- Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
Eurovaaliehdokkaat Pilvi Torsti ja Nina Suomalainen kohtasivat tänään Uuden Suomen toimituksessa.
Uuden Suomen kaksintaistelussa taitettiin keskiviikkona peistä muun muassa Venäjästä, rauhanturvaamisesta ja Natosta. Tutkijatohtori Pilvi Torsti (sd.) ja kirkon ulkomaanavun erityisasiantuntija Nina Suomalainen (kok.) miettivät EU-politiikkaa ja yhteistyötä Venäjän kanssa.
Torsti odottaa, että joku perustelisi hänelle, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon.
- Suomen liittyminen Natoon voisi antaa signaalin jostain muusta kuin kumppanuudesta, Torsti laski.
Suomalaisen mukaan Suomen tulisi hakeutua Natoon. Kahdesta syystä:
- Nato on erittäin merkittävä kriisinhallinnantoimija. Siinä mukana olo olisi mainio juttu. Ja toiseksi, onhan Nato yksi Euroopan puolustuksen takaaja ja päätoimija. Eihän sotilaallista puolustusta oikeastaan ole ilman Natoa, Suomalainen summasi.
Eurooppalaisen demokratiakehityksen tuntijoina meritoituneet ehdokkaat haluaisivat Euroopan parlamentin toimivan tukena asioille, joita Suomi haluaa ajaa.
- Suomella ja Baltian mailla on paljon asioita, joita haluaisimme tuoda EU:n agendalle, Suomalainen sanoi.
Torsti selvitti Venäjän käyttävän historiaa ulkopolitiikan välineenä.
- Ei EU ole ollut kovin vahva, mutta tässä kohtaa pitäisi olla varaa yhtenäisimpiin linjoihin, Torsti sanoi.
Suomalaisen mielestä Euroopan parlamentin pitäisi pyrkiä ulottamaan poliittinen vaikutusvaltansa ulkopolitiikkaan samaan tapaan kuin on toimittu, kun on tuotu esiin ihmisoikeusloukkauksia.
- Tosin jos kannanottoja tehdään kovin paljon, on oltava tarkkana, ettei oteta liian usein kantaa, vaan tehdään myös toimenpide-ehdotuksia, Torsti sanoi.
Bosnian turvallisuustilanne on keskustelijoiden mukaan parantunut, mutta konfliktin riski ja kansallisuuksien väliset jännitteet ovat kasvaneet.
Suomalaisen mukaan Euroopan unionissa pitäisi olla mahdollista miettiä yhtenäistä vaihtoehtoa, jossa ihan jokaisen maan ei tarvitsisi osallistua rauhanturvaamiseen.
- Suomi voisi Bosnian sijaan viedä joukkojaan esimerkiksi Afganistaniin, koska meidän resurssit ovat aika pienet, Suomalainen sanoi.
Torsti ei veisi suomalaisia lisää Afganistaniin tai Tšadiin, koska ne ovat Nato-operaatioita. Bosnia on ensimmäinen EU:n vetämä operaatio.
- Minusta sillä on symbolista merkitystä ja lisäksi Bosnia on erittäin tärkeä kehitys- ja demokratiakohde. Eikö lähtö Afganistaniin ja Tšadiin olisi ihan väärä viesti, Torsti kysyi.
- Toki tässä juuri tulee eteen kysymys, milloin Nato milloin EU-joukot?, eli kenen joukkoja ne ovat. Kun halutaan luoda yhteisiä eurooppalaisia joukkoja, pitäisi miettiä uudelleen työnjakoa, jossa kaikkien ei tarvitse olla mukana, Suomalainen täsmensi ja sai Torstin nyökyttelemään myöntävästi, vaikka tämä painotti, että Afganistanissa töitä tekee sotilaspuolella Nato ja EU tekee työtä demokratian edistämisessä.
Kumpi voitti kaksintaistelun? Äänestä täällä.
Kommentit
Perusteet kuntoon
NATO on EU:n uskottavan puolustuksen ratkaisu.
Pahoittelut
Täytyy pyytää anteeksi, mutta argumentoin yhtä huonosti kuin sinä - eikä ole.
NATO - uskovaiset lataisivat suuren ongelman lapsilleen
Nato - miksi niin harvat koettavat jyrätä suurta kansan enemmistöä
(Tutkimuksia piipun täydeltä - Ulkoministeriöstä mitä erilaisimpiin virkamiesesityksiin - "puolueetonta ja teknistä" arviota johdattelulla Natoon)
[ ... Suomen kansa on tuonut kallupista toiseen systemaattisen ja selkeän enemmistömielipiteen: Natoon ei ole syytä liittyä, emme halua muiden sotiin, tiedämme mitä on olla järjestelmällisesti, taloudellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti vedenjakajalla --- emme voi jättää lapsillemme huomisen epäselvää Nato-kytkennän perintöä - maailma ja Venäjä ovat muuttuneet ja muuttuvat ...]
