden-Suomen arvo tulee juurikin vakituisista ja vierailevista kommentaattoreista, eikä suinkaan toimittajien kirjoituksista (sori vaan, hyvää työtä teki teette =P). Kommenttisysteemi on yksinkertaisesti paras verrattuna mihin tahansa muuhun uutissivustoon.

Me allekirjoittaneet vaadimme saada tietää, inhimillisyyden nimissä, mielipiteen kirjoittajien nimet. Tämä on ainoa keino vähentää turhaa kärsimystä. Oikeat syylliset saavat rangaistuksen heti, eikä miljoonia syyttömiä tarvitsee kiduttaa ja tappaa. Tosin tehokkaan oikeusjärjestelmämme ansiosta, yhtään syytöntä ei toistaiseksi ole löytynyt.

Fidel Castro, Kim Jong-il, Robert Mugabe, Saparmurat Niyazov, Than Shwe, Moammar Al Qadhafi, Sani Abacha, Idi Amin, Jean-Bédel Bokassa, Nicolae Ceausescu, Chiang Kai-shek, Oliver Cromwell, Anastasio Somoza Debayle, François Duvalier, Jean-Claude Duvalier, Francisco Franco, Miguel Primo, Leopoldo Galtieri, Adolf Hitler, Enver Hoxha, Saddam Hussein, Ayatollah Khomeini,Ferdinand Marcos, Ho Chi Minh, Joseph Mobutu, Efraín Ríos Montt, Benito Mussolini, Manuel Noriega, Juan Perón, Augusto Pinochet, Milton Obote, Mohammed Reza, Shah of Iran, Pol Pot, Antonio López de Santa Anna, Joseph Stalin, Suharto, Kim Il Sung, Alfredo Stroessner, Charles Taylor, Hideki Tojo, Josip Broz Tito, Rafael Leónidas Trujillo, Jorge Rafael Videla, Mao Zedong, Getúlio Vargas, Ne Win

minua kiinnostaa pohtia ja analysoida, mikä on sellaisten ihmisten motiivina, jotka vastustavat tätä nimimerkin takaa kirjoittamista, tai paremminkin kirjoittajia.

Onhan itsestään selvää, että valtaosa täälläkin kirjoittajista, nimellään tai ilman, hallitsee asiansa, eli kirjoittamalla tuoda julki oman vakaan mielipiteensä. Jopa niin, että kun jokin asia keittää pahasti, tulee sanottuakin pahasti. Milloin aikaisemmin on Suomessa tähän ollut parempi mahdollisuus kuin nyt tällä Uuden Suomen tarjoamalla uutisointi-palvelulla. Tämä jos mikään lisää kansan sananvapautta ennenkokemattomalla, turvallisella tavalla. Kiitos US!

Tähän saakka iät ajat, tietyt "totuudentorvet" (poliitikot-julkkikset) ovat pääsääntöisesti saaneet kallista palstamillimetri-tilaa aivoituksilleen. Nyt kun he joutuvat myrskyn silmään perustelemaan kaiken maailman nimettömiä keittiöälykköjä vastaan ja jääden useimmiten jopa häviölle. Kiihotus ja suuttumus on kouriintuntuvaa, kun ei pääsekään tämän kyseenalaistajan niskavilloihin tai henkilön identiteettiin kiinni.

Kun asian sisältö karkaa käsistä ja kaikki kansa foorumillakin näkee julkihenkilön liturgian onttouden ja kestämättömyyden, on kalabaliikki irti. Päitä vadille, valvontaa kehiin ja esivalta taluttamaan nämä rikkiviisaat nimettömät puuntakaa kivitettäviksi.

Äärimmäisen lapsellista, kypsymätöntä kiukuttelua, etten sanoisi.

Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puoluesihteeri Ulla Achrén on päättänyt omalta osaltaan pitää saattohoitopuheen puolueelleen.

Kauan sitten RKP oli hallitusten tasapainottava tekijä ja liima jonka vuoksi sitä siedettiin, hintana oli tietty kaksikielisyyden suosiminen.

Jossain vaiheessa ymmärrys kaikkosi RKP:läisten päistä ja neste täytti tyhjiön.

Heiltä ei järjen sanaa ole kuultu pitkään aikaan. Enää moista sakkia ei pidä hallitukseen päästämän.

Nimet esiin kampanjassa saisimme vastuun peliin, mutta kateuden jäihin.

