- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Helsingin yliopiston Porthania-rakennus.
Suomen tieteen tila ja taso ovat pudonneet selvästi menneistä vuosista, osoittaa Suomen Akatemian tänään julkaisema raportti. Raportin mukaan Suomen tieteessä on nähtävissä huolestuttavia piirteitä.
Raportin mukaan muun muassa tutkijoiden vierailut ja työskentelyt ulkomailla sekä tieteellisten artikkelien lukumäärät ovat vähentyneet.
Erittäin merkittävänä muutoksena voidaan pitää sitä, että tieteellisen merkittävyyden ja laadun mittareina pidettävät julkaisujen viittaukset ovat laskusuunnassa.
Tällä mittarilla mitattuna Suomen tieteellisen tutkimuksen laatu on vain OECD-maiden keskitasoa ja pohjoismaisessa tarkastelussa selvästi heikoin.
Heikosta tilanteesta raportti syyttää Suomen hallitusta. Yliopistoissa tehdään raportin mukaan suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella, koska maan tutkimusrahoitus kannustaa tähän.
Viime vuosina hallituksen keskeiset politiikka-asiakirjat ovat olleet Suomen Akatemian mukaan teknologis-taloudellispainotteisia ja sivuttaneet tieteellisen tutkimuksen.
Kommentit
Näin käy
Näin siinä tahtoo käydä, kun tutkimusresurssien aika menee tukitoimintoihin (esim. rahoituksen ja tutkimusten kannalta toissijaisten verkostojen järjestämiseen) varsinaisen tutkimustoiminnan sijasta.
Eihän tällaisissa yliopistoissa voida tehdä oikeata tiedettä!
Suomen yliopistojen keskeinen tehtävä on tuottaa julkishallinnolle viranhaltijoita.
Kaikki yliopistojen opiskelijat koulutetaan lähtökohtaisesti valtion palvelukseen. Ne ovat siis ammattikorkeakouluja, joiden tehtävä on tuottaa tykinruokaa julkishallinnolle. Miten sellaisissa yliopistoissa voidaan edes ajatella tehtävän korkeatasoista tiedettä!
Tilanne vuoteen 1978 saakka oli, että yliopistoissa piti suorittaa kahden vieraan kielen pro exercitio – koe. Latinan, joka oli aikaisemmin ollut pakollinen, sai loppuvaiheessa vaihtaa toiseen kieleen, ja tämä antoi opiskelijoille mahdollisuuden moneen kiinnostavaan nykykielen yhdistelmään (englanti – ranska, englanti – saksa, saksa – ranska, englanti – italia, ranska – espanja jne.). Ruotsin kieli ei edes saanut olla pro exercitio – kieli, koska maailmankielien opettelemista pidettiin opiskelijalle tärkeimpänä.
Valtion virkamiehiltä vaadittiin kyllä ruotsin kielen koe, mutta se oli yliopisto-opinnoista erillinen koe, jonka sitä tarvitsevat kävivät suorittamassa valtion kielitutkintolautakunnan valtuuttamille henkilöille. Virkamiesruotsin siirtäminen kielitutkintolautakunnalta yliopistoille olikin selvästi virhe, joka on kuluttanut yliopistojen resursseja muulta opetukselta, ja kaventanut huomattavasti suomalaisten mahdollisuuksia osata maailmankieliä.
Yliopistot väittävät olevansa autonomisia. Miksi yksikään yliopisto ei kuitenkaan ole luopunut pakolisista virkamiesruotsin kursseista jos niillä on se autonomia ihan oikeesti eikä leikisti!
Huolestuttaa
Huolestuttavia piirteitä: dosentti J. Bäckman.
?
- Esko Antola
- Hannu Rautkallio
Ei tiedettä, vaan päivystäviä dosentteja, joilta irtoaa
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&i=1&newsID=200923483&rss=99
Dohdoridehdailua
Kovaa tiedettä ja keihäänkärkiä osata. Maljakkoyliopisto on suuri virhe ja sellaista yleishöpötystä.
Näin se on!
Koska osa yliopistojen rahoista määräytyy tohtorituotannon perusteella, niin tietenkin pyritään tekemään tohtoreita mahdollisimman paljon. Silloin väitöskirjojen ohjaus ja tarkastus menee huiskimiseksi, ja niiden taso laskee. Tohtorit eivät myöskään työllisty odotetulla tavalla. Monilla työpaikoilla heidät katsotaan hieman oudoiksi linnuiksi.
