Talvisodan alku ja Uusi Suomi - ennennäkemättömiä kuvia Helsingistä
Julkaistu: 30.11.2007
Kuva: Suomen valokuvataiteen museo/Uuden Suomen kokoelma
Talvisota yllätti niin Suomen hallituksen, useimmat kansalaiset kuin median. Onneksi puolustusvoimat oli valmiina rajoilla ja vähäisessä ilmatorjunnassa. Moni oli toki jo vuosia varautunut siihen, että yhtenä päivänä kaakon kulma punertaa.
Uusi Suomi oli 1939 vahva lehti, vaikka Helsingin Sanomat olikin levikissä hieman edellä. Toimituksessa ei ollut kuitenkaan paljon väkeä torstaina, 30. marraskuuta 1939, jolloin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Nuoret miehet oli kutsuttu jo lokakuussa "ylimääräisiin harjoituksiin". Heistä US:n toimittaja Kalevi Rönkä kaatui johtaessaan joukkueensa vastahyökkäystä Taipaleella 20.2.1940.
Sotapalvelukseen lähti myös US:n 54-vuotias päätoimittaja S.J. Pentti ja hänen 38-vuotias apulaisensa Lauri Aho. Pääkirjoitusten teko siirtyi 65-vuotiaalle kansanedustajalle Paavo Virkkuselle sekä 52-vuotialle kirjastomiehelle Emerik Olsonille, joka oli ollut 1920-luvulla hetken Iltalehden päätoimittajana.
Toimituksen arkipäivää johti edelleen toimituspäällikkö Uuno Hirvonen eli kirjailija Simo Penttilä kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilän tyylillä. Toimitussihteereinä punnersivat vuorotellen pitkää päivää Martti Juvas ja Eino Tikkanen. Molemmat ylirasittuivat sodan kuluessa, mutta apuun värvättiin kokenut Tauno Linnavuori.
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.
Ilmahälytys annettiin kello 09.16. Tässä aallossa pommitettiin vain Santahaminaa ja Pasilan ratapihaa. Hallituksessa luultiinkin ensin, että kysymys oli vain painostamisesta. Iltapäivällä sen sijaan yhdeksän pommikonetta pääsi auringon suunnasta kaupungin ylle ennen kuin hälytys ehdittiin antaa. Ne pommittivat mm. Teknillistä korkeakoulua ja linja-autoasemaa ja ampuivat konekivääreillään ihmisjoukkoja, jotka olivat ohjeen mukaisesti kokoontuneet suojaan avoimille paikoille.
Tilannetta seuraamaan lähetettiin Salama Simonen, yksi lehden ensimmäisiä naistoimittajia jo 1920-luvulla aloittaneen Anni Voipion jälkeen. Voipio lähetettiin pian Tukholmaan Stockholms-Tidningenin toimitukseen välittämään uutisia maailmalta Uuteen Suomeen. Lontoossa toimi ennestään Juho Timonen ja Berliinissä Ada Norna.
Tämän vuoden alussa 96-vuotiaana kuollut myöhempi Salama Hirvonen tarttui reippaasti työhön. Nimimerkillä Jaana hän kertoi seuraavan päivän lehdessä, miten helsinkiläiset olivat reagoineet pommien putoamiseen mm. Hietalahdentorin ja linja-autoaseman tienoille. Uudessa Suomessa tiedettiin "ainakin 44 ihmisen" saaneen tällöin surmansa. Kaikkiaan kahden päivän pommituksissa kuoli Helsingissä 91 ja haavoittui 236 henkeä.
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.
"Tyyneyttä ja lujuutta räjähdysten ja lasinsirpaleiden keskellä", kerrottiin etusivun otsikossa. Helsingissä ei koettu kuitenkaan pelkästään hävitystä, sillä 1.12. pääkaupungin ilmatorjunta saavutti ensimmäisen voittonsa. Osuman saanut venäläinen pommikone putosi Munkkiniemeen nykyisen Kartanontien ja Kadetintien risteykseen. Läheisessä esikunnassa toiminut tämän kirjoittajan isä poimi pommikoneen mittarin, jota pikkupoikana usein tarkastelin.
Tietenkin pommitukset myös pelästyttivät. Pitkälle iltaan kaupunkilaisia vyöryi suojaisammille seuduille. Junat täyttyivät, mutta moni joutui kävelemään maaseudulle kantaen mukanaan välttämättömintä -- tai ehkä työntäen sitä rattailla. Myös harvat autot olivat liikkeessä; bensiiniä säännösteltiin jo, mutta häkäpönttöjä oli ehditty asentaa vasta vähän.
Pimeyden halki kävelivät myös kansanedustajat Vallilan sittemmin purettuun työväentaloon Sturenkadun varrella. Siellä A.K. Cajanderin hallitus sai luottamuslauseen, mutta vaihdettiin saman tien uuteen. Pääministeriksi tuli Risto Ryti ja ulkoministeriksi Väinö Tanner. He pyrkivät heti rauhaan, mutta Stalin perustikin Terijoella O.V. Kuusisen nukkehallituksen.
Mannerheim oli jo aamulla ilmoittautunut presidentti Kyösti Kalliolle ryhtyäkseen "paljon puhuttuun ylipäällikön virkaan". Päämaja siirtyi Mikkeliin ja presidentti Kuusisaareen. Kansanedustajat puolestaan lastattiin junaan, joka höyrysi kohti useimmille tuntematonta suojapaikkaa. Perillä havaittiin, että oli saavuttu Kauhajoelle Pohjanmaalla.
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.
Tunnelma pieneksi kutistuneessa toimituksessa oli varmaan erikoislaatuinen, mutta Salama Simonen naputteli tyynesti pitkät reportaasinsa. Myös isänmaallinen pääkirjoitus syntyi ja puolustusvoimat antoi luottavaisen tilannetiedotuksen. Ulkomaisia reaktioita tietenkin raportoitiin.
Käytettävissä oli myös hyviä kuvia. Niiden tekijöitä ei ajan tavan merkitty lehteen eikä edes negatiiviarkistoon, mutta lehden vakinaisia kuvaajia olivat tuolloin Erkki ja Armas Viitasalo sekä samalla omaa kuvaamoaan pyörittänyt Aarne Pietinen. Pääosan sota-aikaa he kuvasivat tosin puolustusvoimille. Talvisodan myöhemmästä vaiheesta onkin ylipäänsä vähän valokuvia. Aitoja etulinjan kuvia lienee kaikkiaan kymmenkunta -- useimmat moneen kertaa julkaistuja. Jatkosodassa tiedottaminen parantui.
Kun aineisto oli koossa, toimitussihteeri ohjasi tekstit alakerran latomoon ja valokuvat yläkerran laattalaitokseen. Vedosten saavuttua hän taittoi saksilla ja liimalla komean etusivun. Kirjapaino toimi tulipalojen yhä loimutessa toisessa päässä Lönnrotinkatua ja tilaajat saivat aamulla lehtensä. Kuten saivat läpi sotavuosien.
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana ja kuvateksti tulee näkyviin.
Ohessa Suomen valokuvataiteen museossa järjestettävästä Uusi Suomi –kokoelmasta poimittuja kuvia - osa aiemmin koskaan julkaisemattomia, sillä vain osa negatiiveista vedostettiin tuoreeltaan. Tiedot kuvauskohteista ovat osittain puutteellisia. Jos tiedät tarkemmin jostakin kuvasta, kerro siitä verkkosivuillamme! Kerro myös, mitä muistoja kuva ehkä herättää.
Huom. Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana tietokoneen ruudulle ja myös kuvateksti tulee näkyviin.
 |
ILMOITUS
Yritysblogi
Tuoreimmat uutiset
Luetuimmat
Suosituimmat jutut juuri nyt
Suosituimmat jutut tänään
Suosituimmat jutut viikon ajalta
Urheilu
Törkeä töötti: Anssi Salmelalta lähti muisti ja hampaita
Philadelphiassa New Jerseyn puolustaja Anssi Salmela onnistui maalinteossa Philadelphiaa vastaan ja vielä alivoimalla, mutta sai myös tuta kiekkoilun kivuliaan puolen. ››Koivu ja Selänne kovassa iskussa
Konkarikiekkoilijat Saku Koivu ja Teemu Selänne näyttivät jälleen kerran, että luistin liikkuu ja maila heiluu yhä... ››Viihde
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Hienio isänmaalisuutta On
Hienio isänmaalisuutta
On totta etta saamme kitää isäarinkoista siitä että hän oli vainoharhan ja oli tapattanut huuippu kenraalit. MUUTTA MUISKAA ETTÄ HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla.
Suomen tiedoitusvälineissä
Suomen tiedoitusvälineissä Talvisodan alkamisen merkkipäivä on totaaalisesti unohdettu.
Esimerkiksi Virossa se sai enemmän palstatilaa kuin Suomessa.
Miksi?
molemmat naapurimaat...
Hannu kirjoittaa lennokkaasti: "MUUTTA MUISKAA ETTÄ HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla".
Äly hoi! Molemmista naapurimaista löytyy heti kaksi pääkaupunkia: Tukholma ja Moskova....
Suomi oli muuten niitä harvoja maita, joka oikein KUTSUI natsijoukkoja kylään (vaikka syyt siihen ovatkin ymmärtäviä = Virolaisen Jussin yleiset syyt).
Tositietoa harhaantuneelle
Hannu kirjoittaa lennokkaasti: "MUUTTA MUISKAA ETTÄ HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla".
