- Talouskriisistä ulkopolitiikkaan ja miksei laajentumiseenkin, luettelee EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn aihealueet, joista hän on innokas keskustelemaan lukijoiden kanssa Uuden Suomen verkkovieraana keskiviikkona 11. helmikuuta klo 10 - 11. Kirjoita kysymyksesi tänne.
Brysselissä vaikuttava keskustalainen Rehn on nyt monella tavalla ajankohtainen hahmo myös Suomessa. Hän on Suomen ehdokas EU:n ulkoministeriksi, mutta hän nousi viikonloppuna tehdyssä Iltalehden kyselyssä myös parhaaksi haastajaksi Sauli Niinistölle (kok.) presidentinvaaleja 2012 ajatellen.
Nyt Rehn on hillinnyt hänestä eniten innostuneita toteamalla Itä-Savon ja Länsi-Savon haastattelussa, etteivät presidentinvaalit ole nyt ajankohtaiset.
–Arvostan sitä, että suomalaiset eivät ole unohtaneet minua, vaikka olen täällä syrjässä Brysselissä. Presidentinvaaleista voin sanoa, että ne eivät ole nyt ajankohtaiset. Vaaleihin on aikaa kolme vuotta, Rehn sanoo.
Laajentumisasioiden ohella Olli Rehn on joukkoineen vaikuttanut EU:ssa siihen, että uutta työaikadirektiiviä ei uloteta koskemaan kuljetusalan yrittäjiä. Kuljetusalan "oikeiden" yrittäjien ei siten tarvitse pelätä EU-valvojien ratsioita halleilleen. Riittää, kun he noudattavat kotimaista työaikalainsäädäntöä. Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry palkitsee Rehnin keskiviikkona Kuljetuskuutiolla vuoden kuljetustyöstä.
Onko palkitseminen kohdallaan vai pitäisikö EU:n työmarkkinoita säädellä enemmän, kun markkinatalouden itsesäätely on yskinyt pahasti myös Euroopassa?
Laajentumiskomissaarina Rehn istui talvella muiden Brysselin päättäjien tavoin Venäjän kaasuputken EU-päässä ja odotti kärsivällisesti Moskovan ja Ukrainan välistä sopimusta kaasutoimitusten käynnistymisestä uudelleen.
Milloin EU, jos koskaan, saa vahvistettua energiaturvallisuutta ja nostettua omavaraisuutta? Missä menevät EU:n maantieteelliset rajat? Mikä on Rehnin suhde Natoon?
Uudessa Suomessa on keskiviikkona luvassa mielenkiintoinen ajankohtaiskeskustelu suoraan EU:n huipulta.
Kirjoita kysymyksesi tänne.
Tämän jutun kommenttijono on suljettu. Aiemmat kysymykset on kopioitu ja siirretty toiseen jonoon.

Kommentit
Ukrainan EU-jäsenyys, Islannin ja Norjan EMU-jäsenyys
Arvoisa Euroopan unionin komission jäsen!
Tiedustelisin lähinnä komission piirissä tällä hetkellä olevia näkemyksiä kantoihin liittymättä seuraavista asioista:
1) Onko mahdollista, että Ukrainasta tulisi Euroopan unionin jäsenvaltio ilman sen liittymistä ensiksi NATO:on Bulgarian, Romanian, Latvian, Liettuan, Viron ja monen muun toistaiseksi vähäisen kansantulotason maan tapaan? Euroopan unionissahan pääasiassa suurehkon kansantulotason maat ovat onnistuneet todennäköisinä nettomaksajina pääsemään Euroopan unioniin ilman NATO-jäsenyyttä ja läntiseen arvoyhteistöön vetoamista pelkällä eurokunnollaan. Katsotaanko Länsi-Euroopassa, että Ukrainan EU-jäsenyys tulisi mm. maatalouden osalta Puolaakin kalliimpana liian kalliiksi tässä vaiheessa talouskriisiä? Voisiko Itä-Eurooppaa vakauttaa tekemällä siitä EU-jäsenvaltiona Kaakkois- ja Etelä-Aasiaa kalliimpi, mutta silti halpa valmistusalue. Miten pitkällä Itä-ETA tai erilaiset kauppasopimukset Ukrainan kanssa ovat verrattuna pitkäaikaiseen EU:n jäsenehdokkaakseen, NATO:on kuuluvaan Turkkiin?
2) Euroopan unioniin kuulumaton Vatikaani käyttää rahanaan euroa, ja lyötättää jopa omia kolikoita. Vatikaani on eurossa siksi, että se oli Italian liirassakin mukana. EKP:n Trichét on ilmoittanut, etteivät Islanti tai Norja voi liittyä EMU:un olematta Euroopan unionin jäsenvaltioita. Onko tämä Euroopan unionin komissiossakin kynnyskysymys vai voisivatko Islanti ja Norja liittyä Vatikaanin tapaan euroon ottamalla jonkin ERM II -valuutan rahakseen, esimerkiksi Viron kroonin ja käyttää euroja sitten kun Viro liittyy euroon?
3) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tarkkailutyö ei Georgiassa jatku Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen 2009, mutta Euroopan unioni tarkkailee edelleen Georgian alueella. Miten Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta nähtään Etyj-järjestön tulevaisuus, jossa mukana ovat lisäksi Venäjä ja Yhdysvallat? Pyrkiikö Euroopan unionikin NATO:n tapaan korvaamaan Etyj:n vaiko vain paikkaamaan tilapäisten vaikeuksien kohdattaessa Etyj:n työtä?
Mitä sanoo teille termi "eurooppalaisempi NATO"?
Puhemies Sauli Niinistö on julkisuudessa esitellyt ns. "eurooppalaisempaa Natoa".
Tiedättekö te tällaisesta "eurooppalaisemmasta Natosta" vai onko se vain suomalaiseen sisäpolitiikkaan lanseerattua ulkopolitiikkaa?
Viisumivapaus
Siirretty toiseen jonoon 10.2. klo. 19:18
Arvoisa komissaari Rehn
Onko vielä pitkä matka Venäjän viisumivapauteen EU:n kanssa? Siitä saataisiin melkoinen piristysruiske kaupalle ja matkailulle ainakin Suomessa.
Mitä mieltä komissaari on
Mitä mieltä komissaari on ilmasta ?
Olisiko järkevää ostaa ilmaa Saksasta 36 miljardilla markalla ?
Niinistö oli valtiovarainministeri kun Sonera osti UMTS luvat 36 miljardilla markalla Saksasta. Valtio omisti 51% Sonerasta.
Koitan verrata presidentti ehdokkaita.
Kysymykset voi jättää toiseen jonoon
Kirjoita kysymyksesi <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/49024-missa-eun-rajat-olli-rehn#comments" > tänne.</a>
Tämän jutun kommenttijono on suljettu. Aiemmat kysymykset on kopioitu ja siirretty toiseen jonoon.