Peruskoulun päättöluokan kävijöiden päässälaskutaidot ovat heikentyneet reilusti parissa vuosikymmenessä.
Hälyttävät tulokset ilmenevät filosofian maisteri Liisa Näverin väitöskirjasta, joka tarkastetaan huomenna Helsingin yliopistossa.
Näveri on huolestunut tilanteesta, jonka syntyyn on vaikuttanut opetustuntimäärien vähentyminen. Matematiikan perusosaaminen tarjoaa pohjan innovatiiviselle ajattelulle.
Kommentit
Ei mikään ihme
Olen itse seurannut kolmen lapseni tuskailua matematiikan kanssa. Päässälaskutaitoa ei yksinkertaisesti pidetä koulussa yhtään minään. Monet kerrat koepapereita tutkiessani laskuista on viileästi annettu nolla pistettä, vaikka lopputulos olisikin oikein, mutta tapa, jolla siihen on päädytty, ei vastaakaan opetushallituksen määräyksiä. Julmasti rokotetaan heti, vaikka lapselle olisi sattunut vain pieni huolimattomuusvirhe, joka ei edes vaikuta lopputulokseen. Ei mikään ihme, että motivaatio opetella matematiikkaa käy pieneksi.
Isukki on nyt tainnut
Isukki on nyt tainnut ymmärtää matematiikan opetuksen tavoitteet väärin. Kyse ei ole niinkään oikeiden vastausten arpomisesta vaan laskumenetelmien oikean soveltamisen oppimisesta.
Eli on moninverroin arvokkaampaa osoittaa hallitsevansa oikeat menetelmät ja osaavansa soveltaa niitä - vaikka vastaus olisikin väärä - kuin arpoa hihasta vetäistyllä kaavalla oikea vastaus. Jälkimmäisessä tapauksessa nolla pistettä on täysin perusteltua.
KSE?
Kse taitaa kuulua niihin ihmisiin, joille oppiminen on näytetyn toistamista. Tämä asenne on oppimisen ja oivaltamisen, ja uuden luomisen pahin vihollinen.
Mutta niinhän yliopistokin antaa arvosanan professorin kanssa samaa mieltä olemisesta.
Kyllä perusmatematiikka on
Kyllä perusmatematiikka on todellakin näytetyn toistamista eikä siinä ole innovaatioille tilaa. Sitä voi hyvinkin verrata vaikkapa kielten opiskeluun - ei kukaan kyseenalaista sanaston ja kielioppin ulkoaopettelua - miksi siis laskusääntöjen opettelun pitäisi aiheuttaa sen kummempaa ihmettelyä. Matematiikka ei todellakaan ole mikään taideaine, jossa kaikki luovuuden muodot voisivat kukkia.
Ehkä ihmisillä on jotenkin väärä käsitys, että matematiikan osaaminen olisi jonkulainen luonnonlahja, "matikkapää". Todellisuudessa matematiikka on kuin mikä tahansa urheilulaji - joillakin voi olla toisia paremmat luontaiset edellytykset siihen, mutta todelliseksi lajin hallitsijaksi pääsee vain kovalla harjoittelulla eli tässä tapauksessa laskemalla kasapäin laskuja niin kauan, että ne perusasiat ovat uponneet selkäytimeen.
Tämä tosin sotii nykyistä kasvatusnäkemystä "kaikilla pitää olla koko ajan kivaa eikä mitään rasittavaa saa ikinä vaatia" vastaan.
Ulkoaoppiminenko matematiikkaa?
Kyllä minä ainakin kyseenalaisten sanoston ja kieliopin ulkoaopettelun - jos se tehdään yhteyksistään irrallaan ja vain pyrkimällä "hauki on kala" toistoon. Tätä tehdään käsittääkseni liikaa niin kieltenopiskelussa kuin matematiikassakin. Kyse ei ole siitä, että koko ajan pitäisi olla kivaa, vaan että pitäisi oppia jonkinlaista matemaattista ajattelua (ei kaavojen tai laskujen ulkomuistista toistamista). En itse pitäisi päässälaskutaidon heikkenemistä ongelmana vaan ennemmin kysymys pitäisi olla, osaako ihmiset käyttää oppimaansa matematiikkaa johonkin ongelmanratkaisuun tai ajattelun apuna. Jos tätä oppisi, niin asioita voisi muistaa myös ulkoa - ei juurikaan toisinpäin. On oireellista jos esimerkiksi murtolukujen laskemista pitää yrittää muistaa ulkomuistista (harvalta taitaa muisti riittää ...). Matemaattista ajattelua ei kovinkaan paljon oppinut ainakaan aikoinaan koulussa eikä taida valitettavasti kovin paljon oppia vieläkään.