Tarkoittanee, että sotaa käyvä maa, jonka pääkaupunkia ei vallattu. Niitä oli vain harva: HELSINKI, Moskova, Lontoo, New York 'Tokio, tosin antautuivat' . Siitä sietää olla ylpeä.
Suomi ei kutsunut natseja Talvisotaan, vaan ne paskanatsit pysäyttivät Italian lähettämän avun Saksaan ja internoivat kauppalaivojamme. Ribbentrop toivoi Suomen sortuvan. Aina liikaa koetaan alamaisuutta saksalaisiin, kun annettiin niille Lapinsodassa turpaan.
Talvisota oli kyllä puhdas Suomen voitto. Englanti, Ranska ja Italia yrittivät auttaa, ja Marski pelasi heidän avullaan nerokasta shakkia noita kommunistimassamurhaajia vastaan.
Jatkosodasta pitää huomauttaa, että Neuvostoliitto pommitti ensin Suomea ja joukkomme löysi Neuvostojoukot rajan takaa hyökkäysmuodostelmissa, ei puolustuksesta. Saksan rintamalla Neukut olivat puolustusmuodostelmissa. Eli 1941 mekin vain teimme ennakoivan puolustavan iskun. Puolustussotaahan tuokin oli.
Jatkosodan alku.
Viimeinen kappaleesi ottaa hieman silmään.
Neuvostoliitto aloitti jatkosodan pommittamalla m.m. Helsinkiä ja siten ei tarvitse edes puhua ennakoivasta iskusta. Päälle vaan. Ryti puhui radiossa pakotetusta sodasta. Hurskastelua. Neukut olivat aavistuksen hätäisiä, koska pian olisi suomipoika lähtenyt rajan yli sakemannin kera ja Suomi olisi tosiasiassa aloittanut sodan. Oli kulunut jo useampi päivä Barbarossan alkamisesta ja Berliinistä takuulla jo painostettiin Suomen ulkoministeriöä. Maailman silmissä, kannaltamme, tämä oli parempi alku.
Jatkosodasta ei mielestäni voi puhua puolustussotana ehkä ollenkaan. Toisaalta, miekantuppikäskyt ja reilut rajanylitykset kun olisi maltettu, Suomen maine maailmalla olisi ollut jokseenkin puhtoisen puhdas. Britannia lienee silti ainut todellinen osapuoli joka julisti Suomelle sodan, vieläpä itsenäisyyspäivänämme.
Puolustusmuodostelma lienee parempi kuvaus Neuvostoliiton ryhmittymiseen.
Kommentoikaa, mikäli olen väärässä.
Kari.
Itse asiassa
Neuvostoliitto oli ryhmittänyt joukkonsa hyökkäykseen myös Saksaa vastaan. Siksi se kärsi heti suuria tappioita sodan alussa.
lisää tositietoa
New York ei taida kyllä olla pääkaupunki. ,,,nuss,,,
Osallistuiko Ruotsi toiseen maailmansotaan?
Euroopassa kolmen sotaan osallistuneen maan pääkaupungit jäivät valtaamatta: Helsinki, Lontoo ja Moskova.
Moskovankin
Moskovankin valtaus oli hilkulla:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/mosco...
Sakut pääsivät Moskovalaiselle raitsikkapysäkille saakka, mutta eivät kesäkamppeissaan jaksaneet pidemmälle pakkasessa.
JOS Suomi olisi auttanut sakuja valtaamaan Pietarin, niin mitä todennäköisimmin myös Moskova olisi vallattu.
- Jahas. Sensuuri taas iski
-
Jahas. Sensuuri taas iski "YLLÄTTÄEN" yks kaks. Saako tämän poiminnon OMASTA TEKSTISTÄSI edes esittää? 1. Talvisota yllätti 2. Nuoret miehet oli kutsuttu jo lokakuussa "ylimääräisiin harjoituksiin". Yks kaks yllätystä ei naykään: Yllätys on taas "huomisen" miehitys vaikka kaikki sen aikeet tietävät. Sehän tulee taas 'keltaisten toimesta pohjoisnavalta'...
Historia toistaa itseään - tyhmyyden tähden. Sillonkin Uusi Suomi sensuroi... http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/6364-pommitettu-...
¤vastavirtanen
"Liukas keli yllätti autoilijat..."
Kyseessä on journalistinen cliché. Talvisotaan alettiin valmistautua 1938 sen jälkeen kun Saksa kaappasi sudeettialueet ja diplomatia kiristyi.
Yksi ongelma ilmapommitusten osalta oli se, että
hävittäjätorjunta oli hidas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI#Fokkerit...
SB oli 1937 maailman suorituskykyisin pommikone ja sitä käytettiin Espanjan sisällissodassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/SB-2
Suomessa odotettiin vain TB-3:ia
http://fi.wikipedia.org/wiki/TB-3
Toisin sanoen Suomessa odotettiin, ettei Suomi oli talvisodan päärintama sekä sitä, että sota tulee niin nopeasti, ettei Neuvostoliitto ehdi lähettämään Suomea vastaan riittävästi SB-2:ia.
Journalistin vapaus on taitelijan vapautta - ajoittain.
NEUVOSTOLIITOLLA JA SUOMELLA
NEUVOSTOLIITOLLA JA SUOMELLA OLI TALVISODAN alkaessa paperi nimeltä "HYÖKKÄÄMÄTTÖMYYS SOPIMUS"!Puna-armeija iski ja tuo sopimus oli paperia vain.Samalla,kun iskettiin ilmoitettiin,että se paperi on yksipuolisesti irtisanottu!Suomen impperialistiset Fasistit,ovat hyökänneet Mainilassa Neuvosto valtiota vastaan,joka on pakotettu puolustamaan maataan!NÄIN TIEDOTTI STALININ N-liitto!Nyt meillä on EU-turva paperilla!Sekin on pelkkä harha!Omasta mielestäni pitäisi olla nimi NATO sopimuksessa,se turva pitäisi!HUOM.Pitävä suoja KAIKKIIN ilmansuuntiin!
- Paperisetelin takeena on
-
Paperisetelin takeena on ollut kultavarannot. Silloin kuin ovat, paperi "pitää". Rauhansopimuksen takeena on tehokas OMA aseistus. Natopaperikin nojaa vain meidän aseisiimme.
Nato takaa Roosevelt-SSosialismin vakauden, liekö hauskaa maistaa sitä? Se alkaa petoksella 13.12.2007 Lissabonissa, allekirjoituksella Suomen perustuslaki ja sen takaamat yksityisaseet kerätään pois. DDR myyrät tekevät myös kaikkensa että Suomen puolustusaseet tuhottaisiin. Kuten esim solidaarisuus setaTarjan miinat.
¤vastavirtanen
Molotov-ribbentrop-sopimus
Molotov-ribbentrop-sopimus oli se liittoutuma, jonka paperi painoi enemmän. Panfasistisuurvallat olivat jo syyskussa 1939 hyökänneet yhdessä Puolaan ja jakaneet sen.
Miksi nyt sopimusta ei olisi noudatettu, kun kerran jakolinjalta Puolan keskeltä Baltian kautta Suomen länsirajalle kaikki itään Kuului Neuvostoliitolle ja länsipuoli Saksalle?
Suomi noudatti Tarton rauhan 1920 ja hyökkäämättömyyssopimuksen 1932 pykäliä. Stalin noudatti Hitlerin kanssa sopimaansa saaliinjakoa. Molotov- Ribbentrop-sopimus osoittautui lopulta vahvemmaksi, pääosin Pariisin rauhan tulkinnan vuoksi, ja 12,5 % Suomesta meni panfasistien haltuun. Helsinki ei, siksi meillä ei ole Pronssisoturi-patsasta, joka olisi siis vielä pahempi juttu kuin Leninin patsas.
Pronssisoturi - http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#aljosha
- koristaa sellaisia kaupunkeja kuin Tallinna ja Viipuri ja Sortavala ja Käkisalmi. Ne "vapautettiin" venäläisten riistäjien ja sortajien alamaisiksi. Tallinna on periaatteessa palautunut oikeitten asukkaittensa hallitsemaksi, nuo mainitut suomalaiskaupungit vielä saavat odottaa vuoroaan...
M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
Ei ollut ainakaan
Ei ollut ainakaan Neuvostoliiton mielestä. Neuvostoliitto ilmoitti, ettei hyökkäämättömyyssopimus päde 28.11.1939 sekä katkaisi diplomaattisuhteet 29.11.1939 ja hyökkäsi 30.11.1939.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota
Puolalla ja Saksalla taisi olla hyökkäämättömyyssopimus vuodesta 1934...
Jälleen kirjoitus
Jälleen kirjoitus Talvisodan alusta, uskaltamatta kertoa, että Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen törkeästi Venäjän ja Suomen välillä voimassa olleita Tarton rauhansopimusta, Hyökkäämättömyyssopimusta, sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä ja allekirjoittamaansa YK:n edeltäjän Kansainliiton peruskirjaa:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvi...
- Poloniumista ei saa puhua.
-
Poloniumista ei saa puhua. Pelko on kovasti voideltu.
Kansainvälinen oikeus
Neuvostoliitto rikkoi Tarton rauhansopimuksen ja maiden välillä olleen hyökkäämättömyyssopimuksen. Lisäksi hyökkäys Suomeen tehtiin vilpillisen väitteen nojalla. Eikö asiaa voisi vielä käsitellä kansainvälisessä oikeudessa sotarikoksena? Miksi suomalaiset eivät voi vaatia oikeutta itselleen?
