Sunnuntai 27.5.2012

Suomen velkamäärä tuplaantuu - ”Leikkauksia katsotaan myöhemmin”

Luotu: 
12.3.2009 08:01
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok).

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoo Suomen joutuvan tuplaamaan velkamääränsä lähivuosina. Katainen totesi Ylen A-plus-ohjelmassa eilen, että Suomi ottaa arviolta 40-60 miljardia euroa lainaa seuraavan neljän vuoden aikana.

- Arvio 40 - 60 miljardista perustuu talouskasvuun, joka on tänä vuonna -4,5 prosenttia. Mikäli talouskasvu laskee tätä enemmän, myös velkamäärä kasvaa, Katainen sanoo.

Ennestään Suomella on velkaa Kataisen mukaan reilut 50 miljardia euroa. Arvio velan tarpeesta on kuitenkin kasvanut. Taloussanomien mukaan Katainen ennusti kolme kuukautta sitten velkatarpeen olevan noin 20 miljardia euroa samaisessa A-plus-ohjelmassa.

Katainen totesi myös, että vaikka hallitus välttelee nyt veronkorotuksia ja leikkauslistoja, saattaavat ne tulla vastaan myöhemmin.

- Koska mittavat veronkorotukset tai mittavat menoleikkaukset haittaisivat huonossa taloustilanteessa suoriutumista entisestään, niiden aika on sitten vähän myöhemmin.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Vieras

Kuluja pitäisi leikata heti, jotta velkaa ei tarvitsisi ottaa. Olen samoilla linjoilla Sauli Niinistön kanssa, että valtio ottaa nyt liikaa lainaa. Velan maksaminen korkojen kera tulee vielä kalliiksi tuleville sukupolville. Mielestäni valtio ei ole halukas leikkaamaan, päin vastoin rahaa kulutetaan kiihtyvällä tahdilla.

Turun Sanomat kirjoitti, että Suomeen tarvitaan 50 uutta vastaanottokeskusta. Pelkästään laitosten ylläpito maksaa satoja miljoonia, puhumattakaan ihmismassojen kotuttamisesta ja elättämisestä. Menee vielä pitkään ennen kuin uudet kouluttamattomat ja kielitaidottomat maahanmuuttajat voisivat edes teoriassa olla mukana työelämässä. Maahanmuuttajat lähettävät osan rahoistaan takaisin kotimaahansa, jolloin heihin laitettu raha ei mene kokonaisuudessa kiertoon ja hyöty Suomen taloudelle jää osittaiseksi.

joukahinen

Vastuuton vapaus johtaa väistämättä kaaokseen.
Miten amerikkalaisten investointipankkiirien toimintatavat poikkeavat
pörssiyhtíöiden johtoportaan tavasta toimia myös Suomessa? Eipä juuri mitenkään. Nousukaudella johtoportaan huimia palkkioita perustellaan
taitavalla johtamisella ( ei siis suhdanteilla ), laskukautena palkkiot
edelleen kohtuuttomia; johto kun ei suhdanteille mitään voi. Mikä tässä
kannustaa hyvään johtamiseen? Ei mikään. Meni hyvin tai huonosti, johto
puhaltaa itselleen massiiviset palkkiot.Työntekijät/ kansantalous maksaa
laskun. Jokuhan tässä mättää ja pahasti. Yhtiöiden täydellinen laistaminen yhteiskuntavastuusta ei lopulta ole minkään valtion etu. Luonnonrikkauksia ja koulutettua työvoimaa, Suomessa turvallista toiminta-ympäristöä käytetään härskisti hyväksi ja kun riittävän suuri saalis on kirstussa, siirrytään uuteen kohteeseen - ryöstämään. Jos tätä johonkin voi verrata niin merirosvoukseen. Sillä
erotuksella, että toiminta on ollut täysin laillista, saaliit vaan miljoona kertaisia. Katainen herätys! Kun niitä leikkauslistoja sorvataan
kannattaa miettiä tarkkaan mihin syytä kohdentaa. Ja vois Stubb nyt siellä EU:ssakin herätellä keskustelua muustakin kuin kurkkujen käyryydestä..

