Keskiviikko 17.9.2014

Professori Ylelle: Yritysten tarpeet hallitsevat, ihmiset jäävät toiseksi

Luotu: 
31.5.2012 08:42
Päivitetty: 
31.5.2012 08:50
  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio/Uusi Suomi
    Kuva
    Tuulimyllyjä Oulun Hailuodossa.
|

Suomen energiapolitiikka on kallellaan raskaan teollisuuden tarpeisiin. Yksityisten ihmisten energiankulutus ja –tuontanto on jäänyt tässä kilpailussa toiseksi.

Tätä mieltä on Ylen uutisten haastattelema Aalto-yliopiston professori Peter Lund. Lundin mukaan myös uusiutuvan energian käytössä suositaan mieluummin voimalaitoksia pyörittäviä yrityksiä kuin yksittäisten ihmisten tuottamaa energiaa.

Lund näkee, että Suomen sähkötariffeilla energiantuotanto keskittyy biovoimaa ja jättää osattomaksi esimerkiksi aurinkoenergian. Eilen Uusi Suomi uutisoi suomalaisesta läpimurrosta aurinkokennojen tutkimuksessa.

- Meillä tuetaan hyvin paljon yrityksiä, mutta ei tueta kuluttajien tuloa mukaan energiajärjestelmän muutokseen, Lund sanoo.

- Meidän energiapolitiikkaamme hallitsevat raskaan teollisuuden tarpeet, meillä energiapolitiikkaa on harrastettu oikeastaan jo 30 vuotta samoilla menetelmillä.

Ryhtyisitkö energian pientuottajaksi, jos voisit syöttää ylimääräisen sähkön Suomen sähköverkkoon?

324 ääntä annettu
Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Juhani Vinberg

unohtuiko Lundilta se, että teollisuus tällä energiankäytöllä tuottaa sitä elintasoa, jota yksityiset sitten käyttävät. Yksityinen energiankulutus ei tuota. Lundin ajattelulla olemme pian siinä pienen ranskalaisen kylän tilanteessa, jossa joka toinen pesee toisten paitoja ja joka toinen myy toisille hiiliä...

Mikko Kangasoja

Lundin pointti oli huomioida myös ihmiset energian tuottajina. On sanottu, ettei Suomessa ole energiapolitiikkaa vaan suuryhtiöiden sanelua. Ehkä se on laiskistanut julkisen vallan, eikä ole tarvinnut miettiä kokonaisuutta riittävästi.

Joonas Renberg

Ei se nyt aivan noin ole. Ei elintaso ole sama sähkövalojen ja päreiden polttelussa. Yksityinen energiankulutus nostaa erittäin paljon kotitalouden elintasoa. Asian voi kokeilla käytännössä luopumalla yhdeksi talveksi sähkön käytöstä.

Suomessa ollaan vain vähän yksioikoisia sen suhteen, että vain teollisuuden vienti olisi sitä oikeaa taloutta. Se johtuu historiasta ja siitä, että ihmisten on helpompi käsittää "rajan yli virtaava" raha. Todellisuudessa se paitojen pesu ja siivoaminen nostaa elintasoa siinä missä parin metallitonnin vientikin. Oleellista on se asiakkaan saama hyöty, ei taloudessa muusta ole kyse kuin tavaroiden ja palvelujen vaihtamisesta. Ei tavaran valmistus ole palvelua arvokkaampaa, molempia tarvitaan.

Pekka Kylliäinen

Saksassa sähköyhtiön on ostettava sähkö pientuottajalta samaan hintaan kuin se sen myy. Tämä on johtanut siihen, että jo viime vuonna Saksassa tuotettiin näillä pienvoimaloilla, aurinkopaneeleilla ja tuulimyllyillä, kolmen ydinreaktorin verran sähköä. Kilvan ovat sähköyhtiöt asentaneet kaksisuuntaisia älymittareita ja sähkö voidaan hinnoitella jopa tunneittain. Parasta on, ettei valtion tarvitse osallistua talkoisiin vaan homma toimii ihan markkinatalousperiaatteella.
Meillä puuhastellaan syöttötariffeja sun muita. Sähköyhtiöt pelkäävät, että niistä tulee pelkkiä sähkön siirtoyhtiöitä. Muutosvastarinta on suurta vaikka juuri tällaisilla asioilla saadaan uusia innovaatioita, teollisuutta ja siis parempaa tulevaisuutta.

Pekka Saukkonen

Meillä Suomessa on vielä niin syvällä holhousmentaliteetti, jota kuvastaa hyvin myös kaikeken keskittämisen ja suuruuden ihannointi.
Todellisuudessa ihmiset haluaisivat olla itsenäisiä ja vapaita sekä toteuttaa omat unelmat niin työssä kuin vaapaa-aikana.
Täällä Suomessa kehityksen suuntaa ei kyetä uudistamaan tai se on hyvin vaikeaa niin kauan kuin maan poliitikot ovat suurten monopoliyhtiöiden juoksupoikia.

Jouni Minkkinen

Pientalojen sähköntuotto on ihan kannatettava asia, siellä missä on valoa hieman enemän kuin Suomessa. Kotitalouksien energiapiikki osuu talveen jolloin aurinkopaneeleista ei juuri hyötyä ole ja sähkön on kuitenkin tultava töpselistä.
Toinen vaihtoehto on pientalokohtainen tuulivoimala mutta siinäkin tuppaa olemaan se sama vika että kovimmilla pakkasilla ei juuri tuule.
Se mikä toimii Keski-Euroopassa, ei aina välttämättä toimi Suomessa... kuten ei toimi Keski-Eurooppaan suunniteltu talvirengaskaan...

Mikko Nummelin

Valtioita on karkeasti maailmalla kahdentyyppisiä, on niitä, joiden elinkeinoelämä keskittyy pelkästään alkutuotantoon, eli raaka-aineiden saantiin ja niitä, joiden elinkeinoelämässä on huomattava osuus jatkojalostamisella eli teollisuudella. Käytännössä ensinmainittuja maita sanotaan kehitysmaiksi ja ne ovat monistakin syistä jääneet jälkeen teollisuusmaiden elintasosta.

Veikkaan, että kyseistä professoria kiinnostaa suomalaisten menestymisen sijasta jotkut globaalin tulontasauksen ideologiat.