Kansanedustajan Tutkinto: | Ministerin Tutkinto: Osa 1
KE Tutkinto,
Tehtävä 1) Jos Antti ja Veikko antavat molemmat yhden euron Matille, niin paljonko Matti saa euroja?
- Vastaus: paljon, plus kulukorvaukset ja eläkkeen.
---
M Tutkinto, johon pääsee läpäistyään Kansanedustajan Tutkinnon:
Tehtävä 1) Saakon Eduskunnan Tilintarkastaja ottaa Matille annetut rahat itselleen?
- Vastaus: saa jos on Kepulainen.
Muistan 50-luvun
Ja ne kansakouluvuodet, jolloin päntättiin päähän aritmetiikan alkeita. Nuo yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakotaulut poltettiin aivojen hermosoluihin niin, että ne muistaa ikuisesti. Tavallisessa elämässä ei tarvitse laskinta, vaikka se on tuossa pöydällä ja tässä koneessa. Opetuksessa olisi otettava muutama askel takaisin päin, ettei oltaisi mekaanisten tai paremminkin elektronisten apuvälineiden armoilla. Kaupassa pitää selviytyä vertailemaan tuotteiden hintoja ja painoja.
Uusi OPS tulossa, ja sen huomaa...
Matemaattisten aineiden opettajat saavatkin sitten TAAS uutta puhtia vaatia TAAS lisää matikkaa kaikille. On se kumma juttu, että ei nähdä metsää puilta: matikkaa opetetaan auttamattoman tylsästi ja vanhanaikaisesti. Liitu, taulu ja leuat liian usein. Lisäksi ainakin lukiossa matikkaa on niin kamalasti, että kohta ei lapsiparka ennätä muuta opiskellakaan. Jää muu yleissivistys saamatta.
Innovatiivisen ajattelun pohja ei todellakaan ole VAIN matematiikassa. Kyllä myös mm. kielen perusrakenteiden tajua tarvittaisiin nykyistä enemmän. Ai niin - mutta eihän insinööri kielellä laske vaan numeroilla...
valitettavasti se ei ole
valitettavasti se ei ole enään näin, insinööri opetellaan olemaan nykyään ajattelematta koko laskua ja syöttämään se TI89 laskimeen joka antaa taikasauvalla vastauksen. itse tykkään laskea laskuja päässä, se helpottaa kuvittelemaan näkemiäni asioita lukuina. ja koitin käydä matikan, fysiikan ja statiikan tunnit ilman ohjelmoitua laskinta, mutta tähän ei anneta aikaa ja opettajat kannustaa käyttämään pelkästään laskinta. lopputuloksena oli luokka joka osaa laskea alle minuuttiin integraalin mutta ei ymmärrä mitä vastaus merkitsee ja ei välttämättä huomata että vastauksessa on esim 7 nollan virhe....
Niin - on se aika
Niin - on se aika järkyttävää, etteivät esim. vastavalmistuneet diplomi-insinööritkään (teekkareista puhumattakaan) enää osaa arvioida asioiden suuruusluokkia päässälaskuna - saati sitten, että tajuaisivat onko jonkun arvion suuruusluokka edes jokseenkin järkevän kuuloinen.
Laskareiden pitäjänä ihmetyttää monasti, että eikö sen teekkarin pienessä päässä ole edes hetkeksi vilahtanut ajatus: "onkohan tää nyt ihan oikein?"