Yliopistojen henkilökunnalta menee yhä enemmän aikaa itsensä kehumiseen. Tehdään upeita laitoskertomuksia ja tutkimussuunnitelmia. Opinto-oppaatkin ovat tulleet huomattavan paksuiksi. Eivätkä opiskelijat siitä huolimatta valmistu yhtään nopeammin.
Lisäksi on kaikenlaista työajan valvontabyrokratiaa, vaikka suurin osa yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnasta on aina tehnyt ylipitkiä työviikkoja. Ne harvat lusmut kyllä selviävät liehuvin lipuin kaikista työaikakirjauksista.
pöh
mainitsemastasi maljakosta sentään tulee jotain oikeaakin tiedettä. ei ehkä paljon, mutta vertaapa johonkin itäsuomalaiseen tai lappalaiseen....
Kun yliopistoista tehdään
Kun yliopistoista tehdään ammattikouluja, käy näin. Soveltava kehitystyö yrityksien tarpeisiin ei näet ole tiedettä koskaan nähnytkään. Tieteen tarkoitus on selvittää maailmankaikkeuden luonnetta - ei tuottaa tuotteita yrityksille.
Mm. ilmastohörhöily
Mm. ilmastohörhöily Suomessa kuvastaa hyvin tieteemme tasoa. Ei muka löydy ketään, joka olisi erimieltä asioista. Missään muualla ei tällaiseen tieteenhalveksuntaan olla päästy. Ilmeisesti täällä leimaantuu välittömästi kerettiläiseksi ja menettää tutkimusapurahat.
Totta. Rahaa on valunut
Totta. Rahaa on valunut idioottimaisiin tutkimuksiin tyyppiä; missä vaahteran kasvuraja Suomessa vuonna 2048? Trendin mukaista, mutta rahat ovat pois todelliselta tutkimukselta.
"Tutkimustulos ja johtopäätös"
Melua on enemmän kadun puolella kuin pihan puolella.
Johtopäätös: Yliopisto- ja korkeakoulukoulutusta on muutettu päivähoidoksi keskussuunnittelun avulla.
Teennäinen kansainvälistyminen
Eipä ole väliksi suomalaisten päästä Cerniin hiukkaskiihdytintä pyörittämään. Kansainvälistyminen on hoidettu toisin. Suomen korkeakoulut kouluttavat ilmaiseksi tuhansia nigerialaisia huippuosaajia.
soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä
Pitääkö globaalissa suuntautumisessa kaikkien yrittää olla klooneja toisistaan.
Työmarkkinoillakin saattaa olla suurempi pula putkimiehistä kuin professoreista. Kun Suomen yliopistot erikoistuvat hieman eri tavalla kuin kaikki muut kilpailijat, on se etu sekä maalle että opiskelijoille itselleen.
Tässä soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön segmentissä sitten pitääkin olla ehdoton huippu.
Ehdotus...
US voisi tehdä artikkelisarjan, esimerkiksi viikon tutkimus ja viikon julkaisu, jonka avulla esiteltäisiin Suomessa tehtävää tutkimusta ihmisille eri aloilta... ihan muutamana esimerkkinä...
Suomen Akatemia www.aka.fi
Yliopistotutkimus Suomessa ja kansainvälisesti
http://www.uta.fi/laitokset/yti/tasti/opetus/seminaarit_luennot/lukuvuos...
Tutkimusta on paljon eri alojen julkaisuissa ja esimerkiksi tiede.fi ihmisille helposti miellettävästi.
Olisi mielenkiintoista, että kyseisistä tutkimuksista eri aloilla viestittäisiin suomalaisissa viestintävälineissä konkreettisesti.
Esimerkiksi Akateeminen talousblogi http://blog.hse-econ.fi keskustelut yms. ovat mielekästä ja sivistävää luettavaa ihmisille.
Perustietoa Suomesta talous- ja elinkeinoelämä
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/talo...
Perustietoa Suomesta koulutus
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/koul...
Konkreettinen esimerkki - mielipiteitä?
