Torstai 30.10.2014

Suomi pulitti ennätyspotin EU:lle – ”Salattiin”

Luotu: 
27.8.2012 14:02
  • Suomi on EU:n nettomaksaja, eli Suomesta valuu Brysseliin enemmän rahaa kuin tulee takaisin.

Faktakulma

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan.

Suomen EU:lle maksama nettomaksu oli viime vuonna 231 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Suomen osuus unionin budjetista kasvoi 285 miljoonalla eurolla, mutta valtion EU:lta saamat tulot nousivat vain 69 miljoonalla eurolla.

Suomen nettomaksu oli vuonna 2011 yhteensä 610 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Suomen nettojäsenmaksu oli 379 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 578 miljoonaa euroa.

Suomen valtio on entistä selkeämpi nettomaksaja EU:ssa. Uuden Suomen valtion tilinpäätöksen pohjalta tekemän laskelman mukaan Suomen EU:lle maksamat nettomaksut olivat viime vuonna 610 miljoonaa euroa.

Ero Suomen EU:lle maksaman rahan ja takaisin saamien EU-tukien välillä ei ole koskaan tähän mennessä ollut näin suuri. Viimeksi vuonna 2009 erotus oli lähellä nykytasoa: 578 miljoonaa euroa.

Havainnosta kertoi ensimmäisenä konkaripoliitikko Esko Seppänen (vas.) Puheenvuoron blogissaan. Hänen laskelmansa poikkeaa hieman suoraan tilinpäätöksen pohjalta tehdystä.

–Tällaiset asiat suomalainen media salaa, vaikenee ja pimittää, eivätkä suomalaiset ole osanneet onnitella Jyrki Kataista tai Jutta Urpilaista ennätyksen johdosta. Vaatimattomuuttaan he myös itse salasivat asian, Seppänen kirjoittaa.

”Suomi kerää EU:n puolesta tullituloja ja saa niistä 25 prosenttia itselleen”

– Asia on kiusallinen, Seppänen arvioi salaamisen syitä Uudelle Suomelle puhelimitse.

Seppäsen omien laskelmien mukaan nettojäsenmaksu on 803 miljoonaa euroa. Se on hänen mukaansa 50 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009, jolloin tehtiin edellinen ”ennätys”.

Seppänen päätyi hieman erilaisiin tuloksiin laskelmissaan, koska hän ottaa huomioon nettosummassa myös Euroopan kehitysrahastoon maksetun 46 miljoonaa sekä Suomen EU:lle tulouttamat tullimaksut 144 miljoonaa euroa, joita valtion talousarviossa ei huomioida.

– Suomi kerää EU:n puolesta tullituloja ja saa niistä 25 prosenttia itselleen. Menetetyt tullitulot pitää ottaa huomioon, koska muuten lukema vääristyy, Seppänen sanoo.

Faktakulma

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan.

Suomen EU:lle maksama nettomaksu oli viime vuonna 231 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Suomen osuus unionin budjetista kasvoi 285 miljoonalla eurolla, mutta valtion EU:lta saamat tulot nousivat vain 69 miljoonalla eurolla.

Suomen nettomaksu oli vuonna 2011 yhteensä 610 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Suomen nettojäsenmaksu oli 379 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 578 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Esko Seppänen
Esko Seppänen
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Victor Bruun

Lasketaankohan tuossa edelleen vapaaehtoinen maataloustuki saamisiin, eli missä suomen veronmaksajat makselee tukia eun makseleminen tukien lisäksi... niin tämä summa on jo kauan ollut saantipuolella, vaikkei se mitään saamista ole vaan eu-maksujen näkökulmasta rahan siirtelemistä taskusta toiseen.

Jorma Jaakkola

Maataloustuki ei ole maataloustukea vaan romahdutettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksua.

Sana tuki antaa asioiden taustoista tietämättömälle väärän kuvan, mikä lienee tarkoituskin, jotta katkeruutta maataloutta kohtaan voidaan lisätä...

Heikki Knookala

Pölhöpopulismia! Me tienataan tällä. Muuten meiltä menisi työpaikat, suomalaisten työpaikat. Meidän on ponnisteltava euroopan ja euron vuoksi.Nyt on meidän maksettava, emme voi unohtaa miten Suomi oli pulassa 90-luvulla.Nyt ei voi viisastella, kannattaa olla viisas, ei kannata olla tyhmä. Pitää kantaa vastuu, ei voi pakoilla vastuuta niinkuin eräät haluaisivat tehdä.

