Tämänkö takia suomalaiset ovat lihavia ja masentuneita?

Hyvät yöunet ovat yhä harvemmalle suomalaiselle itsestäänselvyys. Unettomuudesta kärsivien potilaiden määrä on 2000-luvulla noussut nopeasti. Samalla on saatu uutta tietoa uniongelmien terveydellisistä vaikutuksista. Huonot yöunet selittävät ainakin osan suomalaisten lihomisesta ja ovat riski masennukselle.

–Vuonna 2007 unettomuuden takia erikoissairaanhoidossa on hoidettu noin 30 prosenttia enemmän potilaita kuin vuonna 2002, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Miika Linna.

Yleisimmän unihäiriön, unettomuuden hoitokustannukset olivat tuolloin yli 20 miljoonaa, josta lääkkeet lohkaisevat 15 miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan muutkin unihäiriöt kuten uniapnea, kulut nousevat 37 miljoonaan euroon.

–Ihmiset uskaltavat valittaa unettomuuttaan. Aikaisemmin sitä hävettiin. Se selittää osan kasvusta. Myös työn vaatimukset tänä päivänä ovat niin suuret. Ei kerta kaikkiaan jakseta tehdä kaikkea työtä ja tämä lisää stressiä, joka lisää unettomuutta, arvioi tutkimusjohtaja Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.

Partinen pitää sopivana unen määränä 7–8 tuntia.

Jokainen ihminen valvoo joskus. Joskus ihmistä valvottaa onnelliset tapahtumat, joskus ikävät. Partinen toppuuttelee, ettei parin yön unettomuudesta kannata huolestua. Ne kuuluvat elämään.

–Jos unettomuus jatkuu useita päiviä ja alkaa olla niin väsynyt, ettei päivällä kykene tekemään mitään tai tuntuu, että pää halkeaa, silloin kannattaa hakea apua. Myös silloin kannattaa hakea apua, jos unettomuus ei korjaudu parissa viikossa.

Partinen opastaa hoitoon myös, jos on napsinut unettomuuteensa unilääkkeitä eikä viikon kuurin jälkeen uni enää tule ilman lääkkeitä.

Unettomuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Usein sen aiheuttajana on joku elämän kriisi tai tapahtuma. Unilääkkeiden sijaan unitutkija kehottaa valvomaan, jos valvottaa ja keskustelemaan asian selväksi.

–Esimerkiksi onnettomuuden jälkeen on parempi keskustella jonkun muun tai itsensä kanssa kirjoittamalla vaivaavia ajatuksiaan paperille.

Yöunet voi korvata nukkumalla seuraavina öinä pidempään. Eikä lyhyistä siestoistakaan ole haittaa.

–Nykytietämyksen mukaan päiväunista on hyötyä, jos ne ajoittuvat alkuiltapäivään eivätkä ole liian pitkät.

Kahdeksan vuorokauden yhtämittainen valvominen tekee ihmisen jo harhaiseksi. Vähemmälläkin unettomuudella on vaikutuksia ihmisen terveyteen. Krooninen univaje altistaa ihmisen tulehduksille sekä lisää masennusriskiä ja on yhteydessä myös aikuisiän diabetekseen.

Partinen kertoo, että kahdenkin yön valvomisen jälkeen elimistö menettää kykyään säilyttää normaali verensokerin taso.

–Riittämättömän yöunen, kroonisen univajeen ja huonolaatuisen yöunen on lukuisissa pitkäaikaistutkimuksissa osoitettu aiheuttavan keskivartalolihavuutta ja ylipainoa.

Partinen listaa, että uniongelmilla on ollut vertailututkimuksissa enemmän vaikutusta painoon kuin alkoholilla, iällä, tupakoinnilla tai liikunnalla.

Huonosti nukkuvan ihmisen perusaineenvaihdunta on alentunut. Heidän ruumiinsa peruslämpö on matalampi kuin hyvin nukkuvilla, ja mitä alhaisempi ruumiin lämpötila on, sen vähemmän energiaa kuluu.

–Jos meillä on 130-kiloinen huonosti nukkuva ihminen ja hyvin nukkuva 70-kiloinen, samalla energiamäärällä se 130-kiloinen lihoo, kun 70-kiloinen laihtuu.