Sunnuntai 27.5.2012

Näin loppui Karjala-keskustelu Venäjällä

Luotu: 
22.8.2009 21:10
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Tohtori Ilmari Susiluodon mielestä Venäjä tarvitsee itse länsirajansa avaamista.

Faktakulma

Koivisto on kaupunki Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Nykyinen venäjänkielinen nimi Primorsk tarkoittaa merenrantakaupunkia.

Koivistossa on noin 6 000 asukasta (2000). Koivistoon rakennetun suuren öljysataman johdosta öljykuljetukset Suomenlahdella ovat lisääntyneet huomattavasti.

Koiviston kauppala oli itäisen Suomen paras satama ja kalastuspaikka, josta tuli kauppala 1927. Sinne vedettiin rautatie Terijoelta 1916 ja Viipurista 1925.

Venäjän valtio hyväksyi vuonna 2003 maan öljyputkimonopolin Transneftin suunnitelmat laajentaa Koiviston satama Venäjän suurimmaksi raakaöljyn vientisatamaksi.

Venäjän hallitus asettui tukemaan Primorskin laajentamista yksityisten öljy-yhtiöiden Muurmanskiin suunnitteleman sataman asemesta.

Venäläistä öljyä vietiin vielä vuonna 2002 myös Latvian Ventspilsin kautta noin 350 000 tynnyriä päivässä.

Transneft lopetti öljyn kuljetukset Ventspilsiin kokonaan.

Lähde: Talentum, Wikipedia, Wikikarelia

Suomen itäraja on rauhallinen. Venäjän vinkkelistä maan luoteisosa on merkittävä, koska siellä sijaitsee maan eliitin keskeinen tulonlähde – öljysatama Koivistossa. Tutkija, valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto puntaroi Karjalan kannasta ja alueen merkitystä suomalaisille ja venäläisille.

Koivistosta on tullut Venäjän etupiirin tärkeä linnoitus.

Susiluoto seurasi läheltä, kuinka Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin neuvotteli presidentti Martti Ahtisaaren kanssa mahdollisuudesta kuljettaa öljyä Suomen Kilpilahden kautta maailmalle.

Tuolloin 1990-luvulla venäläisille kelpasivat Maailmanpankin ohjeet, joiden mukaan öljyä kannattaisi viedä hyviksi havaittuja reittejä pitkin muun muassa Latvian kautta.

Kilpailevia hankkeita oli useita, joista tunnetuimpia ovat vankilaan passitetun oligarkki Mihail Hodorkovskin suunnitelmat Kiinan kanssa tehtävistä öljysopimuksista.

Susiluodon mukaan öljyputkikysymys rassasi keskustelua Karjalasta.

Venäjän kehityksen suunta muuttui, kun Tsernomyrdinin seuraajat ja ennen muuta vuonna 1999 nimitetty Vladimir Putin reivasivat kurssia. Maa kääntyi takaisin keskusjohtoiseksi. Venäjä jaettiin uusiin suurpiireihin ja turvallisuuspalvelun miehet vahvistivat paikkansa johtavissa asemissa.

Venäjän valtasuhteissa tapahtui merkittävä siirtymä, joka teki tyhjäksi Ahtisaaren-Tshernomyrdinin suunnitelman.

Karjala-keskustelu hautautui Venäjällä siihen, kun Venäjän valtion öljynkuljetuksesta vastaava yritys Transneft pakotti yhdessä presidentin hallinnon kanssa öljy-yhtiöt rahoittamaan Koiviston sataman rakentamisen.

Transneft ja Venäjän kaasunviejämonopoli Gazprom alkoivat määritellä Venäjän talouskehityksen suuntaa.

-Koivistossa ei oikeastaan ole satamaa. Siellä on Venäjän ulkomaankaupan läntinen päätepiste, Susiluoto sanoo, mutta muistuttaa Google-Earthin paljastavan kenelle tahansa utelijalle, että satamassa on ihmeellisen vähän liikennettä.

Maihin tulee vain silloin tällöin tankkeri. Muutama laiva saattaa odottaa redillä paikkaansa. Koivistossa eli Primorskissa on vain putken toinen pää, öljyputken toinen pää on Hanti-Mansiiskissa Siperiassa.

