Lauantai 25.10.2014

”Uusi oppiaine lisättävä peruskouluun”: Ohjelmointi

Luotu: 
17.10.2013 19:12
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustajien mielestä peruskoulun opetussuunnitelmaan pitäisi lisätä ohjelmointia.
|

Ohjelmointia pitäisi opettaa peruskoulussa, ehdottavat kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Anu Urpalainen.

–Uutena sisältönä on perustaitoihin lisättävä ohjelmointi, jota ei voi jättää yläkouluikäisten valinnaiskurssien varaan. Ohjelmointi tulisi aloittaa jo peruskoulun alkuluokilla, Lauslahti ja Urpalainen vaativat tiedotteessaan.

–Ohjelmointi antaa koululaisille erinomaiset eväät loogiselle ajattelulle. Sitä tarvitsee kaikissa elämän vaiheissa, he lisäävät.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eilen Ylen A-studiossa Suomen hakevan uusia vaihtoehtoja digitaalisuuden vahvistamiseksi koulumaailmassa.

Suomi on Kiurun mukaan virittämässä Viron kanssa yhteistyötä, jossa it-opetus tietyissä kouluissa alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Tunneilla opetellaan koodaamaan, suunnittelemaan omia pelejä ja ohjelmoimaan robotteja.

Lauslahti ja Urpalainen kannustavat opetusministeriä pistämään vauhtia asialle. He jättivät kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta jo perusopetuksen opetussuunnitelmissa otettaisiin huomioon ohjelmointiosaamisen kasvava merkitys tulevaisuudessa.

Ulkomailla ollaan heidän mukaansa Suomea edellä tietotekniikan opetuskäytön ja sisällöllisen osaamisen saralla.

Edustajat Urpalainen ja Lauslahti haluavat varmistaa, että valmisteilla olevan perusopetuksen opetussuunnitelma ottaa huomioon digitaalisen murroksen.

–Tämä on ehdoton edellytys koululaistemme tulevaisuutta, työelämää ja menestymistä ajatellen, he toteavat.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Matti Mäenpää

Nämä siis pitäisi sisältyä nykyiseen matematiikan perusoppimäärään, siellä kun on ihan liikaa pelkkää laskentaa, jonka koneet meille tekevät -- mutta kun jatkossa tarvitaan niitä, jotka koneille kertovat, mitä pitää laskea. Uusavottumuuskommentit ovat varmastikin paikallaan myös, mutta sen parantaminen vaatii sitten toisenlaisen remontin.

Kalevi Hautala

Minulla sellainen kokemus , että peruskoulun päättäneillä on kyllä hallussa nämä if-lauseet ja while-silmukat. Kun joudun työni puolesta kiertämään sadoissa kodeissa, joissa asustaa näitä peruskoulun päättäneitä nuoria. Mitä hyötyä näistä silmukoista on nuorisolle itselleen, kun uusavuttomuus kodeissa on silmiinpistävän näkyvää.

Esa Mäkinen

Paholaisen asianajotoimistosta päivää!
Tämä on taas tämmöinen pinnallinen näkökulma teknologiaan, media hullaantuu aina näistä.
Onko ohjelmoinnissa sellaista ydintä, joka ei vanhene museokamaksi jo paljon ennen kuin penskat olisivat sitä työelämässään tarvitsemassa?
Kaliforniassa on muuten koulu, jossa ei käytetä it-vehkeitä lainkaan, ollaan ihan "unplugged on purpose" - ja koulu on Piilaakson väen suosiossa: http://www.engineering.com/Education/EducationArticles/ArticleID/6310/Ed...

Juho Ratava

Ohjelmointi sinänsä ei ole yleissivistävä taito, mutta pääpiirteittäin tietokoneen toiminnan periaate olisi hyvä tuntea. Suurin osa "tietokoneiden kanssa pelaavista" nuorista ei kuitenkaan ymmärrä itse laitteesta ja sen käyttöjärjestelmästä hölkäsen pöläystä, vaikka Facebookin ja pelien käyttäjinä he voivatkin olla erittäin kokeneita.

