Perjantai 21.11.2014

Ratikkakohun uusi käänne: ”Matkustaja löi ja potki”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.8.2012 17:45
  • Kuva: Valtteri Varpela / Uusi Suomi
    Kuva
    Helsingin julkisessa liikenteessä lipuntarkastajiin kohdistuva väkivalta on yleistynyt, kertoo Helsingin seudun liikene HSL.
|

Faktakulma

HSL:n tarkastajilla on yhteisölupa kaasusumuttimeen ja kaikki tarkastajat saavat sen käyttöön asianmukaisen koulutuksen.

Jos tarkastaja päättää turvautua kaasusumuttimen käyttöön, tulee sen tapahtua vain työtoveriin tai tarkastajaan itseensä kohdistuvan hyökkäyksen torjuntaan tai äärimmäisissä olosuhteissa, jolloin muut keinot tilanteen hallitsemiseksi on jo käytetty.

Lähde: HSL

Raitiovaunussa tapahtuneen välikohtauksen tapahtumista on saatu Helsingin seudun liikenteen versio. HSL:n tarkastusyksikön päällikkö Jaakko Heinilä kertoo Uudelle Suomelle yhtiön näkemyksen siitä, miten tilanne eteni.

Raitiovaunussa lipuntarkastajien sumuttamaksi joutunut mies kertoi aiemmin omassa versiossaan kärsineensä epäoikeudenmukaisuutta ja vaatii rangaistusta lipuntarkastajille Facebookissa julkaisemassa tekstissään.

Sunnuntaina 5. elokuuta raitiovaunu 10:ssä matkustanut mies kertoo ostaneensa matkalipun puhelimeensa. Tarkastaja ei hänen mukaansa kuitenkaan hyväksynyt lippua, koska se oli ostettu liian myöhään.

Mies kertoo tarkastajien käyttäytyneen väkivaltaisesti häntä kohtaan ja sumuttaneen kaasua hänen kasvoilleen, vaikka hänellä oli kaksi pientä lasta mukanaan.

HSL:n Heinilän mukaan fyysistä kontaktia otti ensimmäisenä matkustaja.

Matkustaja oli  Heinilän mukaan henkilöllisyyspapereita pyydettäessä todennut, ettei anna niitä ja sanonut poistuvansa raitiovaunusta.

– Tarkastaja oli ottamassa häntä kiinni, jolloin matkustaja oli potkimalla, lyömällä ja päällä puskemalla  yrittänyt välttää tätä. Siinä vaiheessa tarkastaja turvautui kaasusumutteeseen, Heinilä kertoo.

HSL on kuullut tarkastajia ja tilanne on käyty yksityiskohtaisesti läpi.

– Äärimmäisen ikävä juttu, Heinilä sanoo.

Heinilän mukaan lipuntarkastajiin kohdistuva väkivalta on yleistynyt Helsingissä.

Poliisille tässä vaiheessa OK

Poliisi ei näe syytä aloittaa asiasta rikostutkintaa.

– Paikalla on käynyt poliisipartio, joka ei ole ohjannut asiaa jatkotutkintaan, rikostutkinnan esikäsittely-yksikön johtaja Juha Laaksonen Helsingin poliisista kertoo.

Voimakeinojen käyttö riippuu Laaksosen mukaan tilanteesta, väkivallan määrästä ja tilanteen uhkaavuudesta.

Hän korostaa, että voimakeinoja ei voida käyttää kaiken varalta, vaan se on viimeinen keino.

– Jos kaveri on rauhallinen, niin ei tietenkään voida lähteä sumuttamaan, mutta jos lipuntarkastaja joutuu käyttämään voimakeinoja, sille on yleensä syy.

–  Jos joku kirjoittaa Facebookiin, se on hänen oma versionsa. Onko se totta vai ei, se on lukijan silmissä. Kyllä tuolla menee kaikenlaisia stooreja.

Tänä vuonna raitiovaunussa tapahtuneita järjestyksen ylläpitohenkilökunnan vastustamisia on kymmenkunta tapausta.

– Tarinalla on monta puolta. Jos matkustaja matkustaa ilman lippua, ei ole harvinaista, että tulee erimielisyyksiä.