Tässäkin suhteessa mätä
Tässäkin suhteessa mätä Amerikka on siis saapunut perille.
sen sijaan, että alakoulun opetussunnitelma selitysosineen
sisältää satoja sivuja liirum laarumia, pitäisi opetussuunnitelman olla yksinkertaisen selkeä, jossa valtakuntaan määritetään vain suuntaviivat, opettajat kyllä homman osaavat:
- koulussa jatketaan sosiaalisen käyttäytymisen alkeiden opettamista (joskus jopa aloitetaan alusta)
koulussa opetetaan lukemaan sujuvasti
koulussa opetetaan kirjoittamaan selkeästi
kielen kannalta keskeiset kieliopin perusteet opetellaan kunnolla
koulussa harjaannutetaan laskemaan oikein sekä päässä ja paperilla (laskimia ei vielä käytetä)
koulussa tutustaan yhteen vieraaseen kieleen, aluksi kielikylvynomaisesti ja myöhemmin suomenkielen kieliopin jälkeen myös kielen rakenteeseen.
Koulussa annetaan tieto ja taito liikunnan tärkeydestä.
Laskento on vain yksi
Laskento on vain yksi matematiikan ala, ja sen tekeminen päässä ei ole kovinkaan tärkeää. Nykyään joka laitteesta löytyy laskin. Sen sijaan kaavojen kääntely yms. on luonnontieteelliseen alaan suuntautuvalle paljon tärkeämpää.
Tämän tapainen matemaattinen hahmottaminen on se mitä pitäisi nykyään mitata.
Mutta tietysti jos kaupassa käynti ilman laskinta tuottaa vaikeuksia, niin lienee syytä hieman harjoitella.
Ei yllätys tekun opettajille
Teknillisiä aineita teknillisissä oppilaitoksissa ja myöhemmin ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköissä opettaneet ovat tienneet nykynuorten matematiikan osaamisen keskimääräisen romahtamisen jo 90 luvulta lähtien. Matemaattiset ja eksaktit luonnontieteelliset aineet ovat juuri niitä oppiaineita, joissa nuoret tarvitsisivat kaikkein eniten opettajan apua, vain poikkeuslahjakkuudet kykenevät itseohjautuvasti näitä perustaitoja harjaannuttamaan. Kun vähäisillä kontaktituntimäärillä nuori ei opi perustaitoja, ei hän kykene vielä itse suoriutumaan matemaattisista kotitehtävistä, vaikka asenne olisi ihan kohdaallaankin.
Ilmeisesti kuitenkin vähäisiä oppituntimääriä suurempi ongelma nykyisessä matematiikan opetuksessa Suomessa on se, että joidenkin opettajien oma matemaattinen osaaminen on hälyyttävän heikkoa (70-luvun joukko-oppikokeilun uhreja ? ). Matemaattisesti taitaville ihmisille on paremmin palkattuja ja mielenkiintoisempiakin työtehtäviä tarjolla kuin matematiikan opettajan toimi vaativien nykynuorten parissa.
Pisa-tutkimusten kattavuus
Pitkään on ihmetelty tätä; mitä se pisa-tutkimus mittaa?
Ei osata lukea, ei laskea, ei tunneta historiaa...
Silti pärjätään parhaiten.
Outoa todella
Oliskohan Suomessa laskettu pieleen nuo Pisa-tutkimuksen pisteetkin ...
Koululaisten?
Kyllähän juttu on niin, että jo edelliset sukupolvet pilattiin sillä sillisalaatilla, mitä matikantunneilla väkisin yritettiin tunkea murkkujen aivoihin.
Homma meni pahemman kerran pieleen jo 70-luvulla, seuraukset näkyvät nyt. Ei matematiikkaa voida opettaa tuntikehyksen puitteissa koulussa. Matemaattinen ajattelu vaatii tietyn kehitysasteen, joka usein saavutetaan vasta peruskoulun jälkeen, varsinkin pojilla.
Viimeiset kolmekymmentä vuotta matematiikkaa on opetettu ulkoläksymenetelmällä. Opetuksesta on kokonaan unohtunut se johtolanka, joka on välttämätön matematiikan ymmärtämiseksi.
Matematiikka on kieli, jolla kuvataan erilaisia asioita ja tapahtumia. Miten lapsi oppii parhaiten kieliä? No tietenkin puhumalla ja kirjoittamalla niitä. Eli matematiikan opetus on saatava kiinteästi yhteen niiden aineiden kanssa, joissa sitä työkaluna tarvitaan.
Matematiikkaa on opetettava kaikilla luonnontieteiden tunneilla. Matematiikan, fysiikan, kemian biologian ja tietotekniikan opetuksen tulee kulkea koko ajan yhtä matkaa matematiikan opetuksen kanssa. Ei lapsi opi, saati sitten muista oppimaansa, ellei taitoa tarvitse jatkuvasti käyttää.
