- Kuva: Uusi Suomi
13 prosenttia kertoo lomautuksen tai irtisanomisen uhkaavan itseä tai perhettä tänä vuonna. 61 prosenttia uskoo taantuman päättyvän vuonna 2011 tai sen jälkeen. Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 2500 henkilölle ja tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytysti 500 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus 16- 17.2.2009. - Kuva: Uusi Suomi
Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 2500 henkilölle ja tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytysti 500 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus 16- 17.2.2009. - Kuva: Uusi Suomi
Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 2500 henkilölle ja tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytysti 500 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus 16- 17.2.2009. - Kuva: Uusi Suomi
Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 2500 henkilölle ja tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytysti 500 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus 16- 17.2.2009.
Taantuma iskee kipeimmin 25-44-vuotiaisiin suomalaisiin, ilmenee Uuden Suomen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista joka kahdeksas (13 prosenttia) ilmoitti olevansa joko itse tai jonkun perheenjäsenen olevan irtisanomis- tai lomautusuhan alla tänä vuonna. Keskimääräistä useammin irtisanomis- tai lomautusuhkaa kokevat 25-44-vuotiaat, keskisuurissa kaupungeissa ja Länsi-Suomessa asuvat vastaajat, joiden perheessä on lapsia ja joiden perheen tulot ovat 30 000-60 000 euroa vuodessa.
Noin joka kymmenes vastaaja kertoi irtisanomisen tai lomautuksen kohdanneen itseä tai perheenjäsentä viimeisen puolen vuoden aikana.
Vastaajista 11 prosenttia kokee olevansa ylivelkaantunut. Erityisesti 35-44-vuotiaat, pääkaupunkiseudulla ja lapsitalouksissa asuvat ja 30 000-60 000 euroa vuodessa ansaitsevat kokevat olevansa ylivelkaantuneita. Vastaajista 49 prosenttia kertoi velkaa olevan, muttei liikaa.
Reilusti suurin osa (61 prosenttia) vastaajista uskoo talouden taantuman olevan ohi vasta vuonna 2011 tai sen jälkeen. 23 prosenttia arvelee taantuman olevan ohi ensi vuonna ja vain kolme prosenttia odottaa sen loppuvan vielä tänä vuonna.
Tällaista elvytystä hallitukselta halutaan
Tutkimuksessa kysyttiin myös, ovatko suomalaiset tyytyväisiä hallituksen elvytystoimiin. 42 prosenttia vastaajista ei ollut tyytyväinen hallituksen toimiin. Tyytyväisiä oli 28 prosenttia. Loput eivät osanneet sanoa.
Vastaajien mielestä hallituksen pitäisi alentaa ansiotulon verotusta (27 prosenttia), lisätä julkista rakentamista (24 prosenttia) ja helpottaa korjausrakentamista lisätuilla (23 prosenttia). Myös esimerkiksi eläkeläisten tai pienituloisten verohelpotuksia, lapsilisien korottamista ja kuntien tukemista ehdotettiin.
VINKKI: Voit suurentaa kuvia klikkaamalla niitä. Kuva pienenee uudelleen klikattaessa. Voit siirtyä kuvien välillä näppäimistön nuolinäppäimillä.
Kommentit
luotettavuus?
"Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 2500 henkilölle ja tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytysti 500 henkilöä." hoh hoi.
luotettavuudesta
Itselläni on vain tilastotieteen approbatur, joten kysyin asiaa ennen kyselyn tekemistä kahdelta tilastotieteisiin enemmän perehtyneeltä. Molemmat sanoivat, että otos riittää tällaiseen kyselyyn mainiosti.
MH
Mitä on köyhyys ja kuka on vähäosainen kuin -varainen
(Tilastojen mukaan Suomessa on paljon köyhiä ja "vieläkin köyhempiä"
(Media innostui köyhäillä meidät elintasokkaiksi kukin kynnyksellensä ja unohtaen samalla elämäntasoisuuden kynnyksistä välittämättä)
[ ... ihmiset silmäilevät, mitä sinun ostokärryssäsi on. Uteliaisuus voittaa ja pitää tietää, millaisen auton naapurin nousukas osti, onko siinä ehkä enemmän poweria kuin omassani. Fiksuimmat hoksasivat pohtia, kuinka "rikkaita" eräät ovat mieleltään, arvomaailmaltaan ja ajatuksiltaan elämän tarkoituksesta ja osallistuvuudestaan harmoniaan pienpalasena ... ]
Tilastokeskus on erikoistunut murskaamaan numeroita. Yhteiskunta on valmis lajittelemaan noista numeroista köyhät, vähemmän köyhät, normioituneet ja ähkyrikkaat, joille mikään ostovoiman osoitus ei ole riittävä näyte kertomaan maallisesta kyvystä rikastaa näyttämisen elinvoimaisuutta.
Ihminen elää näyttötaloudessa, joka juontuu tavoitteesta saada suurempaa, enemmän, kauniimpaa ja ennenkaikkea sellaista, jota ei tule muilta vastaan. Erikoisuutta tavoitellaan erottumisen vuoksi. Köyhä on se, joka ei saavuta näyttämisen portaissa ennalta asetettuja tasanteita. Portaat ovat tilastoinnin kukkaset, joilla karsinoitiin reviirit ja tahdon osoitukset markkinalakiemme mukaisesti.