Poliisi ei Laaksosen mukaan tee asialle tällä hetkellä mitään, ellei asianomainen tee rikosilmoitusta asiasta.

Faktakulma

HSL:n tarkastajilla on yhteisölupa kaasusumuttimeen ja kaikki tarkastajat saavat sen käyttöön asianmukaisen koulutuksen.

Jos tarkastaja päättää turvautua kaasusumuttimen käyttöön, tulee sen tapahtua vain työtoveriin tai tarkastajaan itseensä kohdistuvan hyökkäyksen torjuntaan tai äärimmäisissä olosuhteissa, jolloin muut keinot tilanteen hallitsemiseksi on jo käytetty.

Lähde: HSL

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Ryhänen

Jos matkustaja oikeasti olisi potkinut ja lyönyt poliisin olisi pakko aloittaa esitutkinta.

Tarkastajat ovat siis puolustuksekseen sepittäneet koko jutun. Totta kai matkustaja on reagoinut kun häneen on käyty käsiksi. Kuka nyt ei vastustaisi jos lipuntarkastaja käy kimppuun!!

Matkustajien kannattaa näemmä varata kättä pidempää mukaan tarkastajaväkivallan varalta.

Esa Mattila

Itse kyllä varaisin sitä kättä pidempää sen takia, että voisin auttaa tarkastajia, jos pummilla matkustavat käyvät tarkastajien kimppuun, kun eivät halua maksaa matkastaan vaan maksattaa matkansa meillä muilla.

P.S. Poliisin ei itsenäiseesti aloita esitutkintaa lievästä pahoinpitelystä, joka on asianomistajarikos.

Jukka Ryhänen

Sanomattakin on selvää että lievä pahoinpitely ei koskaan ole tilanne joka oikeuttaisi voimakeinojen, saati aseiden käyttöön.

Aika pitkä oppitunti tästä Länsipurojen ratikkakohtauksesta näyttää tulevan mutta joskushan suomalaistenkin on aika itsenäistyä.

Miro Eloranta
Vastaus kommenttiin #7

Lievä pahoinpitely ei oikeuta voimakeinojen käyttöön?????????? Suoraan sanottuna en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kommentillesi. Jo asiakkaan aktiivinen (tai passiivinen) vastarinta tarkastajan suorittaessa oikeutettua toimenpidettä oikeuttaa voimakeinojen käyttöön. Lievän pahoinpitelyn kohdalla ei tarvitse edes käyttää voimakeinoja, vaan voidaan jo toimia hätävarjelun puitteissa, jolloin valtuudet ovat vielä paljon laajemmat. Sanomattakin on selvää, että olet lähtenyt huutelemaan asiasta, josta et tiedä tuon taivaallista.

Jarkko Hietala
Vastaus kommenttiin #13

Voimakeinojen määrä pitää suhteuttaa tilanteen vaarallisuuteen. Useampi kaasusumuttimilla varustautunut tarkastaja vastaan yksi aseeton matkustaja kertoo jo jonkinverran faktoja tilanteen vaarallisuudesta ja siitä kumpi oli altavastaajana. Lisäksi vammojen määrä kertoo faktoja tilanteen vaarallisuudesta käsittääkseni tarkastajilla ei ollut mitään vammoja väitetystä yhteen otosta. Jos tilanne oli oikeasti vaarallinen jotain vammoja olisi todennäköisesti tullut.

Ennalta ehkäisevästi voimakeinoja ei saa käyttää aseetonta matkustajaa kohtaan. Pakeneminen tai rimpuilu ei ole sellainen vaaratilanne, joka oikeuttaa suhteettoman voimankäytön.

Viimekädessä voimakeinojen käyttäjä vastaa oikeudessa siitä jos on käyttänyt voimakeinoja tilanteessa, jota ei katsota hätävarjelutilanteeksi.