Olisikin mielenkiintoista
Olisikin mielenkiintoista katsoa miten käy, jos Suomi vetäisi Venäjän kansainväliseen tuomioistuimeen hyökkäyksistään Suomen kimppuun - vaatien Tarton rauhan rajojen palauttamista ja sotakorvauksia Venäjältä (syylliseltä sotiin).
Liukas keli yllätti
Liukas keli yllätti jälleen autoilijat. Tämäkin on usein toistuva cliché, vaikka sitten jääkauden on kesän ja syksyn jälkeen aina tullut talvi ja asiasta on tuhansien vuosien jokavuotinen kokemus. http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota
28.11.1939 Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesti ja katkaisi 29.11.1939 diplomaattisuhteet.
10. lokakuuta 1939 olivat alkaneet ylimääräiset harjoitukset
http://fi.wikipedia.org/wiki/YH
Kannasta oli linnoitettu jo kesällä
http://www.pkymasehist.fi/valo_nihtila.html
Toinen yllätyslienee jatkosodan alkaminen 26.6.1941, kun suomalaiset olivat ryhtyneet Saksan laivaston kanssa miinoitussotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan jo 17.5.1941, mikä kohdistui pääasiassa myös Eestin sosialistisen neuvostotasavallan alueella oleville aluevesille.
On hyvä tietenkin, että tekstiä popularisoidaan ingressissä ja alkulauseissa niille, joilla ei ole aikaa, tarkk'avaisuutta tai kykyä käsitellä pitkiä tekstejä. Kuitenkin mutkien oikomisesta seuraa se, että ne, jotka eivät lue tekstiä loppuun, pääsevät väärään käsityksen asiasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Helsinkiä yritettiin pommittaa rajusti 1944 kevättalvella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suurpommitu...
Mätä stasivakoojakunta
Mätä stasivakoojakunta SDP:ssä on valmis myymään isänmaansa edelleen. Historia toistaa itseään ja olisi syytä alkaa toimimaan, ennenkuin olemme taas samassa tilanteessa. Merkit on kokoajan nenän edessä, mutta ketään ei tee mitään. Suomessa mädättämistä kannattaa propagandan uhreina ainoastaan n. 20% ihmisistä, joten miksi koko maa marssii omaan kuolemaansa näiden häpeilemättömien pettureiden valheiden ja petollisen hymyn säestämänä?
Sinulla Domino ei ole
Sinulla Domino ei ole oikeasti kaikki kohdallaan mutta varmaan jos lukijat lukevat tekstejäsi varmaankin huomaavat sen,hoitoon!
Onko KGB:in soluttautunut
Keskusteluun? Se määräsi kaikki "toisinajattelijat" hoitoon! Domino ainakin on Isänmaan ystävä.
Kiitoksia nimimerkki SIMO
Kiitoksia nimimerkki SIMO PERTTULA, niinhän minä olenkin isänmaani ystävä. On minulla muitakin kavereita kuin isänmaa, mutta kuitenkin :)
Molotov-Ribbentrop-sopimuksel
Molotov-Ribbentrop-sopimuksella Suomea ei myyty Neuvostoliitolle, vaan Churchill luovutti Suomen Moskovassa lokakuussa 1939 eli hyväksyi sotatoimet Suomea vastaan. Asiasta on lisää Erkki Hautamäen kirjassa: Suomi myrskyn silmässä, osa 1. vv 1932-1940. Kirjasta saa lisätietoa klikkaamalla palkista kohtaa "kirjat" sivulta www.promerit.net ja edelleen Hautamäen kirjaa.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Terve mieheen, kyllä
Terve mieheen, kyllä historiaa pitää lukea muulla tavalla kuin katsoa teatteria. Kansallisteatterissa meni menneinä vuosina tunnetun suomalaisen prof. kirjoittama näytelmä, jossa pääasiallisesti hoettiin: Erkon talvisota. Populäärihistoria on tientenkin kevyttä ja luettavaa, mutta sitä ei pidä tuoda esille historiallisena totuutena. Terveisin, tavataan 6.12. kello 12.00 Turun sankarihaudoilla sytyttämässä kynttilöitä sankarivainajien haudoille.
Parahin Jarmo, En ole
Parahin Jarmo,
En ole nähnyt viittaamaasi näytelmää, jossa olisi hoettu” Erkon sota”. Alunperin väitteen esitti Paasikivi. Jokin syy Paasikivellä tähän väitteeseen on ollut, ehkä tiedät? Joka tapauksessa Erkon paperit ovat salassa meiltä ja edelleen lukkojen takana. Kautta aikojen taiteen keinoin, näytelmin, romaanein, pilakuvin on haluttu tulkita todellista elämää kun kuivilla ns faktoilla ei siihen pystytä tai uskalleta. Marski-näytelmä Ruotsalaisessa teatterissa on mielenkiintoinen ja painottaa tärkeitä asioita mm, miksi Marski ei hyökännyt Leningradiin ja katkaissut Muurmanskin rataa. Res.maj opetusneuvos Erkki Hautamäen kirjaa ovat käsikirjoittajat käyttäneet hyväkseen. Kirja kannattaa lukea ja tutustua lähdeaineistoonkin. Asiallisiin väitteisiin jonkin tiedon paikkansa pitämättömyydestä Hautamäki varmasti vastaa mutta ei heittoihin populäärihistoriasolvausten pohjalta.
Kiitos kutsusta Turun sankarivainajien hautausmaalle, jossa vuosittain useasti käymme. Puolisoni isä on sinne haudattuna. Kuoli nuorena luutnattina hyökkäysvaiheen aikana elokuussa 1941 Lapin rintamalla.
Jali Raita, diplomi-insinööri
On sen niin ihmeellistä,
On sen niin ihmeellistä, että Hautamäen kirja voi nousta noin jumalalliseen asemaan. Sain kyllä kirjan ja selasin sen tarkkaan, mutta ei siinä ollut luettavaa. Sotilasaikakauslehti on kirjan aikanaan myös arvostellut. En palaa enää asiaan. Terveisin Jarmo Suomala
Hautamäen kirjassa on myös
Hautamäen kirjassa on myös asiaa
Jarmo Suomala: "ei siinä ollut luettavaa"
Esimerkiksi Stalinin puheen teksti 19.8.1939 kannattaa lukea ajatuksen kanssa. Hautamäen kirjassa on kuva myös alkuperäisestä tekstistä.
Historiaa koskevien kirjojen lukeminen kannattaa aina. Mitä enemmän niitä lukee sitä tarkemman kuvan voi muodostaa. Jokaisessa kirjassa on tietysti myös virheitä ja vääriä olettamia, mutta niihinkin voi suhtautua oikein kun on paljon tietoa.
Parahin Jarmo
Parahin Jarmo Suomala
Kertomasi mukaan olet saanut res,maj. opetusneuvos Erkki Hautamäen kirjan: Suomi myrskyn silmässä, osa 1 vv 1932-1940 ja selannut sen tarkkaan mutta siinä ei olisi ollut mitään luettavaa. Miten tiedät, että kirjassa ei ollut mitään luettavaa, jos et kirjoituksesi mukaan ole sitä lukenut? Kirjoitat myös, että Sotilasaikakauslehti olisi kirjan arvostellut. Tästä en ole tietoinen. Tiedän kyllä, että Sampo Ahto-niminen henkilö on Sotilasaikakauslehteen epäasiallisen kirjoituksen kirjoittanut, jonka pääasiallinen sisältö oli Vilho Tahvanaisen mollaaminen. Tahvanainen olisi Ahton mukaan pitänyt Ahtoa vakoiluun epäiltynä ja tehnyt tätä koskevan ilmoituksen. Ahton kirjoitus ei ole suinkaan Sotilasaikakauslehden oma kannanotto Hautamäen kirjasta. Näyttää siis siltä, että kirjoitat perättömiä ja vieläpa Sotilasaikakauslehden piikkiin.
Eiköhön sinun kannattaisi lukea ensiksi Hautamäen kirja tarkkaan ennenkuin esität siitä mitään omia kannanottojasi. Asiallisiin arvosteluihin res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäki varmasti itse vastaa.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Hyökkäämättömyyssopimust
Hyökkäämättömyyssopimusta ei voinut irtisanoa.
tapioneva: "28.11.1939 Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesti "
Tämä on suomettunutta propagandaa.
Venäjän ja Suomen välille solmittua hyökkäämättömyyssopimusta ei voinut noin vain irtisanoa ja sitten heti hyökätä. Oikein on kertoa, että Venäjä rikkoi sitä sopimusta hyökkäämällä Suomen kimppuun.
Sopimusteksti on tässä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Hyokk...
Ja hyökkäämättömyyssopimuksen jatkosopimuksen, jossa sopimusta jatkettiin vuoden 1945 loppuun on tässä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Hyokk...
Suomettumisesta on päästävä eroon ja kerrottava totuus niin kuin se on tapahtunut.
Keskustelussa on ollut
Keskustelussa on ollut kysymys siitä, suorittiko Neuvostoliitto yllätyshyökkäyksen vai ilmoittiko Neuvostoliitto hyökkäyksestään. Suomessa oli linnoitettu Kannasta kesällä, lokakuussa armeija oli pantu liikekannalle yhteisharjoitusten avulla, 28.11.1939 Neuvostoliitto sanoo hyökkäämättömyyssopimuksen irti ja katkaisee seuraavana päivänä diplomaattisuhteet. Mitä siis oli odotettavissa 30.11.1939 muuta kuin sota?