Ilkka Luoma

(Innokkaan näyttö- ja mukavuudenhaluiset amerikkalaiset söivät velaksi surutta huomisen - ostaessaan mm. liian arvokkaita asuntoja tuloihinsa nähden - nyt säädellään korkoja hallitsematta enää kierrettä)

[ ... velaksi otto syö aina huomisen tekemättömyyttä luoden painetta ennustettavuudelle. Velan vakuus on riippuvainen markkinataloudesta. Kysynnän hiipuessa vakuus alenee ja kierre epävarmuudesta alkaa - nyt elämme juuri siinä hetkessä. Velka ja korko vaatisivat täyttä ennustettavuutta, jos haluttaisiin suurta varmuutta huomisen syömisestä - ja tämähän on mahdotonta ... ]

Vanha sanonta kertoo velan veli ominaisuudesta sitä otettaessa, mutta velipuoleksi sitä maksettaessa. Luonnossa huomista syö ainoastaan ihminen - me keksimme velan kiihdyttämään kulutusta ja nopeuttamaan vuosien työt kulutettavaksi yhdessä hetkessä. Kiristykseksi syntyi samalla korko, joka eräissä uskonnoissa onkin kielletty kohtuuttomuutena.

Korko on taloustekijä, joka ei vaadi tekijältään konkreettista työtä elämisensä eteen. Korolla ei ole funktiota itse Maslowin tarvehierarkian alimmilla tasoilla. Korko on ilmiö istuskelemalla tehdystä työstä (olemmehan palveluyhteiskunta), jolla säädetään "etukäteen syömistä". Korko elää kysynnän mukaan. Korko on "laiskan ihmisen" työväline, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristöönsä harmonisoituneen luonnon kanssa.

Säästäminen on tunnetusti velan vastakohta - sillekkin maksetaan korkoa, jotta "joutava raha" saadaan takaisin kulutukseen. Kansantalous perustuu kulutukseen ja tehdyn työn verotuksen jakamiseen sosiaalisesti siten, että kuluttamisen autuuteen pääsevät kaikki mukaan - hekin, jotka eivät varsinaista työtä tee.

Työ luo suoritteen ja suorite kulutustapahtuman. Velalla kulutamme huomisen työtä - entä jos työnteko estyy? Mikäli ostamme työhömme nähden liian kalliin asunnon 30 vuoden velalla ja siihen liittyvällä korolla - synnyttää se onnistumisen ja yrittämisen paineen. On suuri riski, että monet joutuvat myöhemmin turvautumaan mm. vanhempiensa perintöihin voidakseen ylihintaisen asuntonsa maksaa, jonka arvokin laskusuhdanteessa laskee. Mitä jää käteen? Valitettavan useasti kourassa on pelkkä velka ja siihen liittyvä korko. Viiveelle joudutaan vielä maksamaan rangaistusmaksu - joka johtui suurpiirteisyydestä tai toisessa laidassaan silkasta välinpitämättömyydestä.

Velka luotiin nopeuttamaan rahan eli ostovoiman kiertoa, sekä luomaan nopeamman työn ja kulutuksen intohimon. Ihminen oppi syömään "elämätöntä huomista" luottoarvona vakaa kyky tehdä työtä ja vakaa usko, että järjestelmää ei mikään horjuta. Turvamekanismeiksi luotiin vakuutuksia, joille laskettiin huomisen turvaa työesteiden ja palkansaannon estymisen varalta. Muualla luomakunnassa ei ole turvana muuta kuin jatkuva valppaus tehdä työtä ja syödä vain sen mukaan, mitä juuri sille hetkelle sattuu eteen tulemaan. Luonnossa ei syödä velaksi, ja siellä ei makseta "tekemättömästä työstä palkkaa korkona". Toisaalta sanotaan, että velka pitää virkeänä .-)

Luonnossa, niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla, on on osin yksi yhteinen piirre - se on joukkoon kuuluvuuden turvaverkko, jossa ryhmään syntynyt/ valittu saa lauman suojan. Tosin tässäkin ihminen on urbanisaation kiihkeydessään luonut yksinäisyyden kerrostalokolot kennoiksi tuntematta "lähimmäistään" seinän takaa.