Suomessa on pieniä, mutta vahvoja vähemmistöäänitorvia, joille Natosta on tullut pakkopulla ja jotka eivät arvosta kansan mielipidettä. Nämä tahot ovat iäkkään kokeneita, "ajopuut" nähneitä ja niitä tavallansa arvioineita tahoja, jotka haluavat keinoilla millä hyvänsä tehdä Venäjästä meille uhkaa, jolla "pakottaa" Suomen Natoon - siis ääniä menneisyydestä.
Menneisyyden äänet ovat ajatuskaavioiltaan maatuneiden ja lakastuneiden aikojen jäänteitä, joissa elämä oli pysähtynyt Staliniin ja Breshneviin, joita huomisen suomalaiset vastuunkantajat eivät ole edes kokeneet. Nato-uskovaiset jämähtivät Kekkosvihaan ja pelkoon yksinvaltiaista rajan molemmin puolin. Miksi natoilijat eivät kanna vastuuta nuorisostamme ja anna heidän äänien kuulua - eivätkö luota kansakunnan terveeseen kansantajuun olemassaolosta, kaupasta ja reviireistä?
Viimeinen mielipidetutkimus Natosta kertoi jälleen sen, minkä kansa enemmistönä on aina tiennyt - me emme liity Natoon, me pysymme sotilaspoliittisesti liittoutumattomina. Me emme tarvitse USA johteista riskiä osallistua sotiin, jotka eivät koske meitä. Olemme mieluummin kauppiaskansaa ja myymme puolueettomasti kaikille haluaville korkeaa osaamistamme, mistä riittävän katteen saamme. Venäjä on yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista - me tarvitsemme venäläistä öljyä, kaasua ja sähköä.
Herää kysymys mistä juontuu härkäpäinen käännytysvimma kansalaisia kohtaan. Miksi eräät Nato-uskovaiset poliitikot työntävät oikeasti käärmettä piippuun, vaikka kansa sanoo aina mielipiteensä suoraan ja selvästi. Suomi nimisen valtion veronmaksajat ovat puhuneet Natosta, Venäjästä ja USA:n hyökkäysvoittoisista sotilasiskuista vuodesta toiseen. Suomessa on puhuttu Natosta riittävästi ja kansa sen tietää - ihmisiä ei tarvitse opettaa aiheesta, josta heillä on jo päästötodistus.
Miksi kansalaisten mielipidettä äänettömästi vähätellään ja aliarvostetaan tietyissä politiikan ja median piireissä?
Suomalainen äänestäjä saattaa kääntää selkänsä sellaisille tahoille, jotka aliarvioivat kansalaisten mielipiteen. Nato ei ole pakkopulla, jota työnnetään väkisin mitä erilaisin perusteluin kansalaisille. Pääministeri Vanhanen totesi kaukoviisaasti, että viimeinen selvästi Nato-uskovaisten*) tilaama selvitys on tekninen, virkamiehen tekemä selvitys - päätös liittymättömyydestä tai liittymisestä on taas poliittinen ratkaisu. Vanhasenkin olisi muistettava, että päätös ei ole pelkkää politiikkaa, vaan kansallinen kysymys, jonka kansakunta äänestäjinä ratkaisee suoraan.
Viime koitoksessa kansakunta rajalla selvitti itse silloisen Saksan avustuksella ilman täyttä liittoutumattomuutta itsenäisyytensä - tuolloinkin äänestäjät itse tiesivät millä hinnalla asiat hoidettiin - laskun maksoi kansa. Myöhemmin suomettumisen aikana Suomi selvitti vedenjakajan vasemmalla virtauksella ilman suoraa liittoa itsenäisenä pysymisen minkään sotilasliiton kanssa. Meillä olikin vahva presidentti, millaisen muuten kansa haluaa nytkin olevan - ainakin seuraavan.
Nato ja siihen liittymättömyys on kansakunnalle enemmän kuin poliittinen asia, se on identiteettiosio, jossa meille on siunaantunut koko EU:ta ajatellen ainutlaatuinen asema - olla rajalla idän ja lännen välimaastossa. Venäjäkin tietää tämän, kuin myös sen, että Suomi on osa EU:ta - huomisen neljättä suurvaltaa - Kiinan, itsensä Venäjän ja USA:n lisäksi. Suurvallan kuin jäsenvaltionkaan kimppuun eivät venäläiset hyökkää, emmekä varmaan mekään .-)
Natoporkkanalla leikkiminen viittauksella turvallisuuteen on kansakunnaan mielipiteen aliarvostamista. Äänestäjät Suomessa ovat itseasiassa valveutuneempia kuin eräät politiikan ja median vaikuttajatahot. Natopublikaanit jenkaavat Natohattua sellaiseen päähän, jossa istuu jo omaan neuvottelu- ja kaupankäyntikykyynsä luottavan ihmisen päätös olla liittoutumattoman kypärän alla.
