- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Faktakulma
NORDCARE-kysely tehtiin helmi-huhtikuussa 2005. Tietoja saatiin 3208:lta hoiva-alan ammattilaiselta. Näistä 726 oli Suomesta. Ammatiltaan vastaajat olivat perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia, hoitoapulaisia, hoitajia, kotiavustajia ja henkilökohtaisia avustajia. Suomen aineistossa suurimmat ryhmät olivat perushoitajat (osuus noin 32 prosenttia) sekä lähihoitajat (29 prosenttia).
Korkeamman koulutustason omaava hoitohenkilöstö (sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Vastaajien keski-ikä oli alin Ruotsissa (44 vuotta) ja korkein Norjassa (47 vuotta). Suomalaisten vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Hoivatyöntekijöistä lähes kaikki olivat naisia; eniten miehiä oli Ruotsissa (reilut kuusi prosenttia vastanneista), vähiten Suomessa (vajaa kaksi prosenttia).
Vastausosuudet vaihtelivat maittain 67 prosentista 80:een prosenttiin. Suomen vastausprosentti oli 72,4.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Pohjoismainen vertailu osoittaa, että suomalaisilla hoitoalan työntekijöillä on suhteessa synkät oltavat.
Hoivatyöntekijän vastuulla on Suomessa enemmän asiakkaita kuin kollegoilla Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomalainen hoivatyöntekijä tekee pohjoismaisia kollegoitaan useammin yötyötä sekä palkatonta ylityötä.
Tutkimuksen vastaajat kritisoivat yleisesti puutteellisia henkilöstöresursseja ja sen aiheuttamaa kiirettä.
Vanhainkodit ja erityisesti terveyskeskusten vuodeosastot olivat kaikkein ongelmallisimpia työpaikkoja Suomessa. Niissä työskentelevillä oli kovat työpaineet, ja fyysiset sekä psyykkiset rasitusoireet olivat yleisiä. Sairauspoissaolojen ja ja -läsnäolojen määrät olivat suuria. Esimiesten tuki ja vaikutusmahdollisuudet olivat vastaajien mielestä riittämättömät.
Hoivatyön arkipäivä Pohjoismaissa -tutkimus kertonee jotain siitä, miksi vanhustenhoidon tilaa on Suomessa kritisoitu karmeaksi.
Väsynyt mutta sitoutunut
Suomalainen hoitaja kokee työnsä raskaaksi sekä henkisesti että fyysisesti, mutta samaan aikaan sitä pidetään palkitsevana.
Suomalaishoitaja on muita pohjoismaalaisia keskimäärin paremmin koulutettu, ja hänen työtehtäviinsä sisältyy useammin varsinaisia hoitotoimia.
Vaikka suomalainen hoivatyöntekijä tuntee itsensä usein riittämättömäksi ja tuntee uupumusta työpäivän jälkeen, hän jaksaa tehdä tunnollisesti työtään ja jää harvemmin sairauslomalle kuin pohjoismaiset kollegansa, tutkimuksessa todettiin. Suomalaishoitaja on myös varsin sitoutunut ammattiinsa eikä pohdi työn lopettamista yhtä usein kuin nämä.
Silti jopa neljäsosa suomalaisista hoivatyöntekijöistä kertoi suunnittelevansa työn lopettamista.
Faktakulma
NORDCARE-kysely tehtiin helmi-huhtikuussa 2005. Tietoja saatiin 3208:lta hoiva-alan ammattilaiselta. Näistä 726 oli Suomesta. Ammatiltaan vastaajat olivat perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia, hoitoapulaisia, hoitajia, kotiavustajia ja henkilökohtaisia avustajia. Suomen aineistossa suurimmat ryhmät olivat perushoitajat (osuus noin 32 prosenttia) sekä lähihoitajat (29 prosenttia).
Korkeamman koulutustason omaava hoitohenkilöstö (sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Vastaajien keski-ikä oli alin Ruotsissa (44 vuotta) ja korkein Norjassa (47 vuotta). Suomalaisten vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Hoivatyöntekijöistä lähes kaikki olivat naisia; eniten miehiä oli Ruotsissa (reilut kuusi prosenttia vastanneista), vähiten Suomessa (vajaa kaksi prosenttia).
Vastausosuudet vaihtelivat maittain 67 prosentista 80:een prosenttiin. Suomen vastausprosentti oli 72,4.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Kommentit
Työvoiman määrä
Eikös juuri jotain vuosi sitten julkaistu luvut siitä miten paljon henkilöstöä hoitotehtävissä missäkin Euroopan maassa on? Suomessa oli aivan ylivoimaisesti eniten väestön määrään nähden.