Ajatellaanpa, että joku korkeista sopimusosapuolista toisi rajalle 10%-33% sodanajan vahvuudestaan, sanoisi irti Pariisin rauhansopimuksen siksi, että Suomi on rikkonut sen aserajoitukset ja katkaisisi diplomaattisuhteet.
Millaisella sensuurilla ylläpidettäisiin mielikuva siitä, että kaikki on hyvin tai paremmin kuin ennen?
- "Millaisella sensuurilla
-
"Millaisella sensuurilla ylläpidettäisiin"
SuomiStasi erkkosensuurilla: sodan jälkeen -45 rajalle on rautaa parkkeerattu arviolta 10 kertaa. Kyse ei ole rekkaparkista... Täytyy tunnustaa: hyvää työtä hesari. Rajan pinnassa oliot ovat nähneet asiat toisin...
Suomalaiset sukellusveneet
Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa.
tapioneva: "Toinen yllätyslienee jatkosodan alkaminen 26.6.1941, kun suomalaiset olivat ryhtyneet Saksan laivaston kanssa miinoitussotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan jo 17.5.1941, mikä kohdistui pääasiassa myös Eestin sosialistisen neuvostotasavallan alueella oleville aluevesille."
Taas oli yritys valehdella Jatkosodan alku.
Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa alkaen 22.6.1941 kello 07.38:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi...
- eli sen jälkeen kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kello...
, aloittaen Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatko...
, joka oli erillissota:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/erill...
Lukekaa totuus suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein - suomettumisen aikaiset valheet on heitettävä historian roskatynnyriin. Tämänpäiväisessä Kokoomuksen Nykypäivässä on eräs oikaisuni Jatkosodasta - viitteenä kotisivuni.
Mikä totuus? Suomen ja
Mikä totuus? Suomen ja Saksan laivastot ryhtyivät yhteistyöhön Neuvostoliittoon hyökkäämiseksi 17.5.1941. Tähän sisältyi monenlaista yhteistyötä eikä pelkästään sukellusvenein.
Myös sukellusveneet miinoittivat ennen 22.6.1941. Tehtävän suorituksen jälkeen miehistö pidettiin karanteenissa, kunnes saksalaiset aloittivat operaatio Barbarossan.
Neuvostoliitto aloitti Suomen vastaiset ilmapommitukset vastalauseena sille, että Leningradin satamaa vastaan 22.6.1941 hyökänneet Junkers Ju-88-syöksypommittajat tulivat Suomen suunnasta. Junkers Ju-88:n kantama ei olisi pommilastissa oikein riittänyt edestakaiselle Itä-Preussi-Leningrad-Itä-Preussi -matkalle, elleivät suomalaiset olisi tarjonneet paluumatkalla tankkausmahdollisuutta suomalaisella lentokentällä.
Tapio Neva ei tunne Talvi-
Tapio Neva ei tunne Talvi- ja Jatkosotaan johtaneita syitä. Kannattaa lukea res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja: Suomi myrskyn silmässä, 1 osa vv 1932-1940. Ruotsalaisessa teatterissa esitettävässä Marski-näytelmässä on käytetty hyväksi Erkki Hautamäen löydöksiä. Näytelmä kannattaa katsoa. Kirjasta saa lisätietoa klikkaamalla palkista kohtaa "kirjat" sivulta www.promerit.net ja edelleen Hautamäen kirjaa.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Olen lukenut yhteenvetoja
Olen lukenut yhteenvetoja Hautamäen kirjasta ja suhtaudun edelleen epäillen Suvilahti-32 -asiakirjoihin. Näitä Hautamäki ei liene vielä tuonut julkisuuteen.
Jos ryhdytään etenemään mielipiteistä enemmän tutkimuksen suuntaan, kannattaa harjoittaa myös lähdekritiikkiä.
Ennenkuin res.maj.
Ennenkuin res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäen kirjasta voi vakavasti esittää mitään kritiikkiä ja mistään muustakaan kirjasta, pitää ainakin ensin lukea itse tuo kirja. Jos myös aikoo vakavasti ottaa osaa keskusteluun kannattaa myös tutustua tuon kirjan lähdeaineistoon. Hautamäen kirja julkaistiin alunperi Ruosissa ja ruotsinkielisenä. Uppsalan ylipiston tutkijat olivat tarkastaneet lähdeaineiston.
Jali Raita, diplomi-insinööri.
YLEn klo 20:30 uutisissa
YLEn klo 20:30 uutisissa näytettiin 2001 loppuvuodesta Mannerheimin salaisen kansion luoguttaminen Ruotsista Suomeen. Toimittaja kysyi, onko kaikki tallella ja onko kansiossa mitään uutta tietoa. Luovuttaja vakuutti kaiken luovutetuksi ja että uutta tietoa olisi Talvisodan rauhanteosta.
Heikki Ylikangas tutustui kansioon ja kertoi sanomalehdessä (HS tai Turun Sanomat, en muista tarkkaan) kansion sisällöstä. Se vahvisti Tahvanaisen/Hautamäen tiedot Hitlerin nooteista Neuvostoliitolle ja kirjeistä Mannerheimille. Samoin Mannerheimille le lähetetystä "länsimaita mustaavasta abluffiaineistosta".
Sittemmin kansiosta ei ole kuultu mitään eli se on sensuroitu, kenties luovutettu Putinille. Ylikangas on perunut puheensa ja mediassa Hautamäki vaiettu. Tahvanaista haukutaan edelleen. Mitä ilmeisimmin ylimmän valtiojohdon käskystä.
Siis Tahvanainen tiesi salkun sisällöstä. Salkku salattiin edelleen. Johtopäätös: Tahvanainen on oiekassa ja siten myös Hautamäki.
Miksi Suvilahti 32-kansiota
Miksi Suvilahti 32-kansiota ei julkaista Internetissä? Miksi Hautala ei julkaise kansiota, vaan vetoaa vain kansion olemassa oloon. Mitä kansiossa on sellaista, mitä ei saisi julkaista?
Kenestä Hautalasta oikein
Kenestä Hautalasta oikein puhut?
Jali Raita, diplomi-insinööri
Jospa Tahvanainen on vain
Jospa Tahvanainen on vain saanut kopioida kansion sisältöä 1950, mutta ei valokopioita kansiosta.
Mutta miksi vuonna 2001 Suomeen tulleesta kansiosta ei ole edes missään kirjassa kerrottu? Miksi sitä ei julkaista?
Yhteistyö EI ole
Yhteistyö EI ole hyökkäys.
tapioneva: "Suomen ja Saksan laivastot ryhtyivät yhteistyöhön Neuvostoliittoon hyökkäämiseksi 17.5.1941. Tähän sisältyi monenlaista yhteistyötä eikä pelkästään sukellusvenein."
Yhteistyö ei ole hyökkäys. Kannattaa muistaa, että Venäjä ja natsi-Saksa tekivät hyvää yhteistyötä keskenään ja hyökkäsivät liittolaisina Puolan kimppuun.
Suomi ja Saksa tekivät yhtaistyötä juuri siltä varalta, että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun - ja Venäjä hyökkäsi alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Venäjä "ampui ensin", eli aloitti myös Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan.
Yhteistyökeskusteluista kerrotaan tarkasti tässä artikkelissa.
Suomi pani liikekannalle
Suomi pani liikekannalle armeijan 17.5.1941 eli runsasta viikkoa ennen kuin Neuvostoliitto ryhtyi pommittamaan Suomea siksi, että sen havaintojen mukaan Suomi tuki omilla lentokentillään Junkers Ju-88-syöksypommittajien hyökkäyksiä Leningradin satamaan ja koska Suomen ja Saksan laivastot olivat jo yhteistyössä.
Toisin sanoen Suomi antoi lentokenttänsä, vesialueensa jne. tukikohdaksi Saksan toimille osallistuen niihin itsekin.
Jos joku pitää näitä toimia puolueettomuutena niin ehkä kannattaisi tutkia, miten klassinen puolueettomuus eroaa liittoutumattomuudesta, sotatoimista pidättäytymisestä ja kanssasotimisesta liittoutumisesta nyt puhumattakaan.
Siitä vaan
Siitä vaan todistamaan.
tapioneva: "Myös sukellusveneet miinoittivat ennen 22.6.1941."
Siitä vaan todistamaan väitteesi. Väite EI ole todiste.
Minä olen esittänyt artikkelissani suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein tosiasian, että Suomalaiset sukellusveneet aloittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikon miinoituksen 22.6.1941 kello 07.38. Se tosiasia perustuu Suomen Sota-arkiston alkuperäisdokumentteihin. Ole hyvä ja esitä vahvemmat todisteet.
Tuo on varmasti totta.
Tuo on varmasti totta. Kannattaisi kuitenkin yksien arkistodokumenttien lisäksi lukea koko 1990-luvun suomenkielinen kirjallisuus, mitä asiasta on julkaista ja mitä ei ole kiistetty.
Saksalaisia sotilaita oli
Saksalaisia sotilaita oli Suomen alueella - kuin myös venäläisiä, entä sitten.
tapioneva: "Pohjoisessa suomalaiset laskivat saksalaiset pioneerit valmistelemaan hyökkäystä päivää aikaisemmin."