-Öljyä dumppaavat ovat onnistuneet kähveltämään valtavan omaisuuden, Susiluoto laskee, mutta muistuttaa, että aluejohtajat käyttävät putken alkupäässä melkoisesti rahaa myös alueensa kehittämiseen.

Karjala-keskustelu hautautui Venäjällä siihen, kun Venäjän valtion öljynkuljetuksesta vastaava yritys Transneft pakotti yhdessä presidentin hallinnon kanssa öljy-yhtiöt rahoittamaan Koiviston sataman rakentamisen.

Viipurin ympäristössä raha ei näy

Ulkoministeriössä ja Aleksanteri-instituutissa Venäjän tuntijana työskennellyt Susiluoto on ollut yksi Venäjän talouden ja kulttuurihistorian salojen avaajista Suomessa jo yli 30 vuotta. Työssään hän pitää itseään kielenkääntäjänä, Venäjän tulkkina. Suuri yleisö tuntee hänet hyvin myös anekdooteista. Vitsit ovat paljastavia.

Venäjän ulkomaankaupan veteraani Juri Piskulov kertoo muistelmissaan, kuinka Suomea brändättiin vuosikymmeniä sitten. Susiluodon mukaan Piskulovin muistelmista kannattaa lukea ainakin se osa, jossa tämä kertoo matkastaan Neuvostoliiton korkeimmalle vuorelle Pik Kommunismalle.

-Kun ulkomaankauppaministeri Anatas Mikojan kyseli Piskulovilta ´millaista kommunismin huipulla oli?´ Piskulov oli vastannut, että hieman koleaa, mutta onneksi mukana oli suomalaista Viola-juustoa.

Tähän kaskuun sisältyy paljon myös sitä viisautta, jota Susiluoto on kerännyt matkoillaan Neuvostoliitossa. Terve epäluulo järjestelmää kohtaan vahvistui hänen perehtyessään ehkäpä ensimmäisenä länsimaisena, ja ilmeisesti myös viimeisenä, Neuvostoliiton kauppapolitiikkaan Ulkomaankauppa-akatemiassa Moskovassa vuonna 1989.

Neuvostotalous oli tuolloin kriisissä. Suomessa tilanne oli kuitenkin aivan toinen kuin hajoamassa olevan suurvallan vasallivaltioissa. Suomalaiset hyötyivät erityisasemastaan. Toisin kuin esimerkiksi Puola tai DDR, Suomi nettosi kauppajärjestelmästä, jossa Suomeen maksettiin selvittely eli clearing-tileille riihikuivilla Yhdysvaltain dollareilla. Neuvostoliitto eli sulle-mulle -vaihdantataloudessa. Suomalaiset myivät Neuvostoliittoon tavaraa, joka ei juurikaan vaikuttanut tai näkynyt maan rajaseuduilla, kuten Karjalan kannaksella.

Rajakauppaa käyvä organisaatio myi Suomeen lähinnä puuta. Mutta tuolloin puutavaran tuottajakaan ei hyötynyt kaupasta juuri mitään, koska rahat menivät joka tapauksessa muualle. Sittemmin Neuvostoliiton luhistuttua tilanne muuttui radikaalisti.

Susiluoto ottaa esimerkiksi puutullit.

Niin Venäjä kuin suomalaiset metsäyhtiöt tekivät harkitsemattomia päätöksiä. Suomalaisten organisoima puun hankintajärjestelmä on romahtanut.

-Nyt on huomattu, että puu jää metsään, Susiluoto sanoo.

Venäjän strategiset voimavarat ovat pohjoisessa. Raja-alueet ovat tiukassa keskusjohdon hallinnassa. Nyky-Venäjällä kehittyvät vain kasvukeskukset.

Susiluodon mielestä Venäjän energiaan nojaava talouskasvu on tulossa tiensä päähän. Yksi keskeisistä kysymyksistä Venäjällä on se, kuinka kauan maa pystyy ostamaan elintarvikkeita ulkomailta. Koneenrakennusteollisuus ja maan sähköntuotanto on laskenut jopa 30 prosenttia.

