Lauantai 22.11.2014

Guzeninalta tunteikas vetoomus: ”En pysty katsomaan itseäni peiliin...”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.8.2012 09:56
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson SDP:n kesäkokouksessa. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Vanhuspalvelulaki on syksyn kuuma poliittinen vääntö. Aihe nousee esille muun muassa Uuden Suomen kuntavaalikertueella, joka alkaa Helsingin Kuntatalolta 5.9. Paikalle ovat lupautuneet kansanedustajat Mari Kiviniemi (kesk.) Mikael Jungner (sd.) ja Osmo Soininvaara (vihr.) Täällä lisätietoa ja ilmoittautumislinkki yleisölle.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) esittää blogissaan tunteikkaan vetoomuksen vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin. Poliittinen vääntö on loppusuoralla ja esimerkiksi työntekijäpuolella Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL esittää epäilyksensä hoitajakiintiöitä kohtaan.

Guzenina-Richardsonin mukaan henkilöstömitoitukset tulee kirjata sitovasti, jotta puutteellisesta hoidosta seuraisi rangaistus.

- Tämän kuun lopussa käytävissä budjettineuvotteluissa ratkeaa saadaanko Suomeen myös sitovat henkilöstömitoitukset, joita tarvitaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhusten ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Minä en ainakaan pysty katsomaan itseäni peiliin, jos en tee kaikkeani heidän tilanteensa parantamiseksi. Yksikään vanhus ei saa jäädä syöttämättä tai hänen vaippansa vaihtamatta liian vähäisen henkilökunnan takia, Guzenina-Richardon kirjoittaa.

"Yksikään vanhus ei saa jäädä syöttämättä tai hänen vaippansa vaihtamatta liian vähäisen henkilökunnan takia"

- Vaikka keskustelu julkisuudessa onkin nyt painottunut laitoshoidon henkilöstömitoituksiin, on vanhuspalvelulaki paljon muutakin, kuin laitoshoidon mitoitukset. Olen esimerkiksi itse halunnut lakiin lisättäväksi kohdan, joka antaa iäkkäille pariskunnille oikeuden pysyä yhdessä hamaan loppuun saakka, mikäli he niin haluavat, hän kirjoittaa lisäksi.

JHL puolestaan pelkää, että sitovat henkilöstömitoitukset voivat johtaa pahimmillaan pysyvään alimitoitukseen. Lakisääteisestä minimistä tulee liiton mukaan helposti maksimi.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi puolestaan Ylelle eilen, että hän ei sulje pois lakiin kirjattavia sitovia määriä. Hän painotti erityisesti kotihoidon tärkeyttä.

Faktakulma

Vanhuspalvelulaki on syksyn kuuma poliittinen vääntö. Aihe nousee esille muun muassa Uuden Suomen kuntavaalikertueella, joka alkaa Helsingin Kuntatalolta 5.9. Paikalle ovat lupautuneet kansanedustajat Mari Kiviniemi (kesk.) Mikael Jungner (sd.) ja Osmo Soininvaara (vihr.) Täällä lisätietoa ja ilmoittautumislinkki yleisölle.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Markus Kiili

Niille Espanjan ja Kreikan siestapojille annetuissa lainoissa on se ero, että ne ainakin toistaiseksi maksavat enemmän korkoa Suomelle, kuin Suomi niille antamastaan lainasta pankeille. Kyse ei siis ole rahasta, jota olisi lojunut jossain nurkissa ja sitten etelään kärrätty, vaan lainarahaa se on. Jos ne rahat olisi käytetty suomalaisten hyväksi, maksaisimme niistä rahoista korot ihan itse. Takaisinmaksu taidetaan kyllä valitettavasti hoitamaan ihan itse kummassakin tapauksessa, mutta etelän pojille lainaamalla, voitaneen saada oman maan taloudelle rauhallisempaa kehitysaikaa vähän kauemmin.