Eläinkunnassa ei ole köyhiä, ei rikkaita eikä oikeastaan normioituneitakaan. Eläinkunnassa on selviytyjiä, harmonisoijia, sopeutuvia ja taistelevia. Taistelu ei ole osoitus ulkoisesta välineellistyneestä ostovoimaesittelystä, vaan kyvystä valita reviiri ja naaras.
Uros taistelee tiensä lisääntymiseen. Ihmiskunnassa välinein usein esitellään kykyä osoittaa elinkelpoisuus, vaikka todellinen kyky jää monesti saamattomuuteen geeniperinnön jatkumisesta. Köyhä ei ole se, joka ei saa itseään näyttökynnyksen yli - rikas voi taas olla se, joka ymmärtää osuutensa yhteisössä lajitunnisteellisella osalla ollen kuluttamatta toiselle varattua elintilaa materiana ja energiana.
Länsimaalainen markkinatalous on tottunut mittaamaan kaiken rahassa. Raha on ostovoimakyky kysynnän ja tarjonnan lakimaailmassa. Rahan määrä on aina suhteellista - rahaa ei voi syödä, saati sitten hengittää. Eräät yrittävät haistaa rahaa - tajuamatta, että tuoksu ei elätä. Rahalla on voima, kun sitä halutaan. Eläinkunnassa ei ole rahaa. Siis eläinkunnassa ei ole rikkaita eikä köyhiä.
Ihmiselo on nuori osa evoluutiota. Välineellistynyt kykyesittely ulkoisin tehostein on vieläkin nuorempaa. Vanhimmat biokokoonpanot meristä, mm. hait - eivät vieläkään tarvitse ulkovälineellisiä keinoja osoitukseen suvunjatkamisen voimasta. Haille riittää kyky selviytyä, kyky saalistaa ja kyky lisääntyä. Hai ei pue ulkokultaisuutta eikä tarvitse lisäkkeitä kohottaakseen näkyvyyttänsä reviirikamppailuissa.
Ihmisen mieli voi olla rikas ilman ainuttakaan osaketta, optiota, bonustiliä tai kykykukkaroa kassakoneiden houkuttimiksi. Ihmisen ego voi olla rikas tarvitsematta ainuttakaan lanttia. Rikkaus on sopusointu ja ymmärrys kunkin soveliaasta osuudesta ympäristöstänsä, jolla geeniperimän vienti mahdollistetaan.
Todellinen rikkaus on luonne ja tapa ymmärtää omansa osaksi järjestelmää, josta ammentuu elämän mahdollisuus. Ostovoimallinen rikkaus ja sen tavoittelu synnyttää suurimman osan tämän päivän ongelmista, mutta myös kateudessaan tavan kehittyä.
Kateuden ruokkima kehityssuunta ratkaisee ja tapa käyttää kiihtyvästi kasvutalouslakien mukaisesti ympäristöään. Tämä tuhoaa lopulta maallisenkin rikkauden ja vie henkiseen köyhyyteen mielen degeneraationa, jossa tavoite oli vain materiaalinen mittarointi toveriinsa nähden.
Tasapainoisin voittajarikkaus on asemoituminen harmonialokeroonsa tutkien omaa mieltä henkisestä kyvystä ymmärtää tila, missä elää. Köyhä voi olla myös uskossaan rikas - tietäen, ettei tilit, lahjukset ja optiot siirry virkistävien lähteiden äärelle.
Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...
Kirjoituslinkit ~
1.
Aurinko voisi paistaa myös varjoisalle puolelle
http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Aurinko+voisi+paistaa+my%C3%B6s+...
2.
Kansakunta etsii vaihtoehtoja ja muutoksentekijöitä
http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Kansakunta+etsii+vaihtoehtoja+ja...
3.
Ahneus käy lankeemuksen edellä
http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=tj-group
...
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio ~
Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2008
"Mittaroidusti köyhällä voi olla rikastuttava harrastus ilman ympäristörasitetta"
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28yrq+ilkka-luoma-lahioasema.html ---
...
Sent:
Cc: sauli.niinisto@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; esko-juhani.tennila@eduskunta.fi ; heidi.hautala@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; paula.risikko@stm.fi ; liisa.hyssala@stm.fi
Sent: Thursday, January 22, 2009 9:07 PM
Otsikointi taas uuden suomen
Otsikointi taas uuden suomen tyylistä. Joka 8. ilmoittaa, että hän tai lähipiirissä on uhan alla. Otetaan neljä pariskuntaa, joista yksi ollaan irtisanomassa niin tämän tutkimuksen mukaan joka neljän on uhan alla? Jos kerraan lähdetään valehtelemaan otsikoissa niin kokeilkaa vaikka seuraavaa: "Synkkiä uutisia taantumasta, melkein 20% työvoimasta leikkurin alla." Yhtä lailla totta kun tulkitaan lehtimiehen lasien läpi.
Otsikoinnissa ei mitään vikaa
Otsikon pointtihan on se, että sillä ei ole sen kummempaa merkitystä, meneekö itseltä vai puolisolta duunit alta kun tiukkaa tekee kumpi vaan. Otsikko yrittää sanoa, että joka kahdeksas työssäkäyvä suomalainen on tällaisen uhan eli epävarman henkilökohtaisen taloustilanteen alaisena.
Opettele lukemaan.
Onnea UUSI SUOMI !
Valitettavasti en esteiden vuoksi,voi olla tänään juhlassanne paikalla.Mutta tässä kyselyssä olin itse osallisena!Tämä tutkimus täyttää kaikki Tieteellisen tutkimuksen kriteerit.