-Venäjän olisi avattava länsirajansa, Susiluoto sanoo.

Venäjällä on jo keskusteltu mahdollisuuksista, joita maan yhteys itä-länsi -suunnassa toisi. Kuten Siperian rata oli Venäjän dynamo tsaarien aikaan, myös tänään taloudellinen kasvu olisi mahdollinen, jos koko maan annettaisiin hyötyä kehityksestä. Radan varrella pitäisi olla modernia teollisuutta ja erioikeuksin toimivia vapaakauppa-alueita.

Suunnitelmaa voi myös arvostella, sillä vapaakauppa-alueita puuhattiin rajanpintaan jo Neuvostoliiton aikana, eikä talouskasvua niiden avulla saatu käyntiin.

-Rikkaudet menevät Moskovaan, kuten ovat menneet vuosikymmenet.

Suomen ja naapurin suhteita ei rakenneta hetkittäisten öljyn ja sähkön hinnankorotusten varaa. Nyt kun Venäjällä on kaksi uutta naapuria, Etelä-Ossetia ja Abhaasia, voidaan historian jatkuvuudesta taas vakuuttua. Venäjä näkee rajakysymykset ja meren ääreen pääsyn aivan toisin kuin muut.

Ilmari Susiluodon Uusi Karjala -kirja ilmestyy ensi viikolla Ajatus Kirjojen kustantamana.

Faktakulma

Koivisto on kaupunki Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Nykyinen venäjänkielinen nimi Primorsk tarkoittaa merenrantakaupunkia.

Koivistossa on noin 6 000 asukasta (2000). Koivistoon rakennetun suuren öljysataman johdosta öljykuljetukset Suomenlahdella ovat lisääntyneet huomattavasti.

Koiviston kauppala oli itäisen Suomen paras satama ja kalastuspaikka, josta tuli kauppala 1927. Sinne vedettiin rautatie Terijoelta 1916 ja Viipurista 1925.

Venäjän valtio hyväksyi vuonna 2003 maan öljyputkimonopolin Transneftin suunnitelmat laajentaa Koiviston satama Venäjän suurimmaksi raakaöljyn vientisatamaksi.

Venäjän hallitus asettui tukemaan Primorskin laajentamista yksityisten öljy-yhtiöiden Muurmanskiin suunnitteleman sataman asemesta.

Venäläistä öljyä vietiin vielä vuonna 2002 myös Latvian Ventspilsin kautta noin 350 000 tynnyriä päivässä.

Transneft lopetti öljyn kuljetukset Ventspilsiin kokonaan.

Lähde: Talentum, Wikipedia, Wikikarelia

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Vieras mies

Viipurin vanha keskusta on Venäjän kulttuurinen lahja ja muistutus Suomelle, Parempaa ei ole jatkossakaan tiedossa!

kaartilainen

En noiden linkkien kautta ole kokeillutkaan, näköjään laivat näkyy.
Osaatko kertoa miksi vai osasta kannasta saa hyviä satellitti kuvia?
Olen ihmetellyt römpötin helikopteri kenttää ja jatkuvasti samoissa ruuduissa olevia helikoptereita.

Htalk

Jos noi lentökentät kiinnosta niin tosta linkistä voi ladata paikkamerkit lähes kaikista lentokentistä Google Earthiin

This file contains Airport informations like ICAO code, Runway, ILS, Radio and Altitude data collected from DAFIF_0609_ED7. Useful in FS2004 and MyFsGoogleEarth

http://bbs.keyhole.com/ubb/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=558765#Pos...

This file contains Airport informations like ICAO code, Runway, ILS, Radio and Altitude data collected from DAFIF_0609_ED7. Useful in FS2004 and MyFsGoogleEarth

Eli tämä pitää ladata yllä olevasta linkistä

Attachments
570520-DAFIFAirportdata.kmz (115850 downloads)

toisinajattelija2008

Karjalan palautuskeskustelu on heti ajankohtainen, kun Suomi tunnustaa omat rajansa, omat sopimuksensa ja omat oikeutensa suvereenina valtiona.