Ohjelmoinnista puhuttaessa käytännössä voitaneen jakaa aihe kahtia, algoritmeihin (ongelmanratkaisuun) ja tietorakenteisiin (missä muodossa tieto tulee olla tallennettuna, jotta sitä on helppo käyttää). Nämä lienevät melkolailla "helppoja" opettaa (jos oppilaita kiinnostaa, eikä tunti ole tekosyy olla kouluaikana netissä), koska kyse on lähinnä matematiikan käytännön sovelluksesta.

Vaikeampia opettaa olisivat ehkä yleissivistävyydeltään tarpeellisemmat opit radiotekniikasta (perusteet), tietoverkkojen toiminnasta ja tietoturvasta.

Jari Korpela

Itse olisin ollut jo ala-asteella kiinnostunut tästä, mutta ensitarjonta tuli valinnaisena vasta yläasteella ja siitäkin vain yksi riipaisukurssi. Lukiossa jossa olin ei ollut lainkaan.
Ohjelmoinnin yleisinä etuina voidaan pitää strukturaalista asioiden jäsentelyn ymmärtämistä ja loogista prosessi- ja rinnakkaisajattelua.

Tomi Salonen

Näin on. Rakenteellisesta ajattelusta on moneksi, vaik' ei siitä ihmistutkimukseen olisikaan. Struktuuri ajattelu lienee "putkiaivojen" mukaista toimintaa, jonka lisäksi tarvitaan myös verkottoitunutta käsittelykykyä, jotta homma saadaan hanskaan kokonansa.

Tunteja ei voida lisätä tuntikehyksiin, joten jostakin on otettava pois tai sitten muokattava (ruotsi, uskonto?). Ohjelmointi voidaan niputtaa matematiikkaan yhtenä osa-alueena ja käytännöllistä matematiikkaa tulisi lisätä vastapainoksi teorialle, josta suurin osa ei ymmärrä mitään. Ei tekisi pahaa käytännön toiminnan oppiainekaan, jossa opetellaan hakkaamaan halkoja, sytyttämään sauna (tai vain kiuas), kuorimaan perunoita tai edes liimaamaan paperi kiinni toiseen.

Esa Aaltonen

Heh,
Kultaisella 80-luvulla fysiikan opettaja totesi, että sat kympin ATK:sta kun teet hänelle oppilaiden arvostelusovelluksen, joka laskee kokeiden keskiarvot automaagisesti ts. niin, että voi kokeilla rajatapauksissa, kuinka huonon numeron voi antaa ilman, että keskiarvo tippuua alempaan numeroon ;-)
Hemmetti - olen about aina luullut, että joku perusohjelmointi (peruslaskutoimitukset, muuttujat ja sovelluksen sisäiset tietorakenteet) kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan - uskomatonta että ei!

Heikki Karjalainen

Ohjelmointi on monikäsitteinen asia. Jos tarkoitetaan peliohjelmointia, koodausta, siihen pääsee mukaan vain koodauksen ja mielikuvituksen hallitsemalla. Mutta, jos puhutaan tereydenhuollon järjestelmistä, tekniikasta ym. , ohjelmoijan pitää ymmärtää, mitä hän ohjelmoi, eli kokemus käytännön siitä elämästä. Muussa tapauksessa ohjelmoija voi aiheuttaa huonolla tietämyksellään "raudan" valtavan liikainvestoinnin. Näistä on valitettavan paljon huonoja esimerkkejä.

Esa Mäkinen

Ohjelmointi ei ole nykyisissä opetussuunnitelmissa mukana. Mutta koska Suomessa on opettajilla laaja metodinen vapaus, sitä voi ottaa 6-9 -luokille sopivana aiheena, kun tavoitellaan näitä (matematiikan) perusvalmiuksia: "...arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen." Ja kyllähän se sopii myös, kun tavoitellaan kaikkea tätä:
"KESKEISET SISÄLLÖT
Ajattelun taidot ja menetelmät
• loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus
• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
• matematiikan historiaa"

Perusopetuksessa tavoitellaan perusvalmiuksia - ja vuonna 2004 voimaan astuneiden ops-perusteiden laatimisen aikaan matematiikan osuutta kirjoittaneet pedagogit eivät pitäneet ohjelmointia sellaisena.