Velka ja siihen liittyvät parametrit loivat huomisen kiihtyvän syömisen, ja niin energian kuin materiaalisen käytön jatkuva kasvu loivat myös ympäristöllemme ne ongelmat, joissa nyt kahlaamme. Velka kiihdytti ostamisen, ja koko ajan kasvun uralle hoettu kulutus ja tuotanto söivät luonnon reaalielämän varat niukkuuteen - jota nyt voidaan kutsua mm. ilmastonmuutoksena ja ympäristön saastumisena.

Velka oli ahneen ihmisen väline saavuttaa sellaista, joka on muilta eliökunnan jäseniltä pois. Ilman velkajärjestelmää yhteiskuntamme kulutuskiihdytys ei olisi koskaan toteutunut - rytmi olisi ollut hitaampi - siis suhteellisena aikailmaisuna. Hitaampi rytmi olisi ylläpitänyt aktiivisempaa ja osallistuvampaa elämää yllä, tosin ehkä lyhyemmän ajan. Luonnossa eläimet ovat tarkoitetut aktiivisiksi koko elämänsä ajaksi.

Yhdellekkään muulle eläinlajille ei tuoda ruokaa valmiiksi pöytään. Vain kasvatusvaiheessa elämän energia kannetaan suun eteen. Ilmaisen ruoan aikajakso on kutistettu minimiin ja "karkoitus" tapahtuu heti, kun kyky selviytymiseen ja suvunjatkantaan on olemassa. Eläinkunta ei tunne velkaa - eikä korkoa. Me söimme velalla ongelmat itsellemme - muuttaen ympäristön, niin meille kuin muillekkiin - liian nopeasti. Suurin velkamme on maksamaton velka ympäröivälle luonnolle - tähän velkaan on syntymässä vastuunkantoa suorassa kansalaistoiminnassa - arvomaailmakin voisi muuttua...

Pikkupiikki:
Miksi muuten Kemijärvi-liike StoraEnsossa ei tarkastele omia aiheuttamiaan työkustannuksia, kun yhdistystoverit Saksassa [Nokia-Bochum] vapaaehtoisesti tekevät kustannusehdotuksiaan työnantajalle - meillä vain puuhaillaan boikottia Nokiaa kohtaan...?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuvakertomus mielipidekirjoitukseen-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 - kuvauksiin saatu lupa Suomen Pankista - tutustumiskäynnin yhteydessä]

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/7291309 ---

Teksti
Näkeekö tavallinen kansalainen huomisen synkkänä? - Ainakin suurvelalliset ilman odotettavaa suurperintöä saattavat olla vaikeuksissa, kun vakuusarvot laskevat ja yllättävä ongelma kohtaa työelämässä. Suomen Pankin sisäänkäynti.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/7291335 ---

Teksti
Asuntojen ja taulujenkaan arvot eivät loputtomiin kasva - jossain vaiheessa tulee putous, onko se nyt alkamassa? Lietsominen on turhaa, turhaa ei ole sen sijaan se, että katsoo likviditeettinsä olevan huomennakin turvattu, ... työllä. Kiinteä maalaus Suomen Pankin seinällä - ei ole myytävänä. Olisiko Suomen Pankki kansalaisen pankki antamassa ymmärrystä sille, kuinka velkaa otetaan ja kuinka sitä hoidetaan.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/7291356 ---

Teksti
Alussa tehtiin työtä reaaliajassa, ja saatiin "palkkakin" reaaliajassa. Suomen Pankin sisäänkäynnin perillä tukkijätkä tekee työtä uitolla (taideteos peräseinällä) - Velka ja korko tulivat paljon myöhemmin - tästä alkoivat kiihdytys kulutukseen, niin henkiseen, materiaaliseen kuin ympäristölliseen kulutukseen. Velka on huomisen syömistä ilman vastinetta.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/7291419 ---

Teksti
Suomen Pankki: Ikkuna täynnä työtä - ennen tehtiin työ, saatiin palkka, pantiin "sivuun" - rakennettiin torppa. Elettiin reaalielämää, niin ajassa kuin kulutuksessa. Nyt söimme huomisen ympäristön itsellemme vahingoksi. Miksi kiihdytimme tälläiseen vauhtiin? - huomenna maksamme velkaa.

