Tiistai 23.9.2014

Kritiikkiä kuntakriteereille: ”Ongelmallista”

Luotu: 
19.8.2012 09:41
|

Satakunnan ja Etelä-Savon maakuntajohtajat Pertti Rajala ja Matti Viialainen arvostelevat hallituksen kuntarakenneuudistusta ”mekaaniseksi ja ongelmalliseksi”. Ratkaisuksi maakuntajohtajat tarjoavat aluehallintoa.

– Vaatimus 20 000 asukkaan väestöpohjasta kuntaliiton perusteeksi on rajana mekaaninen ja ongelmallinen, Rajala ja Viialainen kirjoittavat Helsingin Sanomien mielipideosastolla.

Heidän mielestään 20 000 asukkaan määrä ei riitä ratkaisemaan järkevästi ja kustannustehokkaasti erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja terveyshuollon tai ammatillisen koulutuksen järjestämistä.

– Suomi tarvitsee vahvempiin  peruskuntiin perustuvan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös nykyistä selkeämmän ja yksinkertaisemman, maakunnista muodostuvan kansanvaltaisen aluehallinnon.

Maakuntajohtajat korostavat, että Suomi ei voi järjestää julkista hallintoaan muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa.

Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä ja kriisikuntien pakkoliitoksista kesäkuussa.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Paavo Saariranta

Rajala ja Viialainen osuvat kritiikillään "kuntauudistuksen" ytimeen. Tarkoitus on vain ja ainoastaan rapauttaa lähidemokratia ja viedä ihmisten mahdollisuudet päättää omista asioistaan. Myös Neuvostoliiton hallinto viisivuotissuunnitemineen oli "mekaaninen ja ongelmallinen," ainakin hallintotoimien kohteena olevien hallintoalamaisten näkökulmasta.

Kuntauudistuksen tarkoitus lienee avata ovi "yksityisille toimijoille" uusina kuntien infran omistajina ja palveluntuottajina. Ohjeet tulevat suoraan EU:n komissiolta, vaikka tätä ainoaa todellista "uudistuksen" syytä peitelläänkin koko ajan huonosti perustelluilla verukkeilla.

Marjatta Halkilahti

Kun tätä linkkiä vähän matkaa kelaat

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/k...

..niin löytyy meikäläisen ajatuksia
( en tiedä kuka on ne sinne nostanut!)

Kuntaliitosnaimakauppa on hyvä tai se on huono.
Jos on osaavat ihmiset kokoamassa palvelut ja toiminnot yhteiseksi hyväksi, jos on oikeat rahalliset raamitukset ja kustannustietous plus selkeät perustelut tekemisille ja muutoksille, niin kuntaliitos voi olla ihan ok. Mutta jos tullaan, mennään kohelletaan miten sattuu, jos vallan käyttö alkaa tavallisesta kuntalaisesta tuntua mielivallan käytöltä ja jos siihen tuntumaansa tavallinen kuntalainen saa kuittauksen, jotta "rapatessa roiskuu" niin sanon, jotta nou hyva!

http://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/826032

enemmänkin:
http://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/

plus uuden suomen puheenvuorossa!
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Paavo Saariranta

Palvelujen järjestäminen pienissä yksiköissä on joustavaa ja tehokasta. Pienten yksiköiden (=nykyisten kuntien) ongelma on, että ne ovat liian pieniä monikansallisille terveys- ja hoivapalveluyrityksille. Siksi Bilderbergkytköksillään todistetusti isojen poikien juoksupojaksi ryhtynyt Katainen ajaa "uudistusta" kuin käärmettä pyssyyn. Viralliset perustelut ovat täyttä sumustusta vailla kovaa faktaa, kuten linkeistäsikin käy riittävän hyvin ilmi.

Marjatta Halkilahti

Kunnanvaltuutetut ovat kumileimasimia!
Ts. Joutuvat päättämään = hyväksymään lautakuntien päätöksiä, jotka taas pohjaavat siihen, että toimialajohtajat ovat ne suuressa viisaudessaan laatineet ja sakki, joka lautakunnissa istuu, se toimii ihan niinkuin toimialajohtaja esittää.
Minulle on yks valtuutettu sanonut ( muutkin kuulivat), että "kehen voi uskoa, ellei virkamieheen?"
Se, joka kysyy ja kyseenalaistaa toimialajohtajan "viisauksia", hän on tyhmä ja hän on häirikkö.

Ja Sveitsi, heitin mallinsa.
Keväällä siitä kuulin, kun siellä kävin.
Onhan siin jottain, mutmut...

Jani Luopajärvi

Kukapa tänään sanoisi, että vanhoista lääneistä kannatti luopua?
Valtionhallinnon ja kuntien välille pitäis muodostaa maakuntatason vahvempi hallinto, joka voisi tarvittessa ottaa vastuulleen vähintään sellaiset kuntien toiminnot, joita nyt tuotetaan erilaisten kuntayhtymien voimin (mm. terveydenhuollon ja koulutusten saralla).
Mitä järkeä on tehdä Suur- se ja tämä kaupunki, joka lopulta kuitenkin tarvitsee tuekseen ennemmin tai myöhemmin ihmisten, ei hallinnon ehdoilla tuotettuja toimintoja, jotka korvaavat nykyisiä pienten kuntien hallinnon puutteesta syntyviä vajavaisuuksia? Sen sijasta, kuten jo edellä mainitsin, maakuntahallinto toimisi paremmin ja olisi tarvittaessa se taho, joka järjestää niitä palveluita, joita yksittäisen kunnan ei kannata tai se ei kykene tarjoamaan. Maakuntahallinto voisi ottaa hoitaakseen myös keskitetysti erilaisia muita kuntien toimintoja, kuten maksuliikenteen laskutuksista palkkahallintoon; Koulutoimen ja rakennusvalvonnan toimintoja. Ely-keskukset voitaisiin tuoda maakuntasolle maakuntahallintojen alaisuuteen. Lisäksi valtionhallinonkin kannattaisi hakea synergiaa esim. hallinto- ja toimitilojen hankinnassa, koska onhan nykyään usein niin, että erilaisia valtionhallinnon tuottamia palveluita ei ole enää kunta tasolla tarjolla, vaan ainoastaan maakunta tasolla, esim. Maistraatit, käräjäoikeudet, maanmittauslaitoksen toimipisteet jne.

Veijo Lundberg

Hyvä, erittäin hyvä avaus!

Nykyinen malli on absurdi. 25 prosenttia kansanedustajista jojoilee eduskunnan ja kunnallishallinon väliä.

Missään muualla ei ole tällaista hallintoa kuin Suomessa. Lisäksi Suomi on pääkaupunkikeskeisempi kuin mikään muu kehittynyt valtio.

Aluehallinto pitää tosiaan koota yhteen edustuksellisesti johdettuun organisaatioon. Sille pitää antaa päätösvaltaa ja sen pitää kerätä alueen työ- ja yhteisöverot. Valtiolle voi siirtymvaiheessa jäädä arvonlisäverot.

On huomattava, jos yhteisöverot tulevat maakunnalle, niin elinkeinopolitiikkaa voidaan harjoittaa järkevästi aina kaavoitusta myöten.

Valtavn hyvä ja ajatuksia herättävät ja kannatettava ehdotus. Tila täällä valitettavasti ei riitä mitä kaikkea mieleen sykeytyy.

p.s. Läänien lakkauttaminen ja kuntaliitosleikki ei ole tuonut mitään muuta kuin sekaannusta ja kustannuksia.