Saksalaisia sotilaita oli Suomen alueella - kuin myös venäläisiä, entä sitten? Saksalaiset sotilaat eivät ylittäneet Venäjän ja Suomen rajaa, eivätkä myöskään hyökänneet Suomen alueelta muutenkaan ennen 22.6.1941 kello 6.05, josta alkaen Venäjä hyökkäsi Suomen alueelle.
Tässä artikkelissa on kerrottu tarkasti miten Venäjä valmistautui Välirauhan aikana hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun, kun koko Suomen valloitusyritys oli surkeasti epäonnistunut Talvisodassa. Samassa artikkelissa kerrotaan tarkasti myös Saksan ja Venäjän joukoista Suomeen liittyen juuri ennen Jatkosotaa.
Neuvostoliittolaisia
Neuvostoliittolaisia joukkoja oli Suomessa Hangon vuokra-alueella. Tämä perustui valtiosopimuksiin. Saksalaiset pioneerit puolestaan Suomessa olivat siviilivaatteissa ja ilman valtiosopimusta. He siis valmistelivat yllätyshyökkäystä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoon ja valmistelivat hyökkäyssotaa.
Ei ollut saksalaisten syy, että he valmistelivat hyökkäyssotaa Suomen alueella Neuvostoliittoa vastaan.
On vain Suomen puolueettomuuden vartioinnin vajavaisuutta se, että Saksan joukot lasketaan puolueettomaan maahan valmistelemaan hyökkäyssotaa kolmatta osapuolta vastaan.
Syy ei ole saksalaisten pioneerien, vaan Suomen rajavartiojoukkojen, Lapin maaherran ja Suomen hallituksen.
Hassua, kukaan ei kirjoita
Hassua, kukaan ei kirjoita ulkoministeri Erkon katastrofaalisista töppäyksistä talvisodan alla, mies ei ollut maailman taitavin diplomaatti ja saatuaan sodan aikaan pakeni Ruotsiin.
Ei suomen tekemiset, eikä
Ei suomen tekemiset, eikä tekemättä jättämiset olleet syynä Talvisotaan.
Suomella oli kaksi vaihtoehtoa:
1. Suostua Venäjän tukikohtaan Hangossa, sekä rajansiirtoon Karjalan Kannaksella - ja joutua Venäjän miehittämäksi kuten Viro;
2. Tai puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan.
Onneksi Suomi valitsi sen jälkimmäisen vaihtoehdon joten säilyi itsenäisenä.
Tässä artikkelissa kerrotaan niistä neuvotteluista ennen Talvisotaa, suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein.
Suomi olisi voinut
Suomi olisi voinut puolustautua huonommista asemista suuremmin tappioin ja suuremmilla riskeillä.
Pari hienoa kirjoitusta
Pari hienoa kirjoitusta talvisodan ensimmaisesta paivasta Helsingissa ja myohemmin rintamalla on kirjoittanut Martha Gellhorn (1908-1998).
Han toimi tuolloin Time-Lifen kirjeenvaihtajana, ja tuli tunnetuksi viime vuosisadan ehka parhaana naispuolisena sotakirjeenvaihtajana. Ura, joka alkoi Espanjan sisallisodasta ja jatkui aina Vietnamin sotaan ja Lahi-idan kriiseihin asti.
Hanet tunnetaan myos Ernest Hemingwayn kolmantena vaimona (1940-1945).
Nuo Time-Life'ssa julkaistut lukemisen arvoiset artikkelit loytyvat hanen kirjasta " The Face of War" (1959). Suosittelen.
Tervehdys! Aikalailla turhaa
Tervehdys!
Aikalailla turhaa jauhaa jatkosodan aloituksesta. Suomen rooli Saksan-Neuvostoliiton sodassa oli päätetty Neuvostoliiton puolella jo aikoja ennen sitä.
Kesäkuussa 1935 N-Liiton lähettiläs Erich Assmus ilmoitti pääministeri Kivimäelle, että N-Liiton ja Saksan välisen sodan puhjetessa Neuvostoliitto miehittää Suomen kuuden päivän kuluessa.
JOS muistan oikein Neuvostoliiton kommunistinen puolue 17. puoluekongressissaan (1934) päätti antaa tulevassa (Saksa vs. N-Liitto) sodassa antaa Suomelle ja Ruotsille (!) ennaltaehkäisevän lujan iskun siten, että niiden miehittämiseen tai valvomiseen riittäisi pienehköt joukot. Tähänhän N-Liitto pääsi vasta 1944 syksyllä. Talvisota oli ilmeisesti tällaiseksi lujaksi iskuksi tarkoitettu.
Kari
Miksi Suomea ei vallattu
Miksi Suomea ei vallattu kuudessa päivässä ja miksi Neuvostoliitto salli Ruotsin myyvän rautamalmia Saksalle? Neuvostoliitolla ei ollut voimia kaikkeen tarpeelliseen samanaikaisesti ja osa lausunnoista on mielipiteitä vailla sotilaallista kritiikkiä.
Saksa miehitti Tanskan ja
Saksa miehitti Tanskan ja Norjan varmistaakseen rautamalmin kuljetuksen Saksaan. Siten Ruotsin rähmäily Saksan suuntaan on
syynä mainittujen maiden miehitykseen.
Suomen rähmäily Saksan suuntaan välirauhan aikana on Neuvostoliiton hyökkäyksen syy varmistaakseen oikean sivustansa ja Leningradin puolustuksen.
1944 isku ei nyt ollut
1944 isku ei nyt ollut erityisen luja isku - ehkä muulle kuin Suomelle. Kannattaisi laajentaa näkökulmaa ja katsoa, minkä suuremman operaation osa oli Kannakselle hyökkäys ja verrata sitä esimerkiksi saksalaisten, virolaisten sekä tanskalaisten taisteluihin Narvan suunnalla.
Operaatio oli kuitenkin sen tasoinen, ettei lento-osasto Kuhlmayn ja toisaalta Saksan materiaaliavun merkitystä voi vähätellä - päinvastoin.
Jos katsotaan Suomen päivätappiolukuja, oli sodankäynti melko rauhallista yleensä itärintamaan verratuna joulusta 1941 kesää 1944: ei ollenkaan talvisodan lopun tappotahtia.
Heips! Tapio Neva: "1944
Heips!
Tapio Neva: "1944 isku ei nyt ollut erityisen luja isku - ehkä muulle kuin Suomelle. Kannattaisi laajentaa näkökulmaa ja katsoa, minkä suuremman operaation osa oli Kannakselle hyökkäys ja verrata sitä esimerkiksi saksalaisten, virolaisten sekä tanskalaisten taisteluihin Narvan suunnalla."
Luepa Tapio nyt vaikka ensin kirja "Eesti rahvas suures isamaasõjas II". Miksei myös Mart Laarin "Sinimäed 1944". Hyödyllistä olisi myös selvittää itsellesi mitä N-Liiton sotilasterminologiassa tarkoittaa sana operaatio.
Laar
"Mart Laarin "Sinimäed 1944"."
Mart Laarin Sinimäed on tosiaan hyvä sotahistoriallinen kirja ja se kuuluisi myös suomalaisten sotahistorian ystävien luettavaksi.
Liikekannallepano ei ole
Liikekannallepano ei ole hyökkäys.
tapioneva: "Suomi pani liikekannalle armeijan 17.5.1941 eli runsasta viikkoa ennen kuin Neuvostoliitto ryhtyi pommittamaan Suomea"
Suomi suoritti liikekannallepanon myös ennen Talvisotaa (Ylimääräiset Harjoitukset). Väitätkö, että se oli hyökkäys Venäjän kimppuun - eli, että Suomi aloitti Talvisodan?
Suomi joutui suorittamaan varotoimenpiteitä ennen Jatkosotaa, koska Venäjä valmisteli hyökkäystä Suomen kimppuun. Liikekannallepano EI ole hyökkäys. Liikekannallepano tapahtui juuri ja juuri ajoissa ennen Venäjän hyökkäystä Suomen kimppuun.
Nimenomaan Venäjä hyökkäsi ENSIN Suomen kimppuun sekä Talvisodassa, että Jatkosodassa - aloittaen molemmat sodat Suomea vastaan.
Venäjä oli syyllinen Jatkosotaankin, joten Venäjän on maksettava sille aiheettomasti maksetut sotakorvaukset takaisin korkoineen.
Toisen valtion aluevesien
Toisen valtion aluevesien miinoittaminen on sotatoimi. Liikekannallepano omassa maassa ei ole.
Miinoittamisesta
1. Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05;
2. Suomi miinoitti Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa alkaen 22.6.1941 kello 07.38, eli sen jälkeen kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun;
3. Virolaisilla ei ollut mitään kyseistä miinoitusta vastaan, sillä he itse taistelivat parhaillaan ryssien miehitysjoukkojen ajamiseksi maastaan;
4. Suomi ja Viro olivat yhdessä harjoitelleet kyseisenlaisia miinoituksia jo ennen Talvistotaa (Ruotsin tukemana);
5. Venäjä ei edes huomannut kyseistä Suomen miinoitusta, joten se ei voinut olla syynä Venäjän myöhempiinkään hyökkäyksiin Suomen kimppuun.
Venäjä aloitti nyös Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan.
Pieni muistelo Talvisodan
Pieni muistelo Talvisodan ensi päivästä.
Olin 13 vuoden ikäinen tuolloin, kun Talvisota alkoi.