Korruptoitunut maamme johto, joka laittaa näennäisen rahallisen edun ihmisoikeuksien, valtion suvereniteetin ja kansan oikeudien edelle, on vain selkärangaton Venäjän vasallivaltio.

Suomi on kuin alistettu torppari, joka ei usko omiin oikeuksiinsa, ja jonka olemassaolo perustuu vieraan isännän mahdolliseen hyväntahtoisuuteen.

Sellaisen, tällaisen, Suomen kansalaisena on häpeällistä olla.

Vieras

Tästä "putken päästä" vietiin vuodessa öljyä 74,2 miljoonaa tonnia, kun kaikista Suomen satamista vietiin tavaraa yhteensä 44,3 miljoonaa tonnia. Tuon öljymäärän arvo nykyhinnoilla on noin 40 miljardia dollaria.

Ei hyvältä näytä

Asevalmistaja Patria on Kokoomuksen vaalitukija. Ajatelkaa sitä taustaa vasten Suomen tulevaisuutta.

Kokoomus halusi piiloitella sitä....Kelatkaas miten Stubb ja Häkämies ovat käyttäytyneet Venäjää kohtaan....

Vieras

Uusi talousveturidea: Pietari-Helsinki välille vapaakauppa-alue, joka olisi osa EU:ta. Poliisi toimisi tuolla alueella ilman rajoja. Olisi ihan oikeasti silta idän ja lännen välillä taloudellisesti ja sosiaalisesti. Mutta ei onnistu, koska "cannot do" ihmisiä riittää...

qwerty

Koiviston entinen ev. lut. kirkko on "kansantalona".
Siellä on elokuvateatteri ja "kotiseutumuseo"
Tai ainakin oli kuin viimeksi siellä kävin.

Toinen Venäjä-asiantuntija, Tauno Tiusanen on juuri julkaissut kirjan "Elämä rautaesiripun varjossa". Hesarissa Pekka Tarkan arvostelussa oli melkein sanasta sanaan siteerattu Uuusi Lahti-lehden artikkelia joka oli julkaistu jo 13.2.2008.
http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=3013
Lisää aiheesta:
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=30812

Juhani Putkinen

"Nyt kun Venäjällä on kaksi uutta naapuria, Etelä-Ossetia ja Abhaasia, voidaan historian jatkuvuudesta taas vakuuttua."

Venäjällä EI ole kahta uutta naapuria, vaan Venäjä miehittää kahta kansainvälisesti tunnustettua Georgian maakuntaa ja on asettanut niihin omat nukkehallituksensa aivan kuten Talvisodan aikana Suomelle suomalaisen maanpetturin Otto-Wille Kuusisen "johtaman" nukkehallituksen.

Vilppi

Kun Venäjä ottaa järjen käteen, niin se suorittaa muutamia hyödyllisiä toimenpiteitä yhdessä EU:n kanssa. Venäjä pääsee kätevästi hyötymään EU:n sisämarkkinoista, kun se luovuttaa pieniä mutta kauppapoliittisesti tärkeitä alueita EU:n hallintaan. Tälläisinä paikkoina voidaan mainita Kaliningrad ja Karjalan kannas. Karjalan kannaksen liittäminen EU:n tuo lukemattoman määrän tulevaisuuden hyötyjä ja mitätöi menneitä vääryyksiä. Erään vääryys muodostui siitä että Neuvostoliitto liitti alueen elimellisesti itse Venäjään, josta syystä alue on nykyisin hallinnollisesti vaikea määritellä. Kun Tarton rauhansopimuksen mukainen alue määritellään EU:n sisämarkkina alueeksi, tämäkin seikka selkenee huomattavasti.

Eu hyötyy huomattavasti siitä että se saa pienen maa-alueen Äiti-Venäjästä ja samassa yhteydessä turvataan venäläisten tarpeet saada riittävästi länsimaisia kulutus ja investointitavaroita maahan.

EU:n myötä syntyy Venäjän puolelle uskottava hallintoa, jonka kanssa voi harjoittaa normaalia kaupankäyntiä.