Sepetius Kangas

Paitsi ei vanhainkoteihin pääse. Liikutakyvyttömälle vanhukselle ei paikkaa löydy millään. Vaan hätet on jäteitty 80 vuotiaan miehensä niskoille. Ei tahdo edes lain suomia vapaa aikoja saa. Ei auta mitään sairaalaan ei otet eikä minkäänlaista hoitopaikaa järjesty. Varsin koktuutonta kummallekkin vanhukselle. Hoidokki on jopa syötettävissä. yksinään mie joutuu hänet nostamaan rulla tuoliin jotta vaimo pääsee edes edes hetkeksi istumaan asentoon.

Ros-Britt Kangas

Minimistä tulee herkästi maksimi on hyvin realistinen pellko, sen takia ei henkilöstömäärä ole riittävää vaan nimenoman määritelmä mitkä palvelut jokaisen kohdalla pitäisi onnistua, jotta henkilöstö on riittävästi. Tämä ei koskaan missään paikassa toteudu vaihtelevista tilanteista johtuen tietyllä vakiomäärällä vain siihen tarvitaan tietynlainen joustavuus ja liukuma.

Kaarlo Erjala

Vanhusväestöön kuuluvana 71-vuotiaana miehenä ja käytännössä puolisoni omaishoitajana epäröin kannattaa laitoshoidon määrällistä mitoitusta. Pelkään pahoin,että minimihoitajamäärän lakisääteistämisellä tulee pian tarve saada lisää henkilöstöä lain noudattamisen valvontaan. Näin saattaa seurauksena olla lisääntyvä byrokratia ilman, että hoidon puutteet poistuvat. En sitäpaitsi usko, että laitoksissa hoidettavia jätetään nykyisinkään syöttämättä tai huolehtimatta heidän riittävästä hygieniastaan. Pitkäaikaissairaan ruokahalu niin laitoksissa kuin kotihoidossa on kyllä monesti huomattavasti heikentynyt. Riittävää yhteiskunnan varmistamaa hoitoapua tarvitaan niin kotona kuin laitoksisssa, mutta velkaisen maan on kiinnitettävä lakeja säätäessään huomiota myös valtion ja kuntien talouteen. Tarvitsemastani kotiavusta maksan yrittäjälle 34 euroa tunnilta, mutta onneksi apua on sentään saatavissa.

Sirpa Asko-Seljavaara

Sitovat henkilöstömitoitukset pitkäaikaIhoidossa saattavat heikentää vahusten asemaa, koska minimistä tulee maksimi. Kunnat eivät panosta omais- ja kotihoitoon ja vanhus ei saa yksilöllistä hoitopaikkaa vaan laitoksen. Palveluiden suunnittelu tulee perustua ikäihmisen tarpeeseen ja olla mahdollisimman monipuolisia.

Heikki Ojala

saa kai sitä haaveilla, toivoa, panostaa, perustella ja suunnitella. KUN olette vanhustenhoidonkin alistaneet pörssiyhtiöiden kilpailulle siinäkin enää vain raha ratkaisee. Jokainen maksettu tunti, vaihdettu vaippa ja makkarasiivu höttösekaleivällä kun on pois liliusten yms osakkeenomistajien tuloksesta.

kari wuoristo

ongelma tässä hoitokiintiö asiassa tulisi olemaan ,mikäli toteutuu" aivan liian alas mitoitettu hoitajien määrä jolla sitten jatkossa ilman joustoa jouduttaisiin menemään riippumatta tilanteista jonka johdosta tässä oltava kuitenkin varovainen sillä sitä kiintiö asiaa käytettäisiin sittemmin kuitenkin ilman liikkuma tilaa tilanteessa jossa kiintiö minimi ei kuitenkaan riittäisi vedoten luotuun henkilömitoitukseen

Reijo Ja Riitta Härönoja

Henkilömäärämitoitus taitaa olla väärä lääke hoidon tasoon se laitostaa ja kuitenkin min johtaa mitoituksessa max ja vähentää avohoitoa. Panostus pitää tehdä eläman hallintaan ja ennakointiin. Siitä ei voi olla erimieltä, että hoitoa tarvitsevat on hoidettava ja pitkässä aviosuhteessa oleville annettava mahdollisuus vanheta yhdessä. Kokeneet hoitajat nauraa "käsipareille" jotka ei osaa eikä halua, silläkö tilanne paranee, kustannukset ainakin nousee.

a kiuru

Nyt kun mitoitukset ovat suosituksia, monet laitokset alittavat ne. Monet laskevat mitoitukseen myös muita kuin hoitohenkilökuntaa. Haloo! Onko tyydyttävää? Minimistä on tullut alle minimi.