Lisäksi uutisoinnissa voisi olla enemmän konkreettisia esimerkkejä suomalaisista huippututkimuksista eri aloilta, sekä viestintää suomalaisista ja kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista ja myönteistä viestintää ml. tutkimusten saavutuksista... ihan vain esimerkkinä terveystutkimus, eli esimerkiksi...
Terveystutkimus www.ktl.fi/portal/suomi/yhteistyoprojektit/terveystutkimus..
"Jos vielä 50 vuotta sitten syöpään sairastuminen merkitsi vääjämätöntä kuolemaa, nykyään tilanne on aivan toisenlainen. Tämä ei ole vähiten kehittyneen tutkimuksen ansiosta.
- Nyt ollaan jo noin 60 % tasolla selviytymistilastoissa. Se on jo aika kiitettävä prosentuaalinen määrä, MTV:n Huomenta Suomen vieraana ollut Rautalahti sanoo.
Vuosittain noin 27 000 suomalaista sairastuu syöpään. Tällä hetkellä elossa olevia syöpää sairastavia suomalaisia on jo reilusti yli 200 000. Melkein joka kolmas suomalainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä johonkin syöpään. www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa... "
Viestintävälineissä usein kritisoidaan erilaisia asioita, esimerkiksi H1N1 uutisoinnissa. Onko mielestänne esimerkiksi mielekästä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta, että Suomessa ja kansainvälisesti terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimuksen rahoitukseen osallistuvat yritykset tutkimuksen edistämiseksi?
http://www.tkk.fi/fi/ajankoht
http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/view/tkk_sijalla_15_maailmanl...
Kyllä sitä osataan!
Tutkimuksen viestinnästä...
Suomi www.suomi.fi on usein erilaisissa kansainvälisissä arvioissa huippua useissa asioissa ml. www.uusisuomi.fi/kotimaa/75125-tutkimus-suomi-on-maailman-paras
Esimerkiksi kyseisestä linkissä olevasta Teknillisen korkeakoulun konkreettisesta tutkimuksesta ja saavutuksesta sekä tehdystä työstä eri aloilla voitaisiin siis viestiä paljon myös suomalaisissa viestintävälineissä. Kuten tutkimuksesta ja myönteisistä asioista myös eri kulttuuritaustoista ja sektoreilta. Siis kulttuurisesti ihan esimerkiksi eri alojen tutkimuksen tekijät.
Mielestäni on tärkeää, että kaikille ihmisille on mielekkäitä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintävälineissä useissa eri asioissa, lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille.
Hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myös myönteistä suhtautumista suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin.
Suomessa on kuulemma hyvä
Suomessa on kuulemma hyvä kielitaito. Se syö tiedettä.
Mitä teemme tieteellä, pakkoruotsi on portti Ruotsin tieteeseen. Voimme lukea aftonbladetia. Portti-teoria toimii myös tieteessä.
Suomalaisesta ja kansainvälisestä rahoituksesta...
Lisäksi viestintävälineissä voitaisiin viestiä suomalaisesta sekä kansainvälisestä rahoituksesta, että eri mahdollisuuksista www.cimo.fi, jolla ihmiset voivat työllistää ja kouluttaa itseään eri aloilla, kuten kansainvälisestä vuorovaikutuksesta ml. tiede. Ihan vain esimerkiksi...
"Euroopan unionin rahoittamat ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat unionin jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio."
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=92852&node...
Euroopparahoitus yksinkertaistuu
http://ec.europa.eu/news/economy/070329_1_fi.htm
Lisäksi ihmiset eri aloilla voivat itse hakea rahoitusta erilaisissa asioissa ihan vain esimerkiksi eri ministeriöiden www.vn.fi sivuilla avoimesti olevien rahoitusmahdollisuuksien mukaan sektorinmukaisesti.
Viikon tutkimuksen ja viikon julkaisun esitteleminen US julkaisussa voisi olla mahdollisuus sekä tutkimukselle, US toimitukselle mielenkiintoisiin artikkeleihin, että lukijoille mielekästä ja sivistävää luettavaa?
Yksi löytyy
Suomessa on yksi yliopisto.