Vieras

Valtion yhteisöverot ovat jo tippuneet 35%. Kaikki tietävät, että Venäjä saktioi taloudellisesti Nato lässyttäjä maita. Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani.

Puutullitkaan ei vielä ole tulleet voimaan. Puutulleista Venäjä ilmoitti seuraavana päivänä, kun Stubba aloitti elokuussa 2008 Nato lässytykset.

Venäjä ilmoitti myös että rakentaa metsätehtaita rajalle, samoihin aikoihin helmikuussa 2009 kun koko Suomen eduskunta lässytti Natosta. Pahimmat Nato lässytykset ja siten myös sanktiot ovat EDESSÄ.

Edessä on varmasti rajut verojennostot ja se johtaa yritysten joukkopakoon Suomesta.

Joten en usko että Suomi saa velkaa. Joten edessä on rajut julkisen sektorin karsinnat. 60% budjettivaje saatanee korjattua sillä, että potkitaan ulos 600 000 julkisen sektorin työtekijää. Karsinta pitänee aloittaa jo ensi vuonna.

Yle:
Helmikuussa päivitetyn arvion mukaan seurakuntien tulot yhteisöverosta laskevat noin 35 prosenttia ja kirkollisverotulot puolitoistaprosenttia edellisvuoteen verrattuna.

--
Yhteisövero on Suomessa yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Yhteisöveroa saavat valtio, kunnat ja seurakunnat.[1]

Vuonna 2008 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 76,22 prosenttia, kuntien 22,03 prosenttia ja seurakuntien 1,75 prosenttia

OnSlow

On kovin surullista huomata kuinka kovalla työllä vuosikymmenien aikana rakennettu vauraus muuttuu yhtäkkiä ankaraksi velaksi. Tarvittava rahamäärä kompensoimaan talouden laskua on kasvanut syksyn miljardista ehkä 60-kertaiseksi.

Olisiko kuitenkin parempi olla erilainen ja kieltäytyä velanotosta ja aloittaa leikkaukset - vai onko näköpiirissä maailmanlaajuinen velkojen anteeksianto? Ehkä jätti-inflaatio hoitaa kaiken?

Linja on valittu ja se on ongelmien lykkääminen tuleville vuosille. Maamme tulevaan kehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä eniten se, millaisilla ehdoilla rahaa saadaan lainaksi. Toivottavasti korot ja muut lainaehdot ovat kohtuulliset.

Useimmat pankit ovat onneksi jo ulkomaalaisomistuksessa; paljonkohan rahaa tarvittaisiin jos meillä olisi vielä pankkikriisikin?

M.Heikka

Jospa se nyt sitten menisi niin.

Se on hyvä asia kumminkin, että valtio alkaa ostaa osekkeita. Lisänä rikka rokassa.

Leikkaamisessa on riskinsä. Leikkaamisethan tarkoittavat opetus- terveys- ja sosiaalipuolta. Ne kun ovat ne suurimmat. Noilla sektorilla se juttu ei vain aina mene niin, että säästäminen on säästämistä. Surkeat kohtalot tulevat kalliiksi. Minusta on hyvä, ettei hötkyillä. Mie olen Kataisen linjoilla.

http://www.youtube.com/watch?v=vn0wigZe_DI

sakarisoisalo

Jep!

Leikattavaa kyllä riittää:
Kansalliset maataloustuet, puolustusmenot, Ay-liikkeiden jäsenmaksujen verovähennysoikeus, eduskunnan menot, yritystuet ja ylisuuret eläkkeet.
Tehokkain tapa saada lisää rahaa verotuksella on varmaan tuloveroprogression jyrkentäminen ja erilaisten verovähennysten poistaminen.
Epäilen vaan, että valtion talouden tervehdyttämisen joutuvat maksamaan yhteiskunnan heikoimmat. Vahvempia on puolustamasa tuo entistäänkin vahvemppi korporaatiovalta. Sehän tätä maata näköjään johtaa suurempien puolueiden ollessa sen sätkynukkeja.

kiuru

"Leikkaamisethan tarkoittavat opetus- terveys- ja sosiaalipuolta."