Matematiikassa on aritmetiikan perussääntöjen lisäksi kaksi asiaa, jotka tavallisen ihmisen tulee opetella ulkoa. Ne ovat trigonometriset funktiot ja toisen asteen yhtälö. Kaikki muu on opetettavissa yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.
Missä sitten on ongelma? Ongelma on siinä, että esim. kemian, fysiikan, tai tietotekniikan opettajat eivät osaa opettaa matematiikkaa. Usein he eivät osaa edes itse laskea opettamansa asian vaatimia tehtäviä. Näiden aineiden opettajien koulutusta on muutettava ja matemaattisluonnontieteelliset aineet yhdistettävä sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa ei tunneta erikseen oppiainetta matematiikka.
Tätä kutsutaan ...
Tätä kutsutaan synergiaksi, lopputulos on enemmän kuin osastensa summa 1+1=3. YES! Näin tehdään uusia Pisa ennätyksiä ja maine pelastuu, muuten kyllä mennään mönkään....
Tämä on yleisempi ongelma
Nyt puhutaan päässälaskusta. Väitän, että kyseessä on laajempi ongelma jonka yksi oire on päässälaskukyvyn tai -halun puute. Muita ilmenemismuotojao kaikenlainen uusavuttomuus, en osaa tehdä ruokaa, en osaa siivota, en kestä intin juoksua vaan haluan sauvakävellä, en kestä intin komentamista kun se tuntuu ahdistavalta, yleisesti ottaen en osaa kantaa itsestäni vastuuta. Maahanmuuttajat kantavat vastuuta itsestään sekä perheistään ja menevät vasemmalta ja oikealta ohi kun suomipoika kaivaa nenää sohvalla odotellessaan mamman tekemää lounasta ja kelasta kolahtavaa avustusta.
Olipa vuodatus.. Olen siis itse viiskymppinen ja äänestän kokoomusta.
Matematiikan aika
Matematiikan aika -nimisessä Ylen matematiikkaohjelmassa asiantuntijat olivat sitä mieltä, että päässälaskutaito on työelämässä paljon tärkeämpää kuin mitä yleisesti nykyään ajatellaan. Aina puhutaan, että voidaan laskea laskimilla, mutta käytännön työssä tehokkuus kasvaa merkittävästi, jos suurin osa laskutoimituksista pystytään hoitamaan nopeasti päässä.
Tämä on suunta
Opettajien palkkaus on niin huono, että nykyiset opettajat eivät paljon viitsi ponnistella. Odottavat vain eläkettä. Uusia päteviä ei alalle enää hakeudu. Laskutaitoiset menevät SIWAn kassalle. Siinä tienaa paremmin. Korkekoulututkinnon suorittanut opettaja saa pahimmassa tapauksessa vain 2000 € /kk palkkaa. 1+1=3 ja saa ollakin, huucares...
Miten niin huono???
Vuodesta toiseen suurimmat hakijamäärät on nimenomaan opettajakoulutukseen. Opettajien tulot kun suhteutettuna tehtyyn työaikaan ovat suorastaan ruhtinaalliset.
Piiitkä täyspalkallinen loma parhaaseen vuodenaikaan.
Täyttä puppua ettei alalle hakeuduta - sinne suorastaan rynnätään.
Joukko-opin seuraustako?
1+1=3, hyvä tulos. Synergiaa! Suurissa asioissa tuntuu laskelma nykyään toisinaan kulkevan tyyliin 1+1=0...-3. Who cares? Kysymys ei ole enää mielestäni pelkästään päässälaskutaidosta. Numeroiden kytkentä todellisuuteen on kertakaikkiaan kadonnut. Tehdään päätöksiä kustannusarviosta eli numeroista välittämättä. Monasti vaikuttaa siltä ettei kustannusarviota edes ole ennen päätöksentekoa. Näin tapahtui tosin patruuna-aikana suurteollisuudessakin.
Numeroiden kytkentä todellisuuteen
Otsikossa on joukko-opin ydin.
Helmitaulu
Katsoin TV:stä dokumentin. Israelissa opetettiin muksuja laskemaan helmitaulun avulla. Lapset kehittyivät nopeiksi laskijoiksi. Jonkun ajan jälkeen ei tarvittu helmitauluakaan, "Helmitaulu" olikin siirtynyt lasten ajattelumalliksi. Oppilaat osasivat laske vaikeitakin laskuja päässä yllättävän nopeasti. Ei huono idea...