Holotna Pravda

"Venäjä pääsee kätevästi hyötymään EU:n sisämarkkinoista, kun se luovuttaa pieniä mutta kauppapoliittisesti tärkeitä alueita EU:n hallintaan."

Millä tavalla Venäjä mielestäsi pääsee hyötymään EU:n sisämarkkinoista? Mainitse yksikin venäläinen kuluttajatuote joka on kilpailukykyinen länsimarkkinoilla.

Venäjä on energian ja raaka-aineiden toimittaja jonka vanhanaikaisella rappeutuvalla teollisuudella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä kilpailussa eurooppalaisten teollisuusyritysten kanssa markkinatalouden ehdoilla. Halpaa työvoimaa sieltä myöskin löytyy mutta siitäkin on EU:n rajoilla ylitarjontaa.

Vieras

Ei venäläinen työvoima ole enää pitkään aikaan ollut halpaa. Myös muu kilpailukyky on varsin alhainen ankaran korruption ja infrastruktuurin rappeutumisen vuoksi. Kyllä tuo järjestelmä taas taitaa romahtaa..

kaartilainen

Entisetä itä-preussista Kuuluu suurin osa Puolaan joten siitä on hyvä aloittaa neuvottelut, Vilnakin kuuluu puolalle mitähän Liettualaiset sanoisivat pääkaupunkinsa menetyksestä.

Partiohavyton

Putinin marionettiteatteri on kauhistus. Alueella sadat kansat ovat vankina. Rikokset ihmiskuntaa kohtaan jatkuvat koulukirjoissakin. Vihollisella on doktriini miehittää ja tehdä etnistä puhdistusta. Korttitalo on mielenkiintoinen. Satelliitit kuvaavat miehitystä postimerkin tarkkuudella. Suomen ja saastutetun slummin välillä on maailman suurin elintasokuilu. Miehitetyllä alueella ei ole vapaita uutisia. Oikeuslaitos puuttuu.

Juhani Putkinen

Elintasokuilu nyt vaan sattuu olemaan ihan totta.

Kannattaa verrata vaikka Suomen ja Venäjän bruttokansantuotetta per lärvi.

Venäjän asukkaista noin 20% on äärimmäisen köyhiä, juuri ja juuri tulevat toimeen jonkinlaisessa luontaistaloudessa.

Toki Venäjällä on myös rikkaita roistoja, mutta tavallinen ihminen on todella köyhä verrattuna keskivertosuomalaiseen.

Turisti

On huvittavaa lukea kuinka Karjalaa takaisin havittelevat kiihkoilevat aina kun tilaisuuden saavat. Melkein uhataan lähteä uuteen valloitussotaan mutta ei ihan uskalleta sanoa sitä ääneen.

Nyt ei ole Saksaa kaveriksi niinkuin oli siinä viimeisessä valloitusretkessä. Reisille meni se retki. Sota hävittiin ja siitä nyt vaan yleensä joutuu maksamaan. Onko se nyt niin vaikeata tunnustaa, että turpaan tuli.

Antaa sen Karjalan vaan olla siellä missä se nyt on. Me emme sitä tarvitse. Kaikkein pölhöintä on pilata suhteet naapuriin nillittämällä palautuksista.

Laatokka

"On huvittavaa lukea kuinka Karjalaa takaisin havittelevat kiihkoilevat aina kun tilaisuuden saavat. Melkein uhataan lähteä uuteen valloitussotaan mutta ei ihan uskalleta sanoa sitä äänee"

Äläpäs puhu paskaa. Missä on uhattu lähteä uudelle valloitusretkelle? Minä olen nähnyt Karjalan palautuskeskutelun vain rakentavaan yhteistyöhön pyrkivänä ja samalla vanhojen vääryyksien oikaisuun pyrkivänä. Teikäläiset pyrkivät tahallisesti lietsomaan väkivaltaa osana Karjalan palautukseen.

"Nyt ei ole Saksaa kaveriksi niinkuin oli siinä viimeisessä valloitusretkessä. Reisille meni se retki. Sota hävittiin ja siitä nyt vaan yleensä joutuu maksamaan. Onko se nyt niin vaikeata tunnustaa, että turpaan tuli."