Ari Ohvo

Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi että asuntolainojen korot pyörivät ennen euroa jossakin 12-15 % paikkeilla. Nykyään asuntolainojen korot ovat 2-3 % luokkaa eli siis noin 10 %-yksikköä vähemmän. Suomalaisilla oli tilastokeskuksen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 2011 asuntolainoja yhteensä 82 miljardia euroa. Tästä luvustä kymmenen prosenttia on 8,2 miljardia euroa. Asuntolainojen korkokulut ovat verovähennyskelpoisia, joten tuon 8,2 miljardin euron verran olisi Suomen valtiolla vähemmän verotuloja jos markka olisi edelleen käytössä. Voidaan siis sanoa että Suomen valtio voittaa joka vuosi eurojäsenyydellään semmoiset 8,1 miljardia euroa kun nuo jutussa mainitut "tappiot" vähennetään. Eurosta eroaminen on aivan käsittämätöntä huuhaata.

Jorma Jaakkola

Ari Ohvo on kognitiivisen konnotaation uhriana langennut euron ihanuuteen.

Sairaan alhaisilla koroilla euro-kriisimaat velkaannutettiin.

Sairaan alhaisilla koroilla on Suomessakin tartuttu syöttiin, josta lopulta inflaation seurauksena seuraa korkeat korot ja maksukyvyttömyys.
Pankki laittaa velallisen omaisuuden pakkomyyntiin.

Vielä:
Sairaan alhaisilla koroilla asunnon ostaja maksaa asuntonsa hinnan toiseen kertaan korkoina 25-30 vuoden takaisinmaksuajalla.

Jorma Jaakkola

Arí Ohvo:

"Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi että asuntolainojen korot pyörivät ennen euroa jossakin 12-15 % paikkeilla."

Kuinkas paljon ennen euroa tuollaiset korot olivatkaan?

Milloin se euro otettiinkaan käyttöön?

Minun ei tarvitse asiaa ajatella, koska olen hyvinkin tietoinen.
Kyseessä oli Mauno Koiviston aikaiset määräykset "Väärään politiikkaan".

Todettakoon myös, että 1990-luvun laman Koivisto järjesti tarkoituksella.
"Väärällä politiikalla": Vahvalla markalla ja korkeilla koroilla.

Koivisto aloitti "Väärän politiikan" jo 1966.

Nimittäin alla oleva teksti on Mauno Koiviston kirjoittamasta muistiosta "TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET" sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966.

Rafael Paasio pyysi Koiviston hallituksensa VvM -ministeriksi eduskunnan ulkopuolelta 27.5.1966…
ja syksyllä 1967 tapahtui Koiviston oppien mukaan suurdevalvaatio.

Annetaanpa Koiviston oman muistion puhua puolestani:

MAUNO KOIVISTO: LINJAN VETOA
Kirjayhtymä, Helsinki 1968

TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET

Sitaatti sivulta 78:

"Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.
Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä. "

Lue Koiviston CV kotisivultani:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php

Lue myös:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emupetos.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emuvaraumat.php

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/historia.php

Jorma Jaakkola

Ari Ohvo tarkoittaa vahvan markan ja korkeiden korkojen aikaa, jolla Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ajoi Suomen devalvaatioon ja markan kellutukseen => valtionvelkaan, pankkitukiin, suurtyöttömyyteen ja yleensäkin Suomen taloudelliseen katastrofiin.

Koivisto syvensi lamaa kyykyttämällä Korkeinta Oikeutta väärästä ratkaisusta 6.5.1992.
Koiviston mielestä pankin oli voitettava.
Ks Koiviston-Halosen salaamispäätös:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php

--

Mauno Koivsto piti Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullbergiä sätkyukkonaan.

Rolf Kullbergin oli paha olla. Ninpä Kullberg antoi haastattelun Länsi-Savo lehdelle 3.11.1988:

”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”

--

Koivisto ja Sailas keskustelivat:

Mauno Koivisto: Kaksi kautta, sivu 383:

RS: ”Päivää ja hetkeä emme voi ennustaa. Kassakriisi voi tulla milloin tahansa. Olemme kirjoittamassa virkamiesvalmistelun pohjalta pääministerille, mitä tehdään jos näin käy. Valtiovarainministeriöllä ja hallituksella on 70-luvun lopulla hankittuja valtuuksia, jotka yltävät harkinnanvaraisten menojen maksatuksen lykkäämiseen, mutta jos todellinen kriisi tulee, niin sillähän ei pitkälle selviä.
Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."
MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."
RS: " Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."
MK: " Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?" .
RS: "Käsittääkseni ei ole."
MK: "Semmoisten valtuuksien saaminen on aina teoriassa mahdollista ?"
RS: "Kyllä."
MK: "Mutta se vaatisi erittäin korkean määräenemmistön eduskunnassa, jolloin hallitus valtuutettaisiin harkintansa mukaan hoitamaan valtiontaloutta."
RS: "Eiköhän se johda välttämättä 5 / 6:aan, jos se erittäin nopeasti viedään lävitse."
MK: "Entäs jos sitä ei saada?"
RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille."
MK: "Oletetaan että rahaa kuitenkin jokin määrä tulee. Kuinka päätetään sen rahan käytöstä, joka tulee?"
RS: "Käsittääkseni siihen ei ole olemassa mitään ennalta määrättyjä pelisääntöjä. Tilannetta ei ilmeisesti ole lainsäädännössä sillä tavalla etukäteen harkittu, että löytyisi viitteitä siitä, kuinka pitää menetellä. Ollaan siis pimeydessä."
MK: "Mutta ilmeisesti sekin vaihtoehto pitäisi harkita."
RS: "Sitä ollaan harkitsemassa. Parhaat juristimme ovat pohtimassa sitä."
MK: "Kun ajattelee vaihtoehtoisena sitä tietä, että eduskunnassa pitäisi käydä koko kirja lävitse ja saada kaikille menoille hyväksyminen, voisi hyvinkin olla niin, että hallituksen pitäisi pyrkiä saamaan totaalivaltuudet, yleisvaltuudet.”