Lehdistö menettää valvonta valtaa vapaan sanan ilmaisijana.Internet antaa tilaa.

Tavallisella ihmisellä ei ole ollut foorumia kysyä poliitikoilta mihin hänen päätöksensä perustuu.Internet antaa tilaa.

Läpinäkyvyys kasvaa väkisinkin ja kun nuoret ikäpolvet kiinnostuvat talouden hoidosta syntyy kiusallisisa kysymyksiä joihin joutuu vastaamaan yleisellä foorumilla.

Nimimerkki on suoja kiusaamista vastaan joskin se voi olla myös suoja kiusaajalle.
Ei koskaan tiedä millaisista etuisuukksita on kysymys jopa kansanryhmä saattaa vainota ikävän kysymyksen tekijää.

Kiitos US:lle tästä palstasta. Täällä saa kirjoittaa niin nimellä kuin nimimerkilläkin.

Kiintoisaa juttua internetistä ja sen suhteesta sananvapauteen

http://takkirauta.blogspot.com/2008/12/sananen-sananvapaudesta-osa-ii.html

Isoveli valvoo joka tapauksessa lainsäädännöstä piittaamatta.

Joskus puhuttiin nettiketistä. Normaalit säännöt vuorovaikutuksessa pitäisi säilyttää keinotodellisuudessakin. Nimi tai nimimerkki, suunsoitto on aina ärsyttävää. Kaikkien kylähullujen herjaavat lausunnot voi jättää omaan arvoonsa.

savolaiset pois Kuopijosta?
Suomenkieliset menkkä pois Eirasta?
Eiköhän tätä nirppanokka vähemmistöö oo kestetty jo ihan
tarpeeks, liiankin kauan, 200 vuotta liikaa.

Pakkoruåtsi pois kouluista, Suomi yksikieliseksi, ruotsista vähemmistökieli.

Nimet pois netistä! Ajatus on ajatus riippumatta kuka sen esittää.

On luotava aitodemokraattinen hermoverkko jossa ideat ottavat mittaa toisistaan ilman keinotekoista esittäjän persoonallisuuteen liitettyä auktoriteettiä.

Aivokääpiöt poliitikonpaviaanit saavat kieltää aivan mitä haluavat, eikä se vaikuta mihinkään. Keskustelupalstoja kun voi perustaa ulkomaisillekin palvelimille. Mutta onhan se sinänsä tietenkin säälittävää, ettei kyseinen alempien kädellisten lauma edes tuota ymmärrä...

Onko Ulla Achrén kommunisti vai mistä näitä ajatuksia kumpuaa?

Moni ihminen voi joutua kirjoittamaan asioita nimettömänä oman turvallisuutensa vuoksi tai sen vuoksi, että häntä alettaisiin häiriköidä tai hänestä alettaisiin levittää kaikenkarvaisia juoruja. Vaikka nimettömänä kirjoittelussa törmää usein täysin rikollismielisiin kirjoituksiin niin usein myös nimettömyyden alla esitetään rakentavaa kritiikkiä, tuodaan esiin yhteiskunnan epäkohtia ja esitetään myös niitä kaikkein järkevimpiä kommentteja.

On niinkin, että joku ottaa pultit oli mielipide millainen tahansa.
Nimettömänä esiintymisen kieltäminen ei kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan.

"Achrén on suivaantunut siihen, että nettikeskusteluissa poliitikkoja ja ilmiöitä arvostellaan nimimerkin takaa."

Vai onko kysymys siitä, että Achrén uskoo, että arvostelu loppuisi jos jokainen joutuisi esittämään asiat omalla henkilöllisyydelllään? Vai haluaisiko hän taas perustaa jollekin kaverillensa uuden turhan viran veronmaksajien kustannuksella?

Your right to anonymity

Amendments 4 and 5 of The United States Bill Of Rights protect the right to be free of unwarranted and unwanted government intrusion into one's personal and private affairs, papers, and possessions. Article 12 of The United Nations Universal Declaration of Human Rights states, "No one shall be subjected to arbitrary interference with his privacy, family, home or correspondence, nor to attacks upon his honour and reputation. Everyone has the right to the protection of the law against such interference or attacks."

Despite some charges to the contrary, anonymous Web surfing is not the sole province of criminals. Anonymity also serves whistle blowers, free speech advocates, and people just looking for personal privacy online. Privacy is not a crime and anonymity is not morally ambiguous or wrong, they are your right.