Taitaa terveydenhuoltoala olla vain niin tehotonta että työaika menee ihan vääriin juttuihin ja siitä johtuen yksittäinen työntekijä kokee kiireen johtuvan liian vähäisistä resursseista.
Ahneet ja rikkaat hoitajat
Keskustelupalstoilla on jatkuvasti esillä kuinka hoitajat kaatavat kuntatalouden yms mukavaa. Pankkiongelmatkin on varmaan hoitajien vika.
JJ
Suomessa on eniten sairaanhoitajia per capita maailmassa.
Suomessa on eniten sairaanhoitajia väkilukuun nähden. On se kumma kun muissa maissa pärjätään paljon pienemmällä määrällä väkilukuun nähden ja hoidon taso on parempaa ja tehokkaampaa. Tuottavuus on vain heikentynyt Suomessa viime vuodet. Ja Suomi on varmaankin ainoa maa, joka antaa korotuksia, vaikka hommat hoidetaan huonommin. Kyllähän jokainen varmaan ansaitseekin korotuksen tehottomammasta työstä? Sairaanhoitajien kannattaa tästä lähtien tehdä hommansa vielä tehottomammin. Jos vaikka tulisi vielä reilummat korotukset...
Väärin luettu
Tutkimus ei edes koskenut sairaan- ja terveydenhoitajien, vaan juuri näitä paskahoitohommia tekevien hoitsujen "pikku apulaisten" työoloja.
"Hoitajista" samassa paketissa puhuminen on harhaista.
Ja...
...karummaksi muuttuu! MIKSI? Päättäjät suuressa "viisaudessaan" katseella seuraten päästäneet Suomalaisen teollisuusosaamisen poistumaan Suomesta! Ei verotuloja, Ei hyvinvointia millään sektorilla, huh, huh...
Sukupuolijakauma näyttää olevan muuttumassa
Esimerkiksi Vaasan keskussairaalassa on mieshoitajien määrä lisääntynyt selvästi parin vuoden aikana. Erikoista vain on, että lähes kaikki uudet mieshoitajat ovat Somaliasta tai eteläisemmästä Afrikasta tulleita.
Kristillisdemokraatit lisäämässä veronmaksajien taakkaa
Voin ilolla (?) todeta, että onneksi ainakin suomalaisilla hoiva-alan työntekijöillä riittää työtä. Jos kotimaiset hoidokit loppuvat, ulkomailta on tulossa lisää. Siitä pitää huolen Suomen Kristillisdemokraattinen (KD) puolue, joka vaatii ulkomaalaislakiin ydinperheen käsitteen laajentamista koskemaan myös vanhemmat ja isovanhemmat.
Helsingin Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, venäläissyntyinen Kermen Soitu toimii puolueensa äänitorvena ko. asiassa. Venäläissyntyinen Soitu on esiintynyt asian puolesta tv:ssä, lehdissä ja myös omassa blogissaan US:ssa.
Suomessa asuu n. 50.000 venäläistä, ja se on suurin ulkomaalaisten ryhmä maassamme. Jos lakimuutos hyväksytään, se tietää erittäin suuren ikäihmisten joukon haalimista ja tulemista Suomeen terveydenhuolto- ja sairaanhoitokuluja kuormittamaan. Pahimmillaan yhdenkin tehohoitoa tarvitsevan hoitokulut voivat nousta satoihintuhansiin euroihin.
Uutinen ei ole realistinen
Suomessa on eniten hoitajia per kapita ei ole realistinen. Varsinaisia hoitajia, vanhustenhoitajia on niin vähän, että ovat tukehtumaisillaan liian kiireeseen työntekoon. Sasmoihin aikoihin julkaisiin myös tutkimus, että Suomessa työtä tehdään kaikken tehokkaiten = kiireiten ja pienemmillä henkilämäärillä. Suomeen on rakennettu pahempi byrokratia, kuin entiseen Neukkulaan ja kaipa sairaalabyrokraatit ovat onnistuneet keplottelemaan itsensä tuohon tutkimukseen mukaan. Säälin suomalaista loppunvedettyä henkilökuntaa, vaikka itse asunkin muualla. Eikä edes hoitajien maasta pako aukaise päättäjien silmiä.
Siis taas; vale, emävale, gallup, tutkimus. Niin on nyt Suomessa.