- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Helsingin kauppakorkeakoulu tulee osaksi Aalto-yliopistoa.
Aalto-yliopistolla on pitkä tie maailman parhaimpien joukkoon, arvioi yliopistolistauksen vuosittain koostava brittiläinen QS-tutkimusyhtiö.
Tutkimusyhtiön mukaan on tavanomaista, että yliopistojen yhdistymisistä syntyvä uusi yliopisto sijoittuu listoilla samoille sijoille kuin sen parhaiten menestynyt osa. Brittivertailussa Aalto-yliopiston parhaiten menestynyt osa on Teknillinen korkeakoulu, joka on sijalla 210.
Vuodenvaihteessa Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistyvät Aalto-yliopistoksi. Siitä on toivottu suomalaisten yliopistojen lippulaivaa.
Suomella ei ole ainoatakaan yliopistoa maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto putosi tuoreessa vertailussa sijalle 108 viime vuoden sijalta 91.
Brittilehti Times Higher Education julkaisi listauksensa maailman huippuyliopistoista torstaina.
Neljänsadan parhaan joukkoon mahtuivat Teknillinen korkeakoulu (210.), Turun yliopisto (264.), Kuopion yliopisto (328.) ja Oulun yliopisto (331.).
Listalla otetaan huomioon muun muassa yliopiston maine tiedemaailmassa ja työnantajien kesken, yliopistojen tuottaman tutkimusten käyttö lähteenä ja yliopiston kansainvälisten oppilaiden ja opettajien määrä.
Kommentit
Huono nimi ei kanna maailmalla - Aalto oli keskinkertaisuus
Arkkitehti Aalto oli keskinkertaisuus. Keskikertaisuudet suunnittelivat taloja jotka homehtuvat sukupolven aikana.
Sen sijaan esimerkiksi Carl Ludvig Engel piirteli venäläistyylisiä kasarmirakennuksia Helsinkiin ja ne ovat vieläkin pystyssä eivätkä homeessa monien sukupolvien jälkeen.
Yliopiston nimi on väärin valittu. Se ei ole innovatiivinen vaan keskinkertaisuuteen viittaava.
Mitattiin kaikkea muuta kuin opetusta
Niin aikamoinen mittari, kun siitä puuttuu kokonaan
opetuksen tason mittari eli se tärkein. Eli pitäisi olla mittari esim. kuinka suuri osa koulusta valmistuneista maistereista ovat väitelleet. Aalto hakkaisi mennen tulleen Harvardin.
Ai eli kuka ollut "päivähoidossa" pisimpään?
Tohtoritehtailu ei ole hyödyksi yhteiskunnalle. Tulee vain kapean alan akavalaisia joille pitää keksi kiva työpaikka Helsingistä veronmaksajien rahoilla.
Akateemisen päivähoidon mittarina tohtoritutkintojen määrä voi olla hyvä.