Keskiviikko 3.9.2014

”Toimitusjohtaja saisi kenkää – ei kunnassa”

Luotu: 
6.9.2012 13:02
Päivitetty: 
6.9.2012 13:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Uuden Suomen kuntavaalikiertue aloitti Helsingin Kuntatalolta eilen keskiviikkona. Kuvassa panelistit vasemmalta oikealle Arja Juvonen (ps.), Päivi Lipponen (sd.), Risto Rautava (kok.), Osmo Soininvaara (Vihr.) ja Markku Vuorinen (kesk.). Tilaisuuden juonsi päätoimittaja Markku Huusko (vasemmalla).
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Uuden Suomen kuntavaalikiertueen avaus veti satakunta ihmistä Helsingin Kuntataloon.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Uuden Suomen kuntavaalikiertueen avaus veti satakunta ihmistä Helsingin Kuntataloon.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Attendon varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala esitteli yksityisen terveyspalveluyrityksen näkökulmaa ostopalveluihin.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Helsingin terveyskeskuksen johtajalääkäri Eeva Ketola esitteli pääkaupungin terveyspalveluiden tilannetta. Vuonna 2030 lähes joka viides helsinkiläinen on yli 65-vuotias.
|

Faktakulma

Uuden Suomen kuntavaalikiertue 2012 jatkaa Tamperen Johanneksen koululle (Erkkilänkatu 10) kello 18. Keskustelutilaisuuksien sarjassa kierrämme kymmenellä paikkakunnalla keskustelemassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnissa. Ilmoittaudu Vaasan, Seinäjoen, Oulun, Kuopion, Joensuun, Kotkan ja Jyväskylän tilaisuuksiin täällä!

Alueelliset erot terveyspalveluissa nousivat pääosaan Uuden Suomen kuntavaalikiertueen avauksessa Helsingin Kuntatalolla eilen keskiviikkona.

Yksityiset terveysyritykset ja kuntien terveysorganisaatiot asettuivat osin vastakkain siinä, minkälainen työ- ja johtamiskulttuuri kykenee hankkimaan parhaat ammattilaiset hoitamaan kuntalaisia.

Hoitajana Espoossa ja Helsingissä työskennellyt kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) summasi ammattilaisen kokemuksella tilanteen ketterästi vertauksellaan.

- Olin töissä kaupungilla: ei ole parempaa työnantajaa. Olin töissä yksityisellä työnantajalla: ei ole parempaa työnantajaa, Juvonen aloitti.

- Yksityisellä oli helpompi sopia työajoista ja –vuoroista. Työhyvinvointi työpaikalla on tärkeää. Ilman jaksavia työntekijöitä ei ole hyvää hoitoa.

Osmo Soininvaara (vihr.) myönsi Juvosen kommentin oikeaksi:

- Kuntaorganisaatio saattaa mennä täysin solmuun. Tilanteessa, jossa toimitusjohtaja olisi saanut aikaa sitten kenkää, kunnat eivät voi toimia, Soininvaara sanoi.

- Kuntien pitää toimia joustavammin.

Työntekijöiden asema organisaatiossa on tärkeä, sillä hoidettavien määrä kasvaa reippaasti tulevina vuosikymmeninä. Helsingin terveyskeskuksen johtajalääkäri Eeva Ketola esitti selvät luvut Helsingin seudun tilanteesta:

- Vanheneva väestö ja maahanmuuttajien määrä tulee lisäämään hoidon ja palveluiden tarvetta. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin väestöstä noin 250 000 on vieraskielistä väestöä, Ketola esitteli.

- Me emme tule pärjäämään pelkällä omalla hoitohenkilöstöllä.

Vuonna 2030 Helsingissä asuu ennusteiden mukaan noin 680 000 ihmistä. Väestöstä 130 000 on ennusteen mukaan yli 65-vuotiaita.

Vertailua kaivataan

Vaikka tällä hetkellä Helsingin kaupunki pyrkii välttämään palveluidensa ostamista ulkoa kokonaan, terveyspalveluiden noin miljardin euron budjetista 23 prosenttia käytetään ostopalveluihin. Tämä sisältää esimerkiksi vuokralääkärit ja –hoitajat, joiden osuus koko budjetista on noin 4 prosenttia. Euroissa ostopalvelut tarkoittavat vuosittain 600 000 euron kuluerää.

Kokoomusleirissä ja keskustassa olisi halua kokeilla Espoon, Tampereen sekä Oulun jo nyt käyttämää vertailua, jossa kaksi samankaltaista terveydenhoitoaluetta laitettaisiin rinnakkain. Toisen hoitaisi yksityinen terveyspalveluyritys ja toisen kaupunki.

Tällaista yritettiin jo järjestää Helsingin Kontulassa, mutta kokeilu kaatui kaupungin poliittisessa päätöksenteossa, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) harmitteli. Rautava sai tukea paneelissa keskustan Markku Vuoriselta.

Palkkaerot kunnilla mahdoton asia

Kontula on yksi Helsingin alueista, joka kärsii lääkäri- ja hoitajapulasta. Syy on karu: ammattilaiset haluavat mieluummin helpompiin työpaikkoihin.

Attendon varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala selitti ostopalveluita tarjoavan yrityksen toimivan juuri tällaisilla alueilla.

- Toimimme siellä, missä julkinen palvelu ei pysty toimimaan, Ylikorkala sanoi.