Kuntien kannattaa kaikissa tapauksissa panostaa kotihoitoon. Se on halvempaa kuin laitoshoito ja tottakai parasta, mikäli asianosainen ja läheiset eivät toisin halua. Palveluja suunnitellaan jo nyt yksilöllisesti ja monialaisesti, mikäli kunta hoitaa asiansa niin kuin pitäisi. Sen tavoitteena on löytää toimintakyvyn kannalta paras hoitopaikka, mikäli se ei ole koti. Luettelenko vielä erilaisia asumismuotoja. En viitsi.

Kokoomus ( yllä Asko-Seljavaara) puhuvat propagandaa, koska mitoitukset satuttavat eniten yksityisiä, monet ulkomaisten sijoittajien omistamia, hoitopaikkoja.

En oikein usko, että ainakaan 0,5 (1 hoitaja 2 vanhusta kohti) maksaa enemmän kuin suosituksen mukainen 0,5 nyt. Toki rahaa kuluu kunnilta muuten.

Kotihoidon laatuun pitää vielä saada sopivat mittarit.

Mervi Luhtanen

"Yksikään vanhus ei saa jäädä syöttämättä tai hänen vaippansa vaihtamatta liian vähäisen henkilökunnan takia"

Väitän, että yksikään vanhus ei jää syöttämättä tai vaippa vaihtamatta henkilökuntapulan vuoksi. Kyseessä on piittaamattomuus, jos ihminen jättää toisen ihmisen vaille ruokaa tai makaamaan märkiin ja ulosteisiin vaippoihinsa. Piittaamattomuutta ei hoideta lailla säätämällä.

Vanhustenhoitoa on käsiteltävä kokonaisuutena. Yksityiskohdan nyppäiseminen irti kokokonaisuudesta ja pelkästään siihen keskittyminen kertoo siitä, että ministeri ei ymmärrä kokonaisuutta. Tässä ei tunteilu auta, vaan ajattelu. Vanhustenhoitoa ei voi mitata pelkästään palkollisten määrässä. Kuntien ajattelutavat jo tunnetaan. Rahapulassa toteutetaan vain se, mikä on pakko ja lopuista vedetään resurssit pois. Jos henkilöstöstä määrätään lailla, jäävät koko kotihoito ruokineen, lääkkeidenantoineen, vessaanpääsemisineen tai pesullepääsemisineen vaille rahoitusta.

Vähä-älyisempikin tajuaa, että kokonaisuus ei toimi asettamalla tietty henkilömäärä per vanhus. Vanhukset ovat laitoksessakin erikuntoisia. Omatoimiset vanhukset selviävät vähemmällä henkilöstöllä kuin täysin sänkyyn autettavat. Guzeninan malli ei tunne vaihtelua vanhusten tarpeissa. Hänen mallinsa mukaan lisähenkilöstöä tarvitaan saman verran omatoimisille ja sänkyyn hoidettaville.

Tarvitsemme pätevän peruspalveluministerin!

a kiuru

Omatoimiset ja sänkyynhoidettavat vanhukset eivät ole samassa laitoksessa. Et vissiin ole käynyt vanhainkodissa. Siellä huomaa hoitajien kiireen ja turhautumisen, kun ei ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi. Oli asenne mikä hyvänsä. Mihin on unohtunut kokoomuksen sloaginit "lisää hoitavia käsipareja" ja reilu korotus hoitohenkilökunna palkkoihin?

Vanhusten hoidossa kunnan nimenomaan kannattaa satsata kotihoitoon. Sehän on kunnalle ylivoimaisesti edullisinta. Muu on lööperiä ja keksittyä.

Peruspalveluministerin pätevyyttä ei mitata lööpeillä.