Näyttää unohtuvan että leikkauslistoja ja veronkorotuksia tehdään jo. Ei taida olla kuntaa, jossa niitä ei mietittäisi, jopa toteutettaisi.

Yllämainitut peruspalvelut ovat kuntien järjestämiä ja kustantamia. Kun valtiolta ei rahaa tule riittävästi, ovat juuri nuo leikkaukset pakollisia. Väittäisin, että jopa tahallisesti aiheutettuja.

Luulisi 60 miljardista riittävän pari kuntien peruspalveluiden järjestämiseenkin.

peer

Mistäköhän pörssiyhtiöiden johtoportaat ovat ahneusfilosofiansa kopioineet; ettei vaan ihan valtiovallan käyttäjistä, joiden tiedetään päättävän suvereenisti omasta palkastaan. Miksi kukaan ylipäätään haluaisi leikkiä rehellistä/kohtuullista maassa, jossa kukaan muukaan ei niin tee; ei varsinkaan sen johtohenkilöt. Minä en ensimmäisenä osoittaisi sormella yritysjohtajia; näillä instituutioilla kun on tapana myös TUOTTAA jotain kansalliselle taloudellemme, toisin kuin maamme massiivisella virkamies/hallintojärjestelmällä, joka vieläpä pystyy elämään huoletta velaksi meidän kaikkien kustannuksella.

Tarkastellaanpa hieman mm. verotuksen kohtuullisuutta maassamme. Jokainen, joka on vaivautunut laskemaan kaikki maksamansa verot yhteen ja suhteuttamaan sen omaan palkkaansa on huomannut, että kokonaisveroaste on kirkkaasti yli 50% keskituloluokassa. Itse sain joskus tulokseksi 63%. Jos nyt oletamme, että A maksaa tätä veroastetta ja ostaa palvelun B:ltä, joka on tietenkin laskenut toimintansa kannattavuuden ja siirtänyt tuon >50% hintoihinsa, niin toki silloin A tosiasiassa maksaa myös B:n 50%+alv veron palvelusta. Näin ollen A:n (meidän kaikkien) kokonaisveroaste on hyvinkin yli 75%, mikä selittää sen hyvin tunnetun ongelman, miksi kukaan ei vaurastu suomessa työnteolla tai miksi rahat ei ikinä tunnu riittävän mihinkään.

Vielä kun muistamme lämmöllä niitä satoja kalliita eläkkeellä olevia ja nykyisiä kansanedustajia, puoluetukiaisia, lesbojen hedelmöityshoitoja, palestiinalaishallintoa yms. mitä me kaikki veroissamme maksamme, niin kuka enää hitot välittää mistään kohtuudesta?! Kohtuus oli ja meni jo 30-luvun muotioikkuna. Montesquieu tajusi jakaa valtaa kolmeen osaan, muttei tajunnut rahan olevan valtaa. Jos hän olisi ymmärtänyt jakaa vaurauden kolmeen osaan, olisi sekin valtio-oppi saattanut oikeasti toimiakin. Vaurauserot työllistää, ok, mutta suuret varallisuuserot orjuuttavat.

Hans E Hagman

Viime laman jälkeen tuli yrittäjille tutuksi epärehellisen velallisen
käsite. Vastoin yleistä käsitystä, että pankki tietää ja hallitsee luotonantonsa, kenelle ja missä määrin se velkaa antaa,, asia muuttuikin niin, että yrittäjä oli tehnyt rikoksen ottaessaan velkaa velan päälle.Ylivelkaantuminen devalvaatioden, luottojen ,muuttamisen markoiksi, suhdanteiden yms seikkojen takia katsottiin velanottajan syyksi.
Kaaos on nyt Kataisen käsissä, eikä julkinen sektori ole millaään tavalla varautunut viennin putoamiseen puolella, talouden vähintään -4,5 % alamakeen ja yhteisöverojen putoamiseen 10 miljardilla eurolla -09.
Savonlinnan omituinen tiehanke ja muu elvytysräpistely velkarahaa syytämällä ei pelasta vapaalta pudotukselta. Holtiton velanottaminen julkiselle sektorille on Valtiovastuun siirtämistä ja epärehellisyyttä, tietoa ei ole miten ja milloin takaisinmaksu suoritetaan. Entisen hyvinvointivaltion ja EU sidonnaisten menojärjestelmien purkaminen sekä julkisen sektorin tehtävien rajoittaminen on poliittisesti vaikea, mutta ainoa ratkaisu kokonaisongelmaan ja kaaosvelkaantumisen estämiseen.

