Keskiviikko 22.10.2014

”Tikittävä aikapommi” Suomen taloissa: ikävä yllätys nurkan takana?

Luotu: 
6.7.2012 10:00
  • Kuva: Jarkko Mikkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Korjaustarve on suurin 1960–1980-lukujen kerrostaloissa.

Suomen rakennuskannan korjausvelka uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi ja on jo nyt ”tikittävä aikapommi”, väittää Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja ja LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä.

Syrjälä viittaa valtion rahoittaman, rakennetun omaisuuden tilaa seuraavan ROTI-järjestelmän arvioon vuodelta 2011. Sen mukaan suomalaisissa rakennuksissa on korjausvelkaa noin 30–50 miljardia euroa.

Jari Syrjälän mukaan korjausvelka kasvaa edelleen, koska rakennuskannan kuluminen on korjaamista suurempaa. Hänen mukaansa korjaustarpeen perusmassan muodostavat 1960–1980-lukujen kerrostalot, joissa asuu 1,5 miljoonaa suomalaista.

–Talojen todellinen kunto on jäänyt liian vähälle huomiolle, monissa rakennuksissa iänkin perusteella odotettavat korjaukset tulevat omistajille yllätyksinä.  Kun niihin ei ole henkisesti ja taloudellisesti varauduttu, ne jäävät tekemättä. Korjausvelassa tikittää aito pommi, Syrjälä toteaa kannanotossaan.

Ympäristöministeriö asetti keväällä 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vuoteen 2017 ulottuva korjausrakentamisen strategia. Syrjälän mukaan strategia ei kuitenkaan ole hillinnyt korjausvelan kasvua.

–Jo nyt voidaan todeta, että strategiassa eri tahoille osoitetut tehtävät eivät ole toteutuneet eivätkä tule toteutumaan, Syrjälä sanoo.

–Korjausvelkapommin purkamiseksi pitää ensimmäiseksi saada jo tehdyt asiat, valtioneuvoston päätös korjausrakentamisesta sekä korjausrakentamisen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma, käytännön toimenpiteiksi.

Syrjälä kaipaa valtiolta tukitoimia, esimerkiksi korottomien tai korkotuettujen lainojen myöntämistä, korjausrakentamisen edistämiseksi.

Viime vuoden Roti-raportissa todettiin, että Suomen rakennetun omaisuuden kunto on hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta nykysuunta vie huolestuttavasti alaspäin. Raportin neljästä johtopäätöksestä yksi oli korjausvelan taltuttaminen. Myös ympäristöministeriö katsoi vuosien 2009–2012 toimenpideohjelmassaan korjausvelan kasvavan ”huolestuttavasti”. Korjausvelan kääntäminen laskuun kuului hallinnonalan keskeisiin tavoitteisiin nelivuotiskautena.

-Rapistuminen on käännettävä nopeasti uudistumiseksi, sillä hyvä rakennettu ympäristö tarjoaa perustoimintojen lisäksi myös runsaasti menestymisen mahdollisuuksia, todettiin Roti-raportissa 2011.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

anna eino

Totta, 1960-luvun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa muhii valtava korjausrakentamisen tarve, mm kosteusvaurioiden takia.

Mutta Suomi maksaa nyt Espanjan rakennusboomin seurauksia, joten tuskinpa valtiovallalla on mahdollisuuksia tukea suomalaista rakennuskantaa

anna eino

Minusta saunojen rakentaminen kerrostaloasuntoihin, jopa yksiöihin, aiheuttaa suuria kosteusvaurioriskejä.
Toinen asia, jota kummastelen, on se että entisten kylpyammeiden sijaan nykyään suihkuvedet lasketaan lattioille. Ei asenneta edes suihkuallasta.

En luota siihen, että vesieristeet riittäisivät estämään noista syistä aiheutuvia kosteusvaurioita.

Martti Kovala

Vielä tärkeämpi olisi kieltää putkiston piilottaminen betonin sisään. Talossamme fiksu suunnittelija keksi tavan sijoittaa uudet putket prrassyöksyyn tehtyyn kevyeeseen koteloon ja kylpyhuoneiden alaslaskettuun kattoon. Vanha putkisto jäi paikalleen ja lasku oli alle puolet tavanomaisesta. Lisäksi mahdollisessa seuraavassa remontissa ei tarvitse tehdä rakennustöitä juuri lainkaan.

SIMO PERTTULA

Olen ollut näitä taloja rakentamassa. Asukkaat niissä vanhenevat enemmän kuin rakennukset? Aikanaan rakennettuin rakennuksiin joista puuttuvat hissit, on nyt satsattava. Vanhukset eivät pysty kävelemään portaita kolmanteen kerrokseen. Yhteiskunta jopa TUKEE hissien rakentamista huomattavasti!(Pysyvät ihmiset kauemmin kotonaan) Mutta korjausvelkaa on muutenkin yllinkyllin. Asumisen verotus on siihen pääsyynä! Joten kiinteistöveroja yms. maksuja olisi alennettava nopeasti.

Johan Von

Italiassa näin on tehty rakennettu ja korjattu kallitta asuntoja. Siinä toivossa , että hintojen noustessa niistä saataisiin satumaiset voitot. Nyt kun ei aivan siltä näytä Italialaiset ovat hakemassa muita EU;n valtioita maksumiehiksi. Eli heidän ahneuttaa pitäisi esim suomen maksaa. Ei italialla vajetta ole kuin taseessa vajetta. Kirjaavat tappiot pois niin saavat taas elää rauhassa.

Ilkka Varsio

Asunto-ja viestintäministeri Krista Kiuru lupaili ministeriksi päästyään alentaa valtion korkotuettujen asuntojen vuokriin 2-4 € alennuksen vuokriin. Nyt on hiljaa kun huomasi, että vuokranalennus olisi merkinnyt yli miljardin kustannusta valtion budjettiin.

Jotta saneeraukset saataisiin alulle on vuokria pikemminkin nostettava vähintään 5 € neliöltä.

Jorma Kivelä

Vaikeutena on se, että korjausvelka ei näy ulospäin eikä se tule vielä kokonaisuudessaan esille uusien asuntoyhtiökäytäntöjenkään avulla.

Olisi hyvä, jos taloyhtiön tilanteesta näkyisi ennuste esim. 40 vuotta eteenpäin korjaustarpeesta, tulevista lainoituksista yms. Toisinaan esim hyvällä sijainnilla olevalle kiinteistölle purkava saneeraus olisi pitkällä tähtäimellä kannattavampaa, mutta perinteisessa asunto-osakeyhtiössä se on lähes mahdoton vaihtoehto.

Tällaista kymmenien vuosien analyysiä ja kiinteistöjen salkutusta tehdään jo nyt vuokra-asuntopuolella, koska siellä kokonaisuuden hallinta on helpompaa kuin asuntoyhtiössä, jossa jokaisella osakkaalla on erilaiset tulevaisuuden odotukset.

Jorma Moll

Miten kivirakennus kuluu? Esim Euroopan kaupungeissa on satoja vuosia vanhoja kivirakennuksia. Jos vesi vuotaa niin vuoto tietenkin tukitaan. Höh!
Puurakennuksetkin kestävät. Niitä on helppo korjata. Vöyrin puukirkko on nelisen sataa vuotta vanha.
Ovat tainneet rakentamisen bussinessmiehet päästä arvioimaan rakennuksia ja pelottelemaan kansalaisia.
Elämme tietoyhteiskunnassa, ei totuusyhteiskunnassa.