Teikäläiset tyypilliseen tapaanne valikoivasti muistavat vain sen "viimeisimmän" sodan, jota ennen imperialistinen ja laajentumishaluinen Neuvostoliitto oli jo ryöstänyt törkeällä hyökkäyssodalla maaltamme alueita ja sodan jälkeenkin uhkaili ja painosti Suomea, koska surkeasti epäonnistui maamme miehityksessä. Onko se teikäläisille todella niin vaikeaa sopeutua siihen, että Suomi oli ainoa NL:n pienistä rajanaapureista, jota ei miehitetty?

"Antaa sen Karjalan vaan olla siellä missä se nyt on. Me emme sitä tarvitse. Kaikkein pölhöintä on pilata suhteet naapuriin nillittämällä palautuksista"

Ei kai se Karjala sieltä minnekään ole lähdössä? Mitään terveitä suhteita itänaapuriin ei ole edes olemassa. Kaikki on edelleen sitä tyhjänpäiväistä YYA-liturgiaa, jolla pyritään ummistamaan silmänsä vääryksille. Puolin ja toisin.

Pentti Niskanen

että Obama, sorrettujen puolustaja, ei sanallakaan ota esille Karjalan kysymystä venäläisten kanssa neuvotellessaan?
Suomelta vääryydellä viety Karjalan kannas on nyt jonkinlainen rapistuva puskurivyöhyke Venäjän ja Suomen välissä.

Eikun Suomi, Venäjän ystävä, lähemmäksi Venäjää-liikettä perustamaan! Huutoja kuuluu: "Pietarin kylkeen taas kiinni!".

Htalk

Venäjä on kommunismin romahduksen jälkeen taiteillut kahden toisistaan riippuvan asian kanssa. Toinen on ollut Venäjän vakaus ja toinen ihmisoikeudet. Vakautta on kehitetty ihmisoikeuksien kustannuksella keskittämällä alueellista valtaa ylöspäin. Kommunismin romahtaessa suurin uhka oli Venäjän suistuminen täydelliseen kaaokseen, ja sisällissotaan.

Kommunismin romahtaessa Venäjän armeijan ja järjestelmän "sisäisten" armeijoiden( (ministeriöiden omat alueelliset joukot) väliset käskyvaltasuhteet olisivat voineet mahdollistaa sisällissotaan vievän erittäin vaarallisen kehityksen. Tähän kun lisätään itsenäisyyttä tavoittelevien alueiden irrottautumismotiivit ja kansallisten tuotantolaitosten ja luonnonvarojen uudelleenjako, niin sisällissodan uhka oli tuolloin hyvinkin todennäköinen. Suomen etujen kannalta Venäjän poliittinen ja sotilaallinen epävakaus ei koskaan, ei missään tilanteessa ole ollut toivottavaa vaan päinvastoin. Se että Venäjän vakauden tavoittelulla on ollut ihmisoikeuksien kannalta kova hinta, ei poissulje sitä että vielä epävakaammalla pohjalla nuo ihmisoikeudet olisivat olleet sisällissotaa käyvällä Venäjällä.

Toimivallan keskittäminen ja toisaalta ihmisoikeuksien ja tiedonvälityksen polkeminen rajoittaa Venäjällä myös taloudellista kehitystä ja mahdollisesti lisää epävakautta pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan huonon toimivuuden kautta.
Venäjän nykytilan ja suunnan ymmärtäminen ei ole helppoa tai sitten on jotain jäänyt huomaamatta.

aretee

"Satamassa on ihmeellisen vähän liikennettä". Ei kannata pelkästään laskea laivojen määrää vaan katsoa myös kokoa. Koiviston oljynvienti oli 74 miljoonaa tonnia, kun kaikkien Suomen satamien viime vuoden vienti oli yhteensä vain 44 miljoonaa tonnia. Ja tuo Koivistosta vietävän öljyn arvo nykyhinnoin on noin 40 miljardia dollaria.

