Maanantai 22.9.2014

Suomalaisen ihmetys: ”Välimeren maissa rikkirajat 45 kertaa löysemmät”

Luotu: 
4.7.2012 10:18
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Rikkidirektiivin maantieteelliset eroavaisuudet ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Arkistokuva.
|

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan (kok.) mielestä EU:n säätämä laivaliikenteen päästöjä koskeva rikkidirektiivi on negatiivinen esimerkki lainsäädäntöön muodostuvista kilpailuvääristymistä, joita EU:n päätöksentekoprosessit tuottavat.

Direktiivin myötä rikkipäästöjen tulee laskea Itämerellä ja Pohjanmerellä 1 prosentista 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen. Euroopan eteläisillä merialueilla päästöjen pitää puolestaan laskea nykyisestä 5 prosentista 0,5 prosenttiin vasta vuodesta 2020 alkaen. 

-Välimeren maissa rikkirajat tulevat olemaan viiden vuoden ajan 45 kertaa löysemmät kuin Suomessa, Korhola kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Uusi Suomi kirjoitti eilen SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiaisen (sd.) pelkäävän rikkidirektiivin johtavan pahimmillaan jopa 20 000 työpaikan menettämiseen Suomessa.

Korholan blogikirjoituksen mukaan rikkidirektiiviin liittyvä ”vahinko” – Suomen talouden kannalta – tapahtui jo vuonna 2008, kun Suomi hyväksyi tiukat rajat merenkulkujärjestö IMO:ssa. Rikkidirektiviin neuvotteluja johti tuolloin Satu Hassi (vihr.), joka perustelee kantaansa terveydellisillä ja ympäristöllisillä asioilla Puheenvuoro-blogissaan.

-Hassi on puolustautunut sanomalla seuranneensa vain komission esitystä ja IMO:n linjaa, Korhola syyttelee.

Korhola kirjoittaa, että virheeksi on myönnetty yleisesti poliittisen valvonnan puute, mutta siihen ei hänen mukaansa tultu sattumalta.

-Hassi ei enää voi piiloutua IMO:n selän taakse, sillä hän on vastannut europarlamentissa rikkimietinnöistä jo ennen IMO:n päätöstä, ja vuosia ajanut tiukkoja rikkirajoja, Korhola kirjoittaa.

Korholan mukaan rikkidirektiivi meni läpi EU:ssa niin sanotun oikotiemenettelun kautta.

-Raportöörin johdolla sopimus tehdään neuvoston ja komission kanssa ennen kuin se tuodaan täysistuntoon, ja silloin koko parlamentti voi enää vain joko hylätä tai hyväksyä saadun sovun.

Tällainen menettely vähentää Korholan mukaan päätöksenteon julkisuutta ja avoimuutta.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilkka Varsio

Välimeren maiden varustamojen lobbarit ovat onnistuneet kävelemään yli komission , parlamentin ja ministerineuvoston.

Näyttää siltä, että päätöksessä piiloudutaan IMO:n taakse. IMO:n päättävissä elimissä sattuu nyt vain olemaan euroopan tasolla EU:n suurimmat varustamot Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta. Tiesittekö muuten, että kreikkalaiset varustamot ovat vapautettu verosta.

Oliskohan näillä yhteyttä Välimeren lepsuun kohteluun ? Nyt pamahti taas hirvittävä kilpailuetu Välimeren maiden varustamoille ja rantavaltioiden viennille ja tuonnille.

Tämän edun maksavat suomalaiset direktiivin aiheuttamista lisäkustannuksista joita Kataisen hallitus jo nyt kaavailee.

Eniten tässä rikkidirektiivissä jää kaivelemaan EU:ssa vallitseva täydellinen eriarvoisuus direktiivin osalta. EU parlamentti ja rikkidirektiivin esittelijä ovat täydellisesti epäonnistuneet tehtävässään kun direktiivin voimaantulo ei ole kaikilla EU:n merialueilla sama ja tule voimaan samanaikaisesti.

Joonas Renberg

Sen vielä jotenkin ymmärtää, että EU pyrkii olemaan ympäristöasioissa edelläkävijä, vaikka se voi joiltain osin tarkoittaa, että saastutus siirtyy EU:n ulkopuolelle. Sitä on kuitenkin aika vaikea ymmärtää miksi EU:n sisällä on näin järjetön epätasa-arvo tämän asian suhteen.

Rikkipesuri voisi olla toimiva ratkaisu, mutta siinä syntyy iso määrä jätevettä, jota ei voi työntää mereen sellaisenaan rikkihapon takia. Voi olla muuten käytännössä vähän vaikeampi asia toteuttaa tämän veden varastointi laivoissa ja puhdistus satamissa kuin mitä joku poliittinen idealisti kuvittelee.

Juhani Saarinen

Kyllä Suomalainen eu meppi on todella tyhmä, onko tällaisissa hölmöyksissä mitään vastuullisuutta joka voitaisiin osoittaa johonkin osoitteeseen.?
Jo ei aikoinaan vähemmistö kommunistina saanut mitään näkyvää aikaiseksi, nin nyt kyllä saa ja sen Suomalaiset saavat tuntea nahoissaan.