Nato ja siihen liittyen Suomen turvallisuus eivät ole pelkästään eduskunnan asia, se ei ole hallituksen asia - se on koko kansakunnan asia. Nato-kysymystä ei päätetä edustuksellisella valintademokratialla, se päätetään suoralla kansandemokratialla - siis suoralla kansanäänestyksellä,
Se puolue, joka uskaltaa ajaa Suomea Natoon ilman suoraa kansanäänestystä, on sen uhkapeliä myöhemmästä poliittisesta vallasta. Näin "vallatonta" puoluetta ei ole, ellei viimeinenkin itsesuojeluvaisto ole tyystin kadonnut. Kansakunnalla taas tämä itsesuojeluvaisto näkyy mielipidetutkimuksissa -- milloinkaan kansan enemmistö ei ole äänestänyt Natoon liittymisen puolesta. Suomen kansa on aina ymmärtänyt realiteetit - niin talvisodassakin.
*)
Mm. kansaneduataja Jaakko Laakso (vas.) käytti nimitystä "Nato-uskovaiset" YLE-radion haastattelussa vastaan Kokoomuksen kansanedustaja Tuulikki Ukkola.
Ilkka Luoma
Ei Nato ole uskon asia,
vaan puolustuksen uskottavuuden materiaalinen ja tekninen mitta. Aivan yleisin termein: Euroopan puolustus ei ole uskottava ilman USA:n ydinasetta ja satelliittivalvontaa. Jos nyt tässä yhteydessä "uskoo" Suomella olevan tosi puolustuksen Naton materiaalin ja tekniiikan ulkopuolella, se on uskon ja uskonlahkojen asia. Miten Suomen puolustus olisi uskottava nykyisellään, kun esim. Englanti ja Ranska, joilla on oma ydinase, laskevat Naton varaan. Sen tekee myös Saksa. Onko juttu niille muka "uskonasia?" Kyseessa ovat objektiiviset laskelmat voimasuhteista, joihin ei vaikuta "Venäjän uhka" vaan sen resurssit ja teoreettiset mahdollisuuden käyttää niitä. Ne ovat pohja jolla näitä juttuja on aina laskettu.
Siälittävvöö!
Ketäköhän nämäkin tädit ovat?! Kuulunevat ryhmään "yhtä monta ääntä kuin on lähisukulaisiakin".
Pilvi parlamenttiin!
Pilvi Torsti on juuri sitä uutta aaltoa joka tulee ja nostaa SDP:n jälleen suomalaisen yhteiskunnan johtoon. Tuntuu että tällä Kokoomuksen edustajalla ei itse asiassa ollut juurikaan sanottavaa. Torstin kampanja on kovassa vauhdissa Helsingin seudulla ja tukijoita löytyy muualtakin, saa nähdä mihin riittää. Kannattaa tsekata: http://www.pilvitorsti.fi
Tshad operaatio on EU-operaatio
Päinvastoin kuin Torsti tuossa väittää, Tshad operaatio on kylläkin EU-operaatio eikä Naton. Samoin Isaf-operaatio Afganistanissa on todella YK:n alainen kuten Suomalainen korjaa.
Nato puhuttaa myös menneen vanhan ajan viisaita
Max Jacobson patistaa Suomea Natoon. Kansalaiset laajoissa tutkimuksissa eivät mielly eivätkä kannusta liittymään USA:n johtamaan toistaiseksi maailman suvereeneimpaan sotilasliittoon.
Suomalaisen poliitikon olisi hyvä kuunnella kansalaisen ääntä; kansalaiset kannattavat pysyttäytymistä erossa Natosta, kuten kannattavat asevelvollisuusarmeijaa samoin kuin poliisien vapaiden vakanssien pikaista täyttöä. Välistä huuto Naton puolesta on moniarvoisuutta ja Suomessa on aina sijansa keskusteluille ja vastaväitteille.
Jos leikitään hiukan ajatuksilla; niin mikä maa hyökkää Suomeen? Ruotsi ja Norja ne eivät ole. Viro kuuluu EU:hun. Puola on liian kaukana. Jäljelle jää maaottelukumppanimme Venäjä. Venäjä ei enää hyökkää Suomeen, koska taloudellinen hyöty vilkkaassa kauppavaihdossa on huomattavasti järkevämpää Venäjän koko ajan kohenevalle talouskasvulle. Venäjä on meille nyt aivan uusi kumppani.