Ääh
Kohta ei tarvita edes opetusta enää. Ihan turha sisäistää hirveitä määriä tietoa, kun tiedon hakeminen ja saaminen paranee kokoajan. Jossain vaiheessa se ohittaa käytännöllisyydessä tiedon sisäistämisen. Tärkeämpää olisi hallita välineet ja niiden tehokas, luova käyttö. Päässälaskutaito on ihan turha, kivikautinen tapa laskea.
Voit jo nyt mennä esim. wolfram alphaan kaavojesi ja ongelmiesi kanssa ja saada ajantasalla olevan ratkaisun sekä hirvittävän määrän nippelitietoa.
Nippelitieto ja mekaaniset toimitukset kuuluvat pikkuhiljaa tietokannoille ja koneille, suuret linjat ja tiedon hallinta ihmiselle.
Seuraavan 10 vuoden aikana, jos ei mitään maailmanmullistusta tule, tietokone saavuttaa laskentatehossaan ihmisaivot. Jos taas maailmanmullistus tulee, tulen teko, sotiminen, välinehuolto, metsästys ja kalastus ovat tarpeellisempia kuin päässälaskutaito.
Ei tarvitse tässä
Ei tarvitse tässä suhteessa murhetia - nykyisin jo korkeakoulutasolta valmistuu näitä välineiden "luovan" käytön maistereita. Tiedot copy-pastetaan netistä ja tulokset lasketaan verkosta lainatun/varastetun esimerkin avulla.
Asian kääntöpuoli on siinä, etteivät nämä super-osaajat ymmärrä itse ongelmaa, osaa jakaa sitä oleellisiin osaongelmiin eikä heillä ole hajuakaan siitä, miksi heidän ehdottama ratkaisu on päin seiniä ja vastaa lisäksi väärään kysymykseen.
Hei
Mikään määrä koulutusta ei nosta älykkyysosamäärää. Tietoa voi tankata tyhmäkin, kuten myös etsiä ja käsitellä. Ymmärrys on asia erikseen ja jos siihen ei ole taipumuksia, ei niitä ole syytä odottaa.
Sehän nyt on selvä että korkeakoulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä ja porukka on ylikoulutettua. Vanha sananlasku menee ettei voi kauhalla jakaa jos on lusikalla annettu. Se pätee mielestäni oli maisterin paperit tai ei.
Katselen humanistien ajattelukyvyttömyyttä työkseni, hirveästi ne osaa sivistyssanoja, mutta yksinkertainenkaan malli ei tunnu pyörähtävän korvien välissä vaikka vääntäisi galvanoidusta teräslangasta, vaan karkaa sumeuteen ja lopulta kaikki on niin postmodernisti abstraktia.
Yritä nyt sitten selittää näille
verotusta, eläkeasiaa tai pitkäaikaissijoittamisen tuottoja ja kuluja.
Ja sitten Siwan kassalle
Ongelma on siellä niikuin muillakin kassoilla sama. Ei osata
antaa rahasta oikein takaisin kun ei osata sitä päässälaskua.
En minä nyt jälkeenpäin pidä ollen pahana sitä, että aikoinaan nuijittiin kertotaulu, prepositiot ja vaikkapa maakuntalaulujen sanat päähän vaikka väkisin.
1+1=3? Uudensuomen otsikointi "hälyttävässä" tilassa
Uudensuomen kappalejako- ja otsikointitaidot ovat heikentyneet reilusti ainakin tämän artikkelin osalta.
Hälyttävä tilanne ilmenee parodian maisteri Jupsuttimen Uuteensuomeen kirjoittamassa kommentissa, joka kuin ihmeen kautta selvisi sivuston tiukasta sensuurista.
Jupsutin on huolestunut yhden virkkeen kappaleiden räjähdysmäisestä kasvusta ja otsikoinnissa käytettyjen puujalkavitsien tason vappapudotusmaisesta romahduksesta. Itsekritiikin perusosaaminen tarjoaa pohjan pilipalijournalismin tehokkaalle kitkemiselle.
...ei siitä nyt niin hauska tullut kuin piti. Jupsutin over and out.