Dosentiksi paasee jopa
Dosentiksi paasee jopa desantti. Vaitoskirjan voi tehda vanhainkodissa olevan aidin iloksi kuka tahansa. Vaitostilaisuus on pelkka muodollisuus, jossa shampanjapullot on jo korkattu valmiiksi.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/muut.asp?id=1743132
Yliopistojen kansainvälistymisstrategia nojaa pakkoruotsiin
Suomen yliopistojen kansainvälistysmisstrategiaksi on valittu kaikille opiskelijoille pakolliset virkamiesruotsin kurssit.
Myöskään työhön yliopistoon ei pääse ellei ole konkreettia näyttöä yliopistojen kansainvälistysmisstragian tukemisesta eli suoritusta ruotsin kielessä koulutodistuksessa.
Mielellään vielä suomenruotsissa.
Pitäisi olla idea, näkemys
Tää on niin pohjoinen maa, ettei tiede oikein täällä asu.
Tutkitaan noin vain ammatin vuoksi yhtä sun toista. Tuo yritysten tuotekehityksen tukeminen on paikallaan. Siinä on konkreettisia tavoitteita.
Mitä sitten perus-tutkittaisisiin? Sitä on syytä miettiä. Onko meillä mitään luontaisia edellytyksiä? Miksei meistä tullut kameroiden ykkösmaa, bittitekniikan ykkösömaa, kuvaruutujen ykkönen, led-keksijä, internetin koti...?
Aloitetaan ongelmista. Mitä onglmia on?
Tehdään vaikka hyvä sähköakku autoihin. Tai kuljetetaan materiaalia sähköjohtoa myöten, Tai porataan reikä maanumeniin ja otetaan sieltä lämpöä, uudenlaiset pakkaukset ruokatavaroille. Kauppa, jossa tavarat kiertävät ei asiakas???
Humanistiset pseudotieteet
Oikean tieteen tekemisen resursseja syövät humanistiset "tieteet" jotka ovat pääsääntöisesti pelkästään dogmaattisia oppirakenteita, pseudotieteitä joissa sisältö määrittyy poliittisesti oikeaoppisten kellokkaiden ja sattuman pinnalle nostamien äänekkäiden mielipideautomaattien mieleenjuolahduksista ja pakkomielteistä.
Suurin osa humanistisesta tutkimustyöstä on näennäispuuhastelua jonka tarkoitus on ainoastaan tuottaa rahakkaita projekteja, mukavia konferenssimatkoja ja medianäkyvyyttä muutamalle humpuukimaakarille.
Esimerkiksi miesvihaa akateemiseen kaapuun käärivän kristiina-instituutin resurssit kannattaisi suunnata vaikkapa lääketieteellisiin tutkimuksiin. Hyvinvointi kohenisi kahdellakin tavalla: Toisaalta telaketjufemakkojen myrkynkylvö vähenisi, toisaalta lääketieteen taso kohenisi.
Suomi on ihan ok kai,
tutkimuksetkin sen jo todistavat. Ja mitä tulee humanistisen tutkimustyön arvosteluun, niin se on juuri se ala jota meidän tulisi hyödyntää. Innovatiivisuus ja yksilöllisyys lähtee monesti humanistista arvoista ja kyseenalaistamisesta. Kommunistien mielestä humanistiset aineet ovat turhia, tosin pankkikokoomuslaisia ja kommunisteja ei aina erota toisistaan.
Koko yhteiskuntarakenne on vinoutunut niin kauan kun ei tunnisteta, eikä tunnusteta kansalaisten kipupisteitä kuten eräs professori viisasti sanoi. Viime lama vei tuhansia yrittäjiä ennenaikaisesti hautaan ja monet perheet ikuiseen ahdinkoon. Yhteiskuntarakenteissa ei ole mitään vikaa, vain yrittäjien ammattitaidoissa ja soveltuvuudessa. Asiat käännetään katolleen epätotuudesta tehdään totuus. Suomalaisia pidetään valheessa kuten Venäjällä venäläisiä.
Tämänkin vuosikymmenen voittajia ovat pankit ja perintätoimistot. Voidaan kysyä mikä kannattaa ja mikä ei. Onko yrittäjyys todellinen vaihtoehto? Kysymys tieteen ja yrittäjyyden yhdistämisestä on luovuus- ja byrokratiakysymys. Asenteet tulevat verenperintönä kokemuksesta.