Niilo Kärki

Ari Ohvo toistaa usein julistettua autuutta Euron lainakorkojen alentavasta vaikutuksesta.
En vaan usko. Korkotaso on EUROMAIDENKIN kesken hurjan erilaiset, sen mukaan kuinka hyvin on talous hoidettu !
Ruotsissa oli 2011 asuntolainan korko prosenteissa per vuosi 3.69, vaihteluväli 2.25-5.00 Lähde: http://hintataso.tietoinfo.com/

Olen edelleen sitä mieltä että eurosta irti pikapuolin (käytännön järjestelyt; tänä vuonna ?). Laittomuudet riittää jo, ml EVM, EVVM.
Sitten irti EUsta. Perustuslain vastaisena, laittomuus riittää jo.
ETA riittää hyvin Suomelle !

Passe Lehtovaara

niin ja mitähän ne kämpät ennen maksoikaan?? Kunnes järjettömän hintojen nousun takia moni on laittanut ittensä niin jumiin kämppälainojen kanssa kun on niin halpaa rahaa... ja eiköhän markkinat valuutasta huolimatta tee nämä korkotasot .. on ne sitten mitä vaan...

haloo vaan...

Jukka Mikkola

Katainen totesi tv:ssä Kokoomuksen ”hengenkohotuspäivillä” Kouvolassa, että ”pääministerinä oleminen on kivaa”. Saman hän totesi aikanaan myös Hjallis Harkimon keskusteluohjelmassa. Silloin hän sanoi, että ”politiikan tekeminen on kivaa”. On se hyvä, että hänellä on ”kivaa”.

Monella asuntovelallisella saattaa olla sen sijaan vähemmän ”kivaa” tulevina vuosina. Totuus on se, että asuntolainan maksimipituus saa olla korkeintaan 15 vuotta. Siitä yli menevä aika meneekin sitten pankin ”piikkiin”. Matematiikka on puhdasta ”totuustiikkaa”. Sama koskee fysiikkaa. Omena putoaa puusta. Se ei lähde leijailemaan tai ampaise yläilmoihin. Tämän totean päivittäin, kun omenasato on kypsymässä. EU/Euro-intoilijoilla jalat eivät vain tunnu pysyvän maassa.

Marko Rantaiso

Täältä:

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37961&contentl...
löytyy toisenlaista tietoa. 0,16% bruttokansantuotteesta ja 57 euroa per kansalainen per vuosi. Omassa ruokalaskussani tuo prosenttiosuus on 64 snt/ kk 400 euron ruokabudjetilla. Saisko sillä muutaman irtokarkin? Jos tuo on 57 euroa/ vuosi/ kansalainen, niin sillä laskentatavalla se on reilun euron verran per viikko. Voihan näitä kalliinakin pitää :D

Matti Mustonen

Suomen valtion menoista yhä suurempi osa menee sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ennen edes pidetty kansallisvaltion tehtävinä. Juuri tästä aiheutuu julkisen talouden suurin vaje.
Piilottaakseen osan tästä on valtion siirtänyt suusia tehtäviä kuntien maksettavaksi ja näin heikentänyt myöskin niiden taloutta. Nyt puhutaan elvytyksestä 200 miljoonalla.
Olkoonkin että EU:n maksut ovat vain pieni osa menoistamme ne ovat kuitenkin tosiasiassa reilusti yli miljardin kun huomioidaan, että osa palaavasta rahasta menee kaikenlaisen turhan ja tarpeettoman kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Meille jotka oikeasti tienaamme niitä aitoja veromarkkoja miljardikin on rahaa.

EU tuki on paljon pahempi kuin "valtion osuudet" kuntien hallinnossa. Niitäkäytetään tosiasassa järjettömiin tarkoituksiin.