Mikki Nieminen

Nämä "tunteikkaat vetoomukset" ovat Migreenille vain populistista peliä. Ei siitä ole kauan kun hän haukkui hoitajat huonosti hoidetusta työstä. Hän vetää siitä narusta joka kulloinkin puree, hyvin hoidettua, mutta ihmisistä oikeasti piittaamatonta, politikointia.

Jarmo Kanerva

Erittäin todennäköisesti hoivatyö automatisoituu ja tarvitaan vähemmän ihmisiä hoitamaan asiat. Tärkeää on toteuttaa hoidot ja työt ja muut eikä ihmisten määrä. Usein laitteeet korvaa myös määrän, kuten talonmiesten tapauksessa. On kovin ajattelematonta kirjata tällaista henkilökuntamäärää lakiin. Tässä nyt ajetaan pakkorahastusta vanhuksilta ja isompaa liikevaihtoa vanhusbusinekseen. Vanhukset ne työntekijät maksavat. Osa ei voi kohta valita edullisempaa vaihtoehtoa jos pakotetaan korkeisiin kustannuksiin. Tiedän tapauksen, jossa vanhus itse palkkasi hoitajat halvemmalla kuin laitos.

Vanhukset elävät eri tavalla eri vaiheessa. Nykyvanhukset ovat melko omatoimisia ja tarvitsevat vähän lisäapua ja palveluita, jotka helpottavat elämää. Palveluina on vaikkapa ruoka, siivous, kaupassa tai lääkärissä tms. käynti ja avustavat työt. Tälläinen omatoimituus pitää virkeämpänä ja paremmassa kunnossa. Lisäksi voi tavata ihmisiä. Tällaiseen sopii myös asuminen vanhustentaloissa, jossa on huomioitu vanhusten elämistä.

Laitoshoitoa tarvitaan osalle ihan viimeisinä vuosina, osa ei tarvitse ollenkaan. Harva haluaa itse edes laitoksiin.

Nyt on tullut hallituspuolueille hätä saalistaa vanhusten ääniä. Ensin on harrastettu rahojen eli resurssien massatuhontaa ja lahjoitettu vastikkeettomasti miljardeja ulkomaille heidän vanhuksiensa ja talouksien velkaelvytykseen.

On polöhopopulistista selittää, että Suomi nettoaisi yylivelkasiten lainoistaan edes korkojen vertaa ja kyseessä olisi kannattava liiketoimi. On jo päätetty ettei Suomi saa edes korkoja alussa. Ja on päätetty ettei Suomi saa täyttä vakuutta lainoistaan. Sinne ne vanhustenhoidon rahat ja eläkkeet ja eläkkeiden korotukset ovat menneet. Lisäksi inflaatio syö eläkkeet ja vanhukset tulevat voimaan huonosti. Kun painetaan lisää rahaa, voi kohta 1000 eurolla ostaa kohta 500 euroa nykyrahaa maksavat tavarat. Rosvositte sitten vanhusten säästöt.

Tommi Mäkinen

Markus: "Niille Espanjan ja Kreikan siestapojille annetuissa lainoissa on se ero, että ne ainakin toistaiseksi maksavat enemmän korkoa Suomelle, kuin Suomi niille antamastaan lainasta pankeille. "
Eikös näitten Urpimaisen fantastisten takuutusten ehtona ollut että Suomi luopuu koroista?

Teppo Vanamo

Kylläpäs tästä nyt nousi aika metakka. Arvokeskustelu on aina paikallaan, mutta keskustelun pitäisi olla realiteettien piirissä, huomaa isi-pääte.

Marialla on nyt kolahtanut päähän pakkomielle, että eduskunnan päätöksen mukaisesti kansalaisten eriarvoistamista voidaan jatkaa rajattomiin. Hän on tyystin unohtanut sellaisen seikan, että kansanedustajankin täytyy noudattaa työssään yhtä lakia. Sen nimi on perustuslaki.

Perustuslaki 6§
"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Ne hyväksyttävät perusteet löytyvät sitten lähinnä rikoslain pakkokeinoja käsittelevästä osasta. Suomen perustuslaki on hyvin selkeä verrattuna monen muun maan perustuslakiin. Onkin käsittämätöntä, kuinka huonosti kansanedustajamme tuntevat sen. Vaivaiset 131 pykälää, ja niistäkin täytyy jatkuvasti muistuttaa!