Jukka Virtanen

Jos 2.5 euron takia on oikeus viedä tilanne niin pitkälle, että pitää käyttää väkivaltaa, on ajattelumallissa vikaa.
Jos 99% prosenttia käyttäytyy kiinnijäädessään kauniisti ja suostuu maksamaan tarkistusmaksun, niin miksi ihmeessä pitää tuon 1% takia käyttää kovia otteita.
Eikö olisi järkevää vain antaa näiden mennä rauhassa...

Kari Keinonen

Ei ole järkevää. Puuttumalla tiukasti näiden 1 % toimiin, saadaan heidän määränsä pysymään jatkossakin pienenä. Jos leviää yleiseen tietoon, että lipuntarkastajista selviää vain laittamalla tarmokkaasti hanttiin, niin pummilla matkustavien määrä moninkertaistuu.

Sanna Domingues

Ratikan asiakas voi maksaa joko matkakortilla, käteisellä tai puhelimitse matkansa. Matkakorttia näytettäessä vaihto-oikeuden aikaleima kirjautuu lukulaitteen luona, ja käteisellä maksaessa kuljettajan vieressä. Keskustelussa mediassa on myös vaadittu, että puhelimitse tilattu lippu pitäisi olla tilattu hyvissä ajoin ENNEN ratikkaan (tai bussiin, metroon tms.) astumista. Asiakkaiden maksutapa ei saa rajoittaa vaihto-oikeutta ajallisesti tai asettaa asiakkaita muuten eriarvoiseen asemaan. Siksi lippu pitäisi voida tilata juuri sillä hetkellä, kun astuu ratikkaan (luultavasti se on silti ennemmin tilattu kuin kaikkien muiden näyttökortit on näytetty). Asiakasta ei voida syyttää siitä, jos itse lippu ei saavu välittömästi tilauksen jälkeen puhelimeen. Puhelimesta voi myös osoittaa yleensä sen, että tilaus on lähetetty. Mikäli lipuntilaaja joutuu avustamaan joko seurassaan olevaa tai muuta paikalla olevaa vanhusta tai lasta, järkevä jousto lipuntilauksessakin on sallittava, mutta siten, ettei lipuntilaus tarpeettomasti viivästy.

Koska en ole ollut tilanteessa paikalle, en voine sanoa mielipidettä siitä, kuka oli juuri tässä lippuasiassa oikeassa. Sen sijaan tarkastajien toimet olivat täysin ylimitoitettuja. Saatujen tietojen mukaan kiistattomana voidaan pitää sitä, että lippu OLI ostettu (kumpikin osapuoli on sen sanonut). Kyse oli vain siitä, oliko se tilattu myöhässä. Asiakas oli pyrkinyt ratikasta ulos, jolloin hän on jo tehnyt kompromissin siinä, että olisi voinut sitten käyttää lippuaan esimerkiksi seuraavassa ratikassa, jolloin se varmasti on ajoissa tilattu. Mikäli asiakkaalle olisi annettu vain huomautus asiasta muiden ihmisten edessä, sosiaalinen häpeä olisi ollut niin iso, että melko varmasti olisi tilannut seuraavalla kerralla ajoissa lipun (jos siis lippu oikeasti oli edes tällä kertaa myöhässä tilattu). Huomautus olisi ollut oikein mitoitettu "rangaistus". Nyt tarkastaja on aloittanut väkivallan tarttumalla asiakkaaseen. Tällaisessa tilanteessa kuka tahansa varmasti refleksinomaisesti pyristelee otteesta irti ja tarvittava voima riippuu siitä, kuinka kovasti tarkastaja pitää kiinni.
On hyvin kyseenalaista antaa oikeuksia väkivaltaan myöhästyneen parin euron vuoksi, varsinkin kun liikennöitsijä ei näitä euroja edes menettänyt vaan ne oli maksettu. Jokaisessa työssä pitäisi pystyä käyttämään suhteellisuudentajua eikä sokaistua valta-asemassaan tai pitää kiinni säännöistä täysin joustamatta.

Mari Huusko

Kyllä lipun pitää yksiselitteisesti olla tilattu ennen ratikkaan nousemista aivan kuten älykortin pitää olla leimattu kun astuu asemalaiturille. Täysin riippumatta siitä tuleeko metro samaan aikaan vai noin kymmenen minuutin kuluttua.