Aamulla menin muutaman koulutoverini kanssa Yleisradion toimitaloon, joka silloin sijaitsi Kasarmintorin laidalla Fabianinkatu 15, aivan kaupungin keskustassa.
Meidän piti esiintyä silloin aamulla laulunopettajamme Heikki Aaltoilan johdolla "Siirtoväen ohjelmaa" nimisessä ohjelmassa.
Lähetykset olivat silloin suoria. Juuri, kun meidän esiintymisvuoro piti alkaa, alkoivat hälytyssireenit soittaa kolkkoa soittoaan.
Meidät komennettiin Ylen kellariin rakennettuun pommisuojaan.
Hälytyksen päätyttyä, lähdettiin kotiin ja laulut jäi sillä kertaa laulamatta.
Kiitos omakohtaisen
Kiitos omakohtaisen kokemuksen esittämisestä.
Suomenkielinen kirjallisuus
Suomenkielinen kirjallisuus ei ole todiste.
tapioneva: "Tuo on varmasti totta. Kannattaisi kuitenkin yksien arkistodokumenttien lisäksi lukea koko 1990-luvun suomenkielinen kirjallisuus, mitä asiasta on julkaista ja mitä ei ole kiistetty."
Siitä vaan esittämään todisteet siitä, että suomalaiset sukellusveneet olisivat miinoittaneet Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikkoa jo ennen 22.6.1941 kello 07.38, joka näytetään toteen Sota-arkiston dokumentein.
Esimerkiksi professori Mauno Jokipii on tullut samaan käsitykseen kuin minä kyseisistä miinoituksista kirjassaan Jatkosodan synty. Hän on myös haastatellut silloista sukellusveneen päällikköä myöhempää kommodori Kijasta.
Sukellusveneet ovat hyvin hitaita kapistuksia - ne eivät ole mitään lentokaloja, jotka noin vain huomaamatta voisivat nopeasti pistäytyä miinoittamassa ilman, että siitä jäisi jälkiä.
Sukellusveneet toisen
Sukellusveneet toisen maailmansodan aikana kulkivt polkupyörän vauhtia ja Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa käynti sukellusveneellä Suomesta kesti noin runsaan työpäivän. Osa matkasta pystyttiin taittamaan sukelluksissa hieman hitaammin.
Suomen roolista II WW. Kari
Suomen roolista II WW.
Kari Lumppio: "Aikalailla turhaa jauhaa jatkosodan aloituksesta. Suomen rooli Saksan-Neuvostoliiton sodassa oli päätetty Neuvostoliiton puolella jo aikoja ennen sitä."
Suomi ei toki ollut "maailman napa" silloinkaan.
Venäjän aikomuksena oli valloittaa koko Maapallo ja tehdä siitä kommunistinen Moskovasta johdettu diktatuuri.
Suomi sattui olemaan Venäjän tiellä matkalla Atlantille (Norjan rannikolle). Se oli syynä sekä Talvisotaan, että Jatkosotaan.
- "Venäjän aikomuksena oli
-
"Venäjän aikomuksena oli valloittaa koko Maapallo ja tehdä siitä kommunistinen Moskovasta johdettu diktatuuri."
Aikamuoto: "oli" ---> ON. Kommunistinen vallankumouspöytäkirja kaikkine klausuuleineen on aktiivisesti voimassa. DDR:ssä putinin KGB-kemuissa ravannut, alamainen tarja halonen, tekee kaikkensa täyttääkseen jokaisen: hyvin on moraalin romauttamisessa setatati onnistunut...
¤vastavirtanen
Neuvostoliiton aikomuksena
Neuvostoliiton aikomuksena ei ollut saada aikaan maailmanvallankumousta itse heti. Tätä linjaa ajoi Lev Trotski
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Trotski , joutui syrjään ja sai lopulta 1940 jäähakusta päähänä.
Niin. Stalin älysi, että
Niin. Stalin älysi, että silloin ottaa ohraleipä. Stalin alkoi vahvistamaan armeijaa luomalla jättiläismäisen sotateollisuuden. Kun armeija olisi iskukykyinen, olisi vasta laajenemisen aika. Sillävälin hän menestyksekkäästi tuki Saksaa, jotta kapitalistiset maat olisivat taistelleet keskenään ja NL olisi sitten voinut sekaantua sotaan mielensä mukaan. Hän kaavaili uutta imperialistista sotaa, joka mahdollistaisi kommunismin voiton, aivan kuin I imperialistinen sota oli vasta mahdollistanut vallankumouksen Venäjällä.
Valehtelua! Kuvat eivät ole
Valehtelua!
Kuvat eivät ole ennennäkemättömiä. Joku ne on jo nähnyt moneen kertaa.
Minä ja sinä olet nähnyt kuvat mutta moni muu ei ole
Vilkaisin kuvagalleriaa talvisodasta ja totesin että ainakin minä olen nähnyt osan noista kuvista jo 60- 70-luvulla. Ja osa oli sellaisia että olin nähnyt kuvaa samasta tapahtumasta eri kuvauskulmasta.
Hmm... mitä tämä kertoo? Että kuvia ei otettu kovin paljon siihen aikaan? Vai onko tuhottu kuvamateriaalia, koska on tietty määrä "hyviä kuvia" jotka kehdataan näyttämään yhä uudestaan?
Toisaalta on paljon huonoja kuvia mielenkiintoisista tapahtumista, mutta tällaiset kuvat toimii ainoastaan muistikuvan teroittajana jollekin silmännäkijälle joka oli paikan päällä. Meille muille se on yksinkertaisesti vaan mitäänsanomaton "huono valokuva".
No oli miten oli, dramaattiset ja tunteita herättävät nämä gallerian kuvat ovat, eteenkin meikäläiselle joka on kuullut juttuja kun faija muutaman kerran joutui kävelemään kotiin 20 kilometriä pakkasessa junarataa pitkin kun Helsinkiä pommitettiin ja junat eivät kulkeneet.
Kiitos nyky-Uudelle Suomelle
Kiitos nyky-Uudelle Suomelle siitä, että nämä upeat ja samalla myös apeat kuvat ovat edelleenkin tallessa ja kaikkien nähtävänä. Olen nähnyt paljonkin sotakuvia, mutta en kovinkaan paljon Helsingin pommituksista.
Sotakuvat täydentävät perimätietoa
Kiitän myös sotakuvien julkaisusta. Mikähän on syy siihen, että ne eivät ole olleet meidän katsottavissa juurikaan aiemmin julkisen sanan palstoilla, esim kansallisina merkkipäivinä?
Tiedotusilmatomme on sellainen möykky, että sen avaaminen ei vieläkään ole mahdollista. Tähän klimppiin laskisin esim. STASIn kanssa hääränneiden kansalaisten toiminnan. Suojelujoukot ovat koko ajan valmiudessa.
Minulla on sellainen tunne, että olkani takana on näkymätön mies, jonkinlainen yliminä, joka määrää että pitää kokea huonoa omaatuntoa siitä, että sanoo mitä ajattelee. Se osoittaa sensuurin läsnäolon. Sananvapaus Suomessa ei ole vieläkään itsestäänselvyys.
Yhtä asiaa sensuuri ei voi hallita. Sukupolvelta toiselle välitettyä tietoa sota-ajalta, sen alusta loppuun.
Sotakuvat....
Hyvin kiteytetty, siinä se on pähkinänkuoressa
Venäjä valmistautui
Venäjä valmistautui hyökkäämään uudelleen.
pakista: "Suomen rähmäily Saksan suuntaan välirauhan aikana on Neuvostoliiton hyökkäyksen syy"
Venäjä valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun Välirauhan aikana epäonnistuttuaan yrityksessään valloittaa koko Suomi Talvisodassa.
Englanti ja Venäjä pakottivat Suomen riippuvuuteen Saksasta - ei olisi ollut järin hauskaa kuolla nälkään, ja joutua miehitetyksi. Joka tapauksessa se on oleellista, että nimenomaan Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun aloittaen myös Jatkosodan.
Saksa heikensi
Saksa heikensi merkittävästi Suomen mahdollisuuksia puolueettomuuteen valtaamalla huhti-toukokuussa Tanskan ja Norjan. Tuolloin Ruotsin puolueettomuuspolitiikka kääntyi Saksan myönteiseksi ja Ruotsi alkoi tukemaan Saksan Norjan miehitystä sallimalla kauttakulun rautateitse Pohjois-Norjaan.
Suomelta oikeastaan huhti-toukokuussa 1940 putosi entente-vaihtoehto politiikasta pois siksi, että Saksa valtasi Ranskan, Britannia vetäytyi saarelleen taisteluun Britanniasta eli vastustamaan Saksan maihinnoususuunnitelmaa Brittein saarelle sekä siksi, että Tanska (Tanskan salmet) ja Norja tulivat vallatuiksi.
Venäj.....
Totta puhut. Vieläkin änkyrätynkä Suomessa unohdetaan tai vähätellään natsiSaksan merkitystä vaaranvuosina. Kait se nyt on totta, että viljaa, aseita yms. saatiin ainoasta silloin myötämieliseltä valtiolta. Saksalaisella logiikalla apuun sisältyi myös kemikaali nimeltään pervitiini, ts LSD, jonka johdosta minäkin saatan olla haahuilemassa näillä sivuilla. Muistan isäni (kaukopartiotausta) puhelleen sodanjälkeisestä hiihtokunnostaan ollessaan jatkokomennuksella tietyssä varuskunnassa seuraavasti. Tulin toiseksi 50 km hiihdossa kun nappasin pari tablettia, joita oli joutunut käyttämään sodan aikaisilla retkillään. Voiton vei kuulemma olympiarinkiin kuulunut urheilutaustainen aseveli.