joukahinen

Vielä viime vuosituhannen puolivälissä piti paikkansa sanonta:
"Valtion leipä on pitkä ja kapea". Mutta ei enää, ei vuosikymmeniin.
Valtion leipä on tätä nykyä entistä pidempi ja samalla myös leveä- valitettavasti.
Teollisuuden tienaamat rahat saatu niin "kätevästi" käytettyä.
Kun teollisuus kuihtuu ja kituu; valtion leipä pidetään edelleen
pitkänä ja leveänä , nyt velkarahalla. Järkee vai ei?

Tartsan

Laina ajaa Suomen vain syvemmälle suohon. Kataisen suunnittelemat lainamäärät johtavat n. 10% veronkorotuksiin, mikäli lainat halutaan joskus maksaa pois. Tämä veronkorotus taas johtaa suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen silloin, kun sitä uuden nousukauden koittaessa taas tarvittaisiin.

varatuomari

Kokoomus on ainoa puolue joka on lunastanut vaalilupauksensa: työvoimapulan poisto lopullisesti teollisuuden alasajolla ja huippuosaajien massiivisella maahantuonnilla, olemattomat verot kokoomuslaisille ja kunnon veronkorotukset vaalikarjalle siis niille kokoomusta äänestäville pikkupalkkaisille rikkaaksi itseään luuleville urpoille, sekä viimeisenä muttei vähäisempänä asiana kansainvälisen arvostuksen nostaminen kehitysavun lisäämisen avulla ja sitten näiden rahojen takaisin lainaaminen.

Sokarates

On jo aikakin puhua oikeasta asiasta eli veronkorotuksista, ne ovat edessä, tosiasian myöntäminen on viisautta.

Tukia on leikattava mm. maataloudesta, kotihoidontuesta jne....löysät pois ja ihmiset oikeisiin töihin.

ekonomisti evp

Vanhasen-Kataisen hallitus tekee populistista veronalennuspolitiikkaa, jolla on varsin vähän tekemistä talouden vaatiman elvytyksen kanssa. Varmempaa kuin alennusten elvyttävä on se, että pari seuraavaa hallitusta on todella suurissa ongelmissa taivaisiin kohonneen valtionvelan kanssa. Tämähän ei näitä poikia sureta, sillä ainahan kaikesta voi syyttää muita. Pääasia on, että nyt saadaan helppoja irtopisteitä.

Poljander

Kansalliset maataloustuet pitää lakkauttaa. Säästö on kaksi miljardia suorasta tuesta ja saman verran välillisestä tuesta.

Tuen poistolla ei ole juurikaan edes vaikutusta ruuan hintaan. Vaikka viljan hinta nousisi, sen osuus MTK:n mukaan on vain pieni osuus leivän hinnasta.

Maataloustuki on kokoluokaltaan se summa, joka tulisi jos työeläkeikää pidennetään kolmella vuodella.

SIMO PERTTULA

Ja muu ylin hallinnollinen virkamieskunta,näyttäköön esimerkkiä!He kaikki heti "leikattavaksi",heillä on mistä leikata.
Mutta näpit irti suorittavasta Hyvinvointiin tähtäävistä hoitavista ja hoivaavista käsistä.Tämä on kutsu "talkoisiin" myös Vanhaselle,Kataiselle ja Sailakselle ym.tunareille.
Sanomattakin on selvä,että kaikki luvatut veronalennukset perutaan,jää nähtäväksi tekeekö Urpilainen peruutuksista välikysymyksen?