Suomen nuorison myötämielisyyden kohde Karjala ja sen kohtalo on ilman Natoa todennäköisempi historialliselle sopimiselle kuin Venäjän hyökkäys Suomeen. Samassa operaatiossa voisimme tunnustaa rehdisti aseveljeyden Saksan kanssa aikoinaan jatkosodassa; Venäjällä arvostetaan suoraa puhetta tässä tilanteessa.
Jacobson puhui puuttuvista turvatakuista. Kansainvälinen terrorismi on suurin uhka. Terrorismille ei toistaiseksi ole olemassa mitään turvatakuita. Itse olemme itsellemme myös merkittävä uhka, mikäli emme pura osin kulutusvoimaamme uudessa kansainvälisessä työnjaossa. Pienennämme tulevaa massatyöttömyyttä luopumalla tasapuolisesti osasta etuisuuksista, joita olemme vuosikymmenien saatossa hankkineet ja näin turvaamme osan muutoin muualle siirtyvistä työtehtävistä.
Suurin ulkoinen uhka, terroristit, eivät ole Suomesta todennäköisesti kiinnostuneita, koska emme ole mukana miehittämässä suvereeneja valtioita. Suomi on neutraali maa, ja paras turvatakuumme on oma itsemme. Innovatiivisuus, halu oppia ja olla utelias löytämään ratkaisuja niin itsellemme kuin kauppakumppaneillemme ovat takeita pysymisellemme erossa konflikteista.
Ruotsin ei tarvinnut hötkyillä II-maailmansodassa, koska sillä oli riittävän vahva armeija ja Ruotsin puolueettomuudella oli kaupallista silmää antaa molemmin puolin taistelurintamaa mm. erinomaisia kuulalaakereita sekä omaisuudenhoitopalveluita. Sinänsä vertailut nykyajan ja menneen osalta ovat hankalia, koska poliittinen asetelma on nyt aivan erilainen. Nyt ratkaisevat energian saanti, raaka-aineet, puhdas vesi sekä kulutuksen tuoman saastekuorman käsittely.
Kansalaismielipide Nato-kysymyksessä on viisas ja ajantasainen, kun taas eräät arviot edustavat mennyttä maailmaa. On jopa todennäköistä, että kaupalliset suhteemme Venäjän suuntaan paranevat, kun pysyttäydymme poissa Natosta. Nato on aina Venäjälle yhtä kuin USA. USA on Naton takuumies.
Suomi voi hakea yhtenäisyyttä EU-tasolta. EU on nouseva tähti; sillä on luontevat suhteet Venäjään ja maailman tuleva supervalta Kiina on lämmin EU:n suuntaan. Kiina tuli Venäjän ohella Ranskan taakse, kun päätettiin maailman suurimman taloudellisen projektin, fuusiokoereaktorin sijoitusmaasta.
Suomi on jo nyt osa EU:ta. EU tulee kehittämään itselleen omat turvajärjestelyt, tosin siihen mennee vuosikymmen tai kaksi. Suomelle on tärkeintä työllisyys, kansalaisten yhtenäisyys ja laaja yhteisymmärrys näistä asioista. Seuraavissa vaaleissa ehdokkaitten kannattaa kuunnella äänestäjiään ja luvata oikeasti niitä asioita, joita kansa haluaa.
Suomi voi rauhassa käydä Nato-keskustelua, vähintäänkin seuraaviin eduskuntavaaleihin ja mielipidevaihdon kestäessä voimme rakentaa syvempiä kauppasuhteita niin Venäjälle kuin Kiinaan sekä samalla ylläpitää pitkäaikaisia kauppakumppaneitamme Saksaa ja Ruotsia painopistealueina Euroopassa. Suomen ei myöskään tule purkaa millään lailla puolustuskykyään.
Paras tulevaisuuden turvatakuu on koulutus ja oppiminen. Innovaatiot energia-, logistiikka-, tietoliikenne- ja jätteidenkierrätysalueilla voisivat tuottaa kaikkia hyödyttäviä keksintöjä ja ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, missä poliittiset tekijät ovat voimattomia. Osaavina ja taitavina kauppiaina olisimme haluttavia kumppaneita. Suomi on sanonut "tahdon" EU:lle, se riittää. Suomi voi olla nyt vihdoin se puolueeton toimija, kuten se olisi halunnut olla talvisodan alla. Nyt ei ole näköpiirissä "talvisotaa".
Ilkka Luoma
[orig. torstai, syyskuu 22, 2005]
Neidin ja rouvan vaalirahat?
http://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/lomakkeet/europarlamenttivaalit/enna...
Korholalla on kohtalaisen paljon rahaa käytettynä. Entä muilla?
Voittajaleidi helppo havaita
Tällä Natoon liittymistä puoltavalla tuntuu olevan näkemystä-toinen jää junnaamaan eikä suhtaudu riittävän vakavasti kaikenlaisiin kansakunnan tulevaisuuden skenaarioihin, jotka saattavat olla pahojakin..