Minusta Hautamäen ja
Minusta Hautamäen ja Tahvanaisen juttu täytyy olla totta. Talvisodan rauhan elittää vain se, että Saksa on vaatinut sitä. Siten Suomi oli täysin Saksan varassa jo välittömästi Talvisodan jälkeen.
Länsivaltojen apu ei olisi
Länsivaltojen apu ei olisi ollut riittävää, mikäli talvisotaa olisi jatkettu. Ranska ja Britannia olisivat antaneet maaliskuussa jotain apua, mutta Saksa käynnisti 10. toukokuuta 1940 hyökkäyksen Ranskaan, joka johti aselepoon ja maan pohjoisosan miehitykseen.
Lännen turvallisuustakuu olisi toiminut Suomessa yhtä huonosti Neuvostoliittoa vastaan 1940 keväällä kuin se 1940 keväällä toimi Norjan osalta ja oli toiminut 1939 Puolan osalta.
Ja miksihän NL oli haluaks
Ja miksihän NL oli haluaks rauhaan, vaikka läsnitakuista ei ollut vaaraa? Oikea vastaus täytyy olla Saksan painostus, joka vain on sensuroitu jälkipolvilta.
Saksan ja Neuvostoliiton
Saksan ja Neuvostoliiton välit olivat hyvät vielä talvisodan aikana. Saksa kielsi Neuvostoliitolta Suomen vasta marraskuussa 1940, kun Molotov kävi tätä erikseen kysymässä. Saksan ja Neuvostoliiton välit viilenivät lisää, kun Neuvostoliitto oli tekemässä sopimusta Saksan hyökkäyksen uhan alle joutuneen Jugoslavian kanssa, jossa oli tapahtunut Saksan vastainen vallankaappaus juuri kun maan piti sopia liitosta Saksan kanssa. Vasta toukokuussa 1940 Stalin piti Saksan vastaisen julkisen puheen.
Se, mikä tilanne oli helmikuussa, on vaikea tietää, ellei jotain todella selventävää kaiveta arkistoista. Kuitenkaan aihetodistein ei ole todennäköistä, että vielä helmikuussa tai maaliskuussa 1940, kun Saksalta oli Ranska, Tanska, Norja ja Britannia valtaamatta, olisi Saksalla ollut voimaa sanoa Neuvostoliitolle ei Suomen suhteen.
Saksan suurlähettiläs
Saksan suurlähettiläs ehdotti rauhaa kuitenkin Moskovassa jo 27.1.1940. Kun ajattelet vähän Saksan strategista tilannetta, niin näkyy selvästi, että Suomen menetys olisi rinnasteinen Pohjois-Bukovinan kanssa, oikeastaan pahempi Saksalle. NL olisi päässyt malmialueiden välittömään läheisyyteen ja kontrolloimaan liikennettä Suomenlahdella. Petsamon nikkeli mainittiin saksalaisessa selvityksessä 1939 joulukuussa välttämättömäksi Saksan sodankäynnille. Myös muuta kauppaa Suomen kanssa käytiin.
Saksan mielestä salaisen lisäpöytäkirjan intressipiirit eivät merkinneet oikeutta valloitukseen ja bolshevisointiin. Saksan mukaan oli sovittu vain taloudellisista ja poliittisista kumppaneista. Saksan mukaan sopimus merkitsi vain tukikohtia N-liitolle Suomenlahden rannikolta sekä joitain pieniä rajatarkistuksia. Näinhän NL menetteli juuri Baltian kanssa 1939. Ne bolshevisoitiin vastoin sopimusta vasta kesällä 1940.
Saksa ja talvisota Saksan
Saksa ja talvisota
Saksan julkinen suhtautuminen Suomea kohtaan muuttui radikaalisti helmikuussa 1940,kun Saksa oli saanut tietää länsivaltojen ja Neuvostoliiton sotasuunnitelmien yksityiskohdat Saksan tuhoamiseksi, kuten res.maj. opetusneuvos Erkki Hautamäki kirjassaan Suomi myrskyn silmässä kirjoittaa. Saksan kauppahuoneille annettiin lupa käydä suoraan kauppaa suomalaisten kanssa, kun se siihen saakka oli tapahtunut verhotusti Ruotsin kautta. Saksa myönsi Suomelle 10 mil RM:n luoton. Ostettiin mm tykkitehtaan koneistoja. Asiakirjat ovat nähtävissä ulkoasiainministeriön arkistossa. Kuvaavaa on, että virallisesti kauppasopimus astui voimaan vasta kun Moskovan rauha toteutui 13.3.1940, jottei NL olisi voinut moittia Saksaa Molotov-Ribbentrop-sopimuksen rikkomisesta. Samana päivänä Berliinin lähetystömme ilmoitti UM:lle, että kauppa-asiakirjat on vaihdettu.
Jali Raita, diplomi-insinööri
OPERAATIO PAX Jos Mauno
OPERAATIO PAX
Jos Mauno Koiviston päätös syyskuussa 1990 Suomen irtautumiseksi yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen 3. luvun sotilaallisia rajoituksia koskevista osista on ollut oikein ja järkevää, niin miksi Manu ei irtisanonut koko Pariisin rauhansopimusta? Jos näin siis olisimme voineet toimia, niin miksi Paasikivi jo aikoinaan ei irtisanonut Pariisin rauhansopimusta vaan meni sen jopa tekemään ja vieläpä YYA-sopimuksenkin Neuvostoliiton kanssa.? Olisimme säästyneet sotakorvauksilta ja Karjalakin olisi saatu takaisin.
Jos Natoon liittyminen on järkevää, niin miksi siihen ei liitytty jo Paasikiven ja Kekkosen aikana?
Onko meillä suomalaisilla vain ollut huono herraonni?
Jali Raita, diplomi-insinööri.
Somerolla 4.12.2007
KKs kommentoi:
Pohojammaalla ihimetellään Karjalan palauttamisen inisemisestä, notta jos Pohojamaa olis viety, se olis otettu jo monehen kertaan takaasin.
Asiasta lisää sivulla www.promerit.net
Voiton ja puolittaisen
Kiitos kuvista
Merimiehenkadulla valkoinen talo oikealla (39), kolmas kerros, ikkunat #2+3 eteläpäästä (siis Kaapelitehtaan suuntaan) tulivat
vanhempieni asunnosta ikkunat sisään tässä pommituksessa, joten kävin syntymässä Arolammilla (Riihimäen lähellä) kansakoulussa 7.1.40.
Jatkosodan aikana jouduin pari kertaa käymään vastapäisen talon 36 (se missä ikkunat on suojattu ja tuettu laudoilla) kellarissa pommisuojassa. Merimiehenkadun ja Pursimiehenkadun kulmassa ollut puutalo pommitettiin ja lapsina leikimme sen raunioilla.
Airam Oy toimi Kaapelitehtaan yläkerrassa ja joskus v. 1950-52
sen yläkerrassa räjähti klo 01 yöllä. Katsoimme ikkunasta ja hälyytimme palokuntaa puhelimella muutaman muun tavoin.
Siellä oli tapahtunut kaasuräjähdys kompressorin vuodon vuoksi, yksi työntekijä menehtyi ja Kaapelitehtaan ylin kerros paloi kaksi päivää, koska palolaitoksella ei ollut tarpeeksi korkeita tikkaita.
Vinttikerroksessa oli myös Karhu-urheilutarvikkeikkeiden varasto, josta tavaraa heitettiin kadulle Telakkapuiston viereen. Niitä ei olisi saanut ottaa vakuutusehtojen vuoksi, joten kaappasimme pesäpalloräpylöitä romun seasta ja sinitakit juoksivat perässä vaatien räpylöitä takaisin.
Siis kiinnostava katu, todistaa
Taisto Leinonen, rööperiläinen 1940-1956
Liian paljon tekstiä äkkitutustumista varten.
Kuvat olivat hyviä.
Olin Piikkiössä Turun lähellä 'sotaa paossa'.
Ryssän pommikoneet lensivät matalalla Turkua kohti. Pelkäsin kotini puolesta. Sälyi kuitenki ehjänä. Isäni oli taloyhtiön suojelupäällikkö. Hänen ei tarvinnut mennä rintamalle, kun piti SOK'ssa vastata Varsinais-Suomen elintarvikehuollosta. Talossa oli pihalla halkopinoja lämmitystä varten. Autojen torvia viriteltiin porrashuoneisiin antamaan hälyytyksiä. Ymymym.
Arvatkaa, missä arvossa pidän ryssiä vielä tänäänkin, vaikka itse asiassa kasaarijuutalaiset Stalin ja kumppanit olivat syypäitä ja alistumiseen tottunut kansa totteli.
Talvisodan valokuvat
Talvisota-valokuvien joukossa on kuva punatiilisestä rakennuksesta, jonka seinästä pommi on mennyt sisään. Talo on tuttu: Vuorikatu 10, Helsingin pienten koululaisten pelkäämä talo, koska siellä toimi kouluhammasklinikka. Asuin itsekin samalla kadulla muutaman talon päässä.
Haluaisin kuitenkin väittää, että kuva on jatkosodan ajalta ja ehkä vahingossa joutunut talvisota-aiheisten kuvien joukkoon. Tarkkaa vuotta en enää kykene sanomaan, mutta muistini sanoo, että pommiosuman aikaan oltiin jo jatkosodan puolella.