Joona Hallikainen

Teppo tuo sinun perustuslaki- korttisi haisee hieman kliseiselle. Suomen perustuslakiahan ollaan rikottu pariinkin otteeseen tässä kuluneen vuoden aikana. Konkreettisesti.

Arvokeskusteluun tulisi jokaisen meistä osallistua. Nuoren silmissä suomalaisten perhearvojen mukainen vanheneminen tässä yhteiskunnassa pelottaa.

Pahoittelen Kokoomus, Guzeninalta loistava avaus!

Leila Mustanoja-Syysmeri

Olen lopen kyllästynyt Guzeninan kaltaisten tyhjäpää-poliitikkojen sananhelinään ja tunteellisuutta esittäviin huudahduksiin. Guzenina on saanut paikkansa puhdasverisenä, vaikkakin kokemattomana poliittisena pelurina eivätkä hänen laidasta laitaan heittelehtivät ulostulonsa vakuuta ketään hänen osaaamisestaan. Juuri nämä poliittiset tuuliviirit ovat esteenä esim. vanhusten hoidon laaja-alaiselle ja kattavalle suunnittelulle ja toteutukselle.

Lumira Lumus

Terveydenhoitosektori tässä jälleen hakee lisätuloja ja-paikkoja jo ennestäänkin ylipaisuneeseen ja ylikorostettuun asemaansa ja tällä ainoastaan heikennetään ja vähennetään vanhusten hyvonvointia ja heidän oikeuttaan päättää asioistaan. Tähänkään asti vanhuksia ei ole kohdeltu ihmisarvoisesti ja mitä enemmän tätä palvulua ja hoitoa on tullut sitä huonommaksi on vanhuksen asema muuttunut ja pillerihumalassa makaavien kroonikkovanhusten määrä on hälyttävästi lisääntynyt.
Tätä samaa henkilöstömäärää lisäämällä ei vanhuksien kohtelu parane, vaan heikkenee entisestään. Näiden avuttomiksi kroonistettujen vanhusten hädällä on helppo ansaita lisätuloja. He eivät ole mitään terveyttä näillä hoidoilla saaneet, vaan ovat sen lopullisesti menettäneet. Terve ja normaali elämä on jotakin muuta ja kukaan vanhus ei tällaista kohtaloa halua eikä ansaitse. Varoja pitäisi osoittaa suoraan vanhuksille, heidän asumiseensa ja terveelliseen ravintoon yms. Terveys tulee tätä kautta ja näitä perustekijöitä ei pitäisi vaihtaa lääketieteen edun nimissä pilleripurkkeihin ja moniin täysin turhiin diagnooseihin, joita Suomen terveydenhuolto kauppaa yhteiskunnan kustannettaviksi. Sääliksi käy vanhusten kohtalo ja se, että normaali elämä tuhotaan terveydenhoitobyrokratian hyväksi. Terveydenhuollossa on mafian piirteet ja se tapahtuu vain henkilöstön edun nimissä, välittämättä mitä vahinkoa ja sairautta ja kärsimystä elämälle aiheutetaan. En tiedä muista, mutta minä en itse halua olla missään tekemisissä tämän terveysmafian kanssa.

Pentti Juhani Järvinen

Onhan se rankkaa, jos Demareiden kauneuskuningatar "ei voi enää katsoa peiliin," jos hänen ehdotustaan ei hyväksytä. Tämän hän esitti siis perusteena blokissaan. Yleensä se nyt on niin, että ministeri eroaa, jos hän ei saa "perustavaksi" katsomaansa politiikkaa läpi hallituksessa. Siis tosi politiikassa.

Koivistosta Haloseen nämä jutut ovat Suomessa menneet jotenkin omituisiksi, mistä tämä traaginen päätös olla ihailematta itseään pelistä on vain yksi esimerkki. Miten kummassa asiat ovat päässeet tähän sairaaseen jamaan? Halonenkin sanoi, ettei hän kehtaa näyttää naamaansa maan ulkopuolella ilman miinakieltoa. Mutta hänen naamansa on yhä maassa, vaikka se hyväksytiin.