Vieras

Olen kolunnut Suomen menettämän Karjalan kolkat aika tarkkaan. Me saavutimme torjuntavoiton 1944, mutta Stalin vei sen minkä halusi. Venäläiset taisivat olla nyky-Suomen rajojen sisäpuolella ainoastaan Ilomantsissa, jossa heidän kaksi divisioonansa motitettiin oikein kunnolla.

Suomen Pariisin rauhassa sopimat rajat ovat nykyiset ja pysyvät. Uskomatonta on, että jotkut haaveilevat näiden rajojen muuttamista. Aikanaan pääministeri Paasikivi piti mahdollisena, että, jos väestöämme jäisi Karjalaan, niin voisimme joskus tulevaisuudessa saada alueen takaisin. Olisi mielenkiintoista kuulla tutkijoilta jäikö sinne suomalaisia enemmän kuin kahden käden sormilla pystyy laskemaan.

Siis minä pidän epärealisteina ja historiaamme ymmärtämättömänä niitä, jotka vielä uneksivat Karjalan palauttamista Suomen yhteyteen.

Primorskiin eli Suomen Koivistoon rakennetut öljyn vientilaitokset ja rakennettavat kaasun tasausasemat ennen kaasuputkea Saksaan tekevät jo naurettaviksi ajatukset Kannaksen palauttamisesta Suomelle.

Venäläiset ovat suurvaltakansa ja heillä ei ole mitään halua auttaa millään tavalla tyhmiä tsuhnia.

Htalk

Asiasta voidaan silti keskustella,vaikka Karjalan ja Petsamon palauttaminen ei ole todennäköistä. Toinen asia on se että Venäläisten vastaus aikoinaan tuohon kysymykseen oli, että haluaako Suomi purkaa rauhan sopimuksen...

Toisaalta myöskään uhoaminen ja ryssittely ei liene kuitenkaan kovin hedelmällistä näissä keskusteluissa edes kansalaistasolla.

Mitä epävakaampi Venäjä, sitä epätodennäkoisempää on näissä keskusteluissa päästä eteenpäin. Se millä perusteella Venäjä näkisi Karjalan palauttamisen Suomelle Venäjän etujen mukaisena, ja Venäjän vakautta lisäävänä, ei kovin helposti ole nähtävissä.

Mukava naapuri

Kiihkoilematta on todettava faktana etta historiallinen vaaryys tapahtui kun Neuvostoliitto vakivalloin valloitti osan Suomea (samalla aiheuttaen sadantuhannen Suomalaisen ja moninkertaisen maaran oman maan kansalaisen kuoleman) Jotta voitaisiin rehellisesti puhua hyvista naapuruussuhteista niin tama asia olisi ensin korjattava. Fakta on tottakai se myos etta Venalaisilla ei ole mitaan kiinnostusta edes harkita asiaa, koska se ei heidan ylimieliseen ja imperialistiseen asenteeseen kertakaikkiaan sovi. He eivat valitettavasti voi myontaa toimineensa mitenkaan vaarin. Sen nakee myos siina etta Stalinin muisto (joka tapatti enemman ihmisia kuin Hitler) on oudosti yllattavan myonteinen virallisen Venajan kommenteissa vielakin.
Samalla on todettava realistisesti etta Pietari on tietenkin heille tarkea kaupunki ja se etta valtakunnan raja olisi ihan Pietarin liepeilla voi olla ymmarrettavasti hankalaa heidan sulattaa. Mielestani Suomen olisi kuitenkin saatava takaisin Viipurin kaupunki seka pohjoisemmat luovutetut alueet Petsamo mukaanlukien ja antaa Viipurin etelapuoliset alueet pysya Venajalla. Venajan tulisi antaa pohjoisemmasta korvaavan alueen.
Yllaoleva olisi oikeudenmukainen ratkaisu ja lahtokohta aidolle hyvalle naapurisuhteelle. Vain nain haavat voisivat vahitellen parantua.
Kuulostaa naivilta tietenkin edes lausua naita asioita tietaen mita Venalaiset ajattelevat ja tietaen myos miten hyvin monet suomettuneet Suomalaiset reagoivat mutta olisi itsepetosta olla myontamatta sita mika on moraalisesti ainoa oikea nakokulma.