Attendo toimittaa esimerkiksi vuokralääkäreitä Helsingille. Vihreiden Osmo Soininvaara nosti esiin kuntaorganisaation hallinnon ongelmat, jotka vaikeuttavat ammattilaisten työoloja.

- Yksityinen voi maksaa lääkärille enemmän palkkaa ja julkinen ei voi tätä tehdä, Soininvaara sanoi.

Huoli kuntien tilasta

Demarikansanedustaja Päivi Lipponen nosti esiin ostopalveluiden ongelman kuntien näkökulmasta.

- Kunta on vastuussa kuntalaisten kokonaishyvinvoinnista ja siitä, että hoitoketju on saumaton, Lipponen viittasi ostopalveluiden osittaiseen käyttöön terveydenhuollossa.

Lääkäripalveluiden ostamisen ongelmana voi olla se, että kunnille jäävät kustannukset tiloista, hoitajista ja jatkohoidosta. Tuottajayritys vastaa ainoastaan lääkärin saapumisesta paikalle.

- En ole yhtään innostunut siitä, että terveydenhuollostamme tulee suurten pääomasijoittajien yksi bisnes.

Lipponen oli Uuden Suomen panelisteista ainoa, joka vastusti palveluiden ostamista kuntaorganisaatioiden ulkopuolelta.

- Emme ole valmistautuneita ikärakenteen muutokseen. Meidän on kehitettävä kuntapalveluita. Välivaiheita siinä voi olla, Lipponen perusteli.

”Pieni ja söpö”

Palveluiden kilpailutus oli kahden panelistin mielestä hankalaa.

- Kun kilpailutamme, emme voi valita, että otamme tuon söpön pienen lääkäriyrityksen, vaan kaikki ovat samalla viivalla, Päivi Lipponen totesi.

Osmo Soininvaara puolestaan haukkui julkisten palveluiden kilpailutuksia koskevan lain.

- Lain pääsääntö on, että järkeä ei saa hankinnoissa käyttää, Soininvaara kivahti.

- Koittakaapas kilpailuttaa sinfoniasävellyksen hankinta ja yrittäkää keksiä sille sopivat laatuvaatimukset.  Sosiaali- ja terveystoimen laadun määritteleminen on suurin piirtein yhtä vaikeaa, Soininvaara nauratti yleisöä ja sai väliaplodit.

Faktakulma

Uuden Suomen kuntavaalikiertue 2012 jatkaa Tamperen Johanneksen koululle (Erkkilänkatu 10) kello 18. Keskustelutilaisuuksien sarjassa kierrämme kymmenellä paikkakunnalla keskustelemassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnissa. Ilmoittaudu Vaasan, Seinäjoen, Oulun, Kuopion, Joensuun, Kotkan ja Jyväskylän tilaisuuksiin täällä!

Hyväksytkö sosiaali- ja terveyspalvelujen ostamisen yksityiseltä tuottajalta kunnassasi?

881 ääntä annettu
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Jarmo Kanerva

Kokemukseni mukaan Espoon arvauskeskuksen toiminta on mennyt ihan farssiksi. Puhelimessa sairaanhoitaja tekee lääkäritason telediagnoosia ja yrittää panna pois jonosta. Jos portsarista pääsee läpi, voi kandilta saada saikkua, buranaa, tule_ensi_viikolla_uudestaan tai penisillijohdannaisia. Sääli vaan jos ei burana auta. Joskus voi eteen tulla oikea lääkärikin ja homma hoitua. En tiedä onko narkkareiden takia kaikki buranaa korvaavat pannassa.

Nyt ilmeisesti lasketaan , kuinka nopeasti ihmisille vastattiin, eikä kuinka nopeasti hoidetaan. Nyt ei edes oteta normaaleja ihmisiä jonoon ja pidetään jonot lyhyinä. Bingossa voi saada aamulla ajan. Tilasin syksyllä 2011 normaalia aikaa ja odotan puhelua edelleen.

Jos ongelma haittaa menoa niin on paras keksiä jostain 100 euroa ja mennä yksityiselle ja hoitaa asia ennen kuin se kasvaa ja haittaa työntekoa. Kävin kääntymässä vuosia tk:ssa ja yksityinen ortopedi hoiti kerralla pois.

Yksityiselle mennessä on paras tajuta missä mennään tai on kohta 500 euron kokeissa.

Markku Jutila

Minua häiritsee, että pidetään suurena uhkana sitä, että olemme koko ajan terveempiä ja elämme pitempään? Eläkeläiset ovat varakkaita ja kuluttavat paljon ekologisia kulttuuri-, terveys- ja sosiaalipalveluita. Vain 3,2% yli 75 vuotiaista on vanhainkodeissa, kaikkiaan 16 000 koko maassa! Lisäksi 5,5% palvelukodeissa. Onko tämä ongelma? Suurin osa eläkeläisistä asuu omissa asunnoissaan, ostavat itse palvelunsa ja auttavat vielä jälkikasvuaan.
Kun sorvin ääressä ei enää työntekijöitä tarvita, voisimme kaikki nauttia lyhyemmistä työpäivistä ja työurista; automaattisorvin omistajat on toki saatava verolle. Ekologiset ja todellista hyvinvointia luovat koulutus,- kulttuuri-, terveys- ja sosiaalipalvelut työllistävät hyvin koulutettua työvoimaa ja ovat myös tuottavia, katsokaapa kasvututkimuksia! Kaiken lisäksi parhaat asiat tässä maailmassa ovat täysin ilmaisia, mm. kaikki luontoon liittyvä, joten mahdollisuuksia meillä on.