Valokuvat
Jos löytyy arkistoista (US) tai muualta, julkaiskaa ihmeessä kaikki. Kommenttien määrässäkin näkee, että ne kiinnostavat monia.
Kiitos
@ Hannu Juurmaa
Olen täysin samaa mieltä kanssasi hienosta isänmaallisuudesta!
Lisäksi vahvistan kommenttisi "HELSINKI OLI PÄÄKAUPUNKI JOTA EI VALATTU 2:ssa MAAILMANSODASSA eipä niitä mota tainukaa olla." seuraavassa muodossa:
Koska Englanti, samoin kuin muut littoutuneet ottivat US:n miehitysjoukkoja (jotka sittenmmin pysyvästi jäivät), toisen maailmansodan lopputulos Euroopan taisteluihin osallistuneiden maiden kannalta oli seuraava:
Ainoana Euroopan maana Suomea ei miehitetty.
Omalta osaltani näen tämän niin, että Suomi voitti maailmansodan, kiitos jääkäreiden, loisteliaiden Suomen taistelijoiden sekä uljaan kansamme.
Vielä kerran, Hannu kiitokset äärimmäisen oivaltavista ja osuvista näkemyksistäsi!
Jouna Pyysalo
p.s. Niklakselle (Herlin) terveisiä Jounalta myös ;)
Olympialaiset jäävät aina joskus pitämättä...
Näin Neuvostoliitto pilasi myös meidän vuoden 1940 Helsingin olympialaisemme marraskuussa 1939 aloittamansa epäurheilijamaisen kampanjan avulla. Olympialaiset jäävät aina joskus pitämättä...
Olympiavuonna herää kysymys: Olisiko meillä jotenkin huonompi oikeus nyt väläyttää rauhanomaisesti Venäjän tulevien talvikisojen 2014 boikottia ja Molotov-Ribbentrop-Venäjän ryöstämiä alueitamme takaisin?
Suomen Karjala (Viipurin lääni) on Neuvostoliiton ryöstämä ja venäläisten laittomasti miehittämä. Suomi ei todellakaan luopunut siitä tai Petsamostakaan vähääkään vapaaehtoisesti. Alueista luovuttiin väkivallan uhrina juuri siitä samasta syystä, mistä Suomi luopui olympialaisistakin.
On ihan oikein ja välttämätöntä, että Pekingin olympialaiset kyseenalaistetaan ja niiden avulla painostetaan Kiinaa lopettamaan Tiibetin laiton miehitys. Mahdollisen yhtenäisen boikottiuhan on oltava yksi keskeinen painostuskeino.
Maailman vanhin ja varmin oikeus
Kaikkien maiden rajat maailman kartalle on vetänyt ja niistä vastaa yhä maailman vanhin ja varmin oikeus, sota.
Olemassaolon kamppailussa joku köyhtyy, toinen rikastuu.
Köyhä pyytää (ja nykyisin yleensä saa) sosiaaliapua, mutta jos Suomi on sodissaan jäänyt köyhemmäksi ja maa-alaltaan pienemmäksi, on tyhmää pyytää tappioitaan takaisin tai korvausta niistä.
Tyhmintä on pyytää Karjalan kannasta takaisin Venäjältä.
Tämä kohtalokas maapala, joka kuului Suomelle 25 vuotta (vuosina 1917 - 1940 ja vuodet 1941 - 1944), oli alun alkaen vahinko, sittemmin erehdys, Suomen historian suurin erehdys.
Suomessa on silti näennäisesti täysjärkisiä henkilöitä, jotka haluaisivat pyytää Venäjältä Karjalan kannaksen takaisin Suomeen.
Sen Venäjän johtajan, joka pyyntöön suostuisi, täytyisi olla täysin hullu.
Mikään maa ei salli vieraan, eikä varsinkaan vanhan vihollisen, sijoittua niin lähelle sydänalueitaan.
Suomi voisi ostamalla, pyytämällä, kerjäämällä tai millä tavalla tahansa saada omakseen jonkin maapalan idästä tai lännestä, Ruotsista, Itä-Karjalasta tai vaikka Siperiasta, mutta se ei saa koskaan Karjalan kannasta.
Minun on myös vaikea
Minun on myös vaikea ymmärtää miksi pitää inistä sodan jälkeisten aluejakojen perään. Sitten pitää sotia ne takaisin. En ymmärrä ollenkaan perustetta miten voidaan vaatia jotain alueita takaisin jotka on hävitty sodassa.
Lebensraumia
Kannatan liittoutumista Venäjän kanssa ja ikivanhojen suomalaisalueiden Tornionlaaksossa jälleenliittämistä.
Esimerkiksi
Esimerkiksi Saksa, Viro, Latvia ja Liettua saivat nykyiset alueensa takaisin Venäjän miehityksen alta ilman sotaa.
Suomenkin on syytä vaatia parhaillaan Venäjän miehittämänä olevat alueensa Venäjältä takaisin - kuin myös aiheettomasti maksetut sotakorvaukset korkojen kanssa.
Itä-Preussi
jäi NL:lle, Puolallekin annettiin melkoiset alueet jne. Eikös Virostakin palanen jäänyt Venäjälle? Pitäisikö Puolaa siirtää taas askel itään? Kylmä tosiasia on, että mikään valtio Euroopassa ei lähtisi tukemaan rajojen muuttamista, Kosovosotkussa on nyt ihan tarpeeksi tekemistä.
Ikivanha suomalaisalue ryöstettiin vain osittain sotavoimin
''Kaikkien maiden rajat maailman kartalle on vetänyt ja niistä vastaa yhä maailman vanhin ja varmin oikeus, sota.''
- Enpä todellakaan lähtisi noin yksioikoisesti ylistämään sodan kaikkivaltaista yksinoikeutusta ja peruskivenomaista kaanonlaatua kansainvälisissä suhteissa tai valtionrajojen legitimiteettitekijänäkään. Minun mielestäni hyökkäyksellinen valloitussota ja etninen puhdistus ovat ennemminkin niitä metodeja ja arvovalintoja, joita pikemminkin tulisi kritisoida ja kyseenalaistaa entistä enemmän.
Venäjä miehittää
Venäjä miehittää parhaillaan noin 12% Suomen alueesta, noin 5% Viron alueesta, Latvian Abrenea, Japanin Kuriileja, Saksan Königsbergiä, Osia Georgian alueesta, osia Moldovan alueesta, osaa Tshetsheniasta, jne.
Venäjän imperialismista on tehtävä loppu.
Ei sitten Juhani muuta, kuin
Ei sitten Juhani muuta, kuin menet ja teet tästä vääryydestä lopun.
Naurettavaa höpinää, kun tietää toisen osapuolen mielipiteen asiasta.
Pantaisiinko nyt se miekka tuppeen? Vai montako suomalaista pitäisi tapattaa tämän maapalan takia?
Antaapa ajan kulua
Hauskaa katsella taivaanrannan takaa jonkun sadan vuoden kuluttua, missä mennään.
t. Res.YliLtn
KIITOS "Mansikkatäytekakku" tytölle!
Tämä lehti järjesti 2.6 lukijoilleen tilaisuuden, tutustua kyseisiin kuvakokoelmiin. Sain tilaisuudessa olleelta sympaattiselta rouvalta kortin kotiini, se katosi tuntemattomasta syystä. Kortin kuva oli tuo otsikossa mainitsemani. Joten KIITOS kortista, näin jälkikäteen!
Voi jestas sentään
Kuinka helvetti te jaksatte jauhaa paskaa näistä vanhoista asioista? Oisko aika siirtyä vähän elämässä eteenpäin? Itse uutinen oli kuitenkin ok-tasoa ja kuvat etenkin mielenkiintoisia.
talvisota oli huonon
talvisota oli huonon valtiojohdon syytä.
samat keisarit ovat yhä puikoissa, ja johdattavat suomen tukalaan asemaan, niin kuin silloin, mistä kaikki alkoi.
ei oppi ojaan kaada, mutta oppia ei ymmärretä.
se ymmärretään vasta siiten kun ei ole muuta mahdollisuutta, mutta sittenkin jää elämääm mahdollisuus mahdottomuudesta.
sukupolvet vaihtuvat, mutta usko mahdottomasta kasvaa.
Hetket kiitävät nopeasti...
Hyvä US,
siirtäkää kokoelma kokonaisuudessaan verkkoon kommentoitavaksi jotta jälkipolville saadaan talteen aikalaisten muistitietoa ko. tapahtumista. Esim. nimimerkit tate0774, rolleruusunen, armor. Kiitokset teille kuvista ja heille kommenteista.
Kiitos kuvista
olipa koskettava hetki katsoa ne läpi. Kuva tuo tapahtumat merkillisen lähelle - ja lähellähän ne vielä ovatkin, sota rampauttaa tavalla tai toisella monta sukupolvea. Silti kuvista jää päällimmäiseksi tunne: miten neuvokkaita ja sitkeitä ja urheita ihmisiä! Kunnioittavimmat terveiset kaikille heille jotka vielä ovat keskuudessamme muistelemassa.
KIINNOSTAVA POINTTI ON,
KIINNOSTAVA POINTTI ON, että kuvissa ei esiinny yhtäkään lumihiutaletta. Missä on vanhan ajan kylmä talvi ja paksu lumipeite? hohhoijaa...
Kirjoita uusi kommentti