Tiistai 21.10.2014

Näin jäätävää oli talvisodassa – pakkaslukemat päivä päivältä

Luotu: 
15.12.2009 18:00
  • Kuva: Imperial War Museum
    Kuva
    Suomalaisia taistelijoita rintamalla 12. tammikuuta 1940.

Faktakulma

Talvikuukausien (joulu-maalis) keskilämpötilat vuosina 1939-1940, 2008-2009 ja 1971-2000 (30 talven keskiarvo). Mittauspisteet Helsinki ja Kuusamo.

1939-1940

Joulukuu: Helsinki -4,4 / Kuusamo -13,1
Tammikuu: Helsinki -15,9 / Kuusamo -16,7
Helmikuu: Helsinki -12,1 / Kuusamo -14,1
Maaliskuu: Helsinki -8,8 / Kuusamo -12,3

1971-2000

Joulukuu: Helsinki -2,2 / Kuusamo -10,8
Tammikuu: Helsinki -4,2 / Kuusamo -13,2
Helmikuu: Helsinki -4,9 / Kuusamo -12,1
Maaliskuu: Helsinki -1,5 / Kuusamo -7,2

2008-2009

Joulukuu: Helsinki 1,3 / Kuusamo -3,7
Tammikuu: Helsinki -2,8 / Kuusamo -11,7
Helmikuu: Helsinki -3,6 / Kuusamo -12,1
Maaliskuu: Helsinki -0,9 / Kuusamo -7,4

Lähde: Ilmatieteen laitos / Meteorologi Asko Hutila

Talvisodan aikainen kylmyys ei ole patrioottinen myytti: Sotatalvena kerätyt lämpötilatilastot vahvistavat, että Suomen ja Neuvostoliiton sotilaat pöllyttivät lunta talvena, jollaisia on koettu Suomessa vain muutaman kerran vuosisadassa.

Uusi Suomi tilasi Ilmatieteen laitokselta vuorokauden alimmat ja ylimmät lämpötilat kaikilta talvisodan päiviltä Helsingistä sekä Kuusamosta, jonka luvut ovat lähellä Suomussalmen taistelualueen pakkasia. Jutun lopussa olevasta linkistä näet päivittäiset tiedot.

Viime päivinä ympäri maata on paukkunut pakkanen, jollaisia ei tähän aikaan vuodesta juuri nähty edes sotatalvena 70 vuotta sitten. Koko talven mitassa vuonna 1939-40 oli kuitenkin niin poikkeuksellisen kylmää, että nykypäivän talvien keskilämpötilat jäävät usean asteen päähän, vahvistaa meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitokselta Uudelle Suomelle.

-Esimerkiksi Helsingissä talvi 1939-40 oli viime vuosisadan toiseksi kylmin - kaikkein kylmin oli talvi 1941-42. Sodankylässä kylmimmät talvet koettiin 1960-luvun lopussa, mutta kyllä sielläkin oli poikkeuksellisen kylmää talvisodan aikaan, kertoo Hutila.

Hutilan mukaan yhtä kylmä talvi olisi nykypäivänä vielä suurempi yllätys ja harvinaisuus, onhan ilmaston maailmanlaajuinen lämpeneminen näkynyt talvien selkeänä lauhtumisena myös Suomessa.

Esimerkiksi Helsingissä joulu-maaliskuun 1939-40 kuukausittaisten keskilämpötilojen keskiarvo oli -10,3 celsiusta. Poikkeuksellisen leutona talvena 2008-09 vastaava keskiarvo oli vain -1,5 astetta. Talvien lämpimintä ääripäätä edustavan viime talven sijaan luotettavamman vertailukohteen antaakin vuosien 1971-2000 ajalta laskettu kolmenkymmenen talven suuntaa-antava keskiarvo, joka oli Helsingissä -3,2 astetta.

Talvisodan kylmin päivä Kuusamossa: -37,6 °C

Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.

Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät pahimmillaan 35,8 asteen pakkasessa. Sodan kylmin hetki Kuusamossa koitti helmikuun 14. päivänä, jolloin mentiin jo alle -37 °C:n.

"Uuden Suomen saamien tietojen mukaan ei Ilmatieteellisen keskuslaitoksen tilastoihin, joita on pidetty vuodesta 1886 saakka, ole ainakaan pääkaupungin kohdalla merkitty vielä niin paljon pakkasasteita kuin viime päivinä täällä on ollut", kirjoitti Uusi Suomi 18. tammikuuta 1940.

Sodankäyntiä ei voinut pakkanen pysäyttää. Seuraavan päivän lehti kertoi Suomen joukkojen torjuneen jäätävän kylmänä 17. päivänä "kaikki vihollisen hyökkäykset Laatokan koillispuolella", tuhonneen useita vihollispartioita Kuhmon rintamanosilla ja ampuneen alas 11 vihollisen pommikonetta.

Alla näkyvistä pdf-linkeistä näet talvisodan kaikkien päivien alimmat ja ylimmät lämpötilat Helsingissä ja Kuusamossa.

Täällä pystyt lukemaan kunkin talvisodan päivän Uusi Suomi -lehden 70 vuoden takaa.

Faktakulma

Talvikuukausien (joulu-maalis) keskilämpötilat vuosina 1939-1940, 2008-2009 ja 1971-2000 (30 talven keskiarvo). Mittauspisteet Helsinki ja Kuusamo.

1939-1940

Joulukuu: Helsinki -4,4 / Kuusamo -13,1
Tammikuu: Helsinki -15,9 / Kuusamo -16,7
Helmikuu: Helsinki -12,1 / Kuusamo -14,1
Maaliskuu: Helsinki -8,8 / Kuusamo -12,3

1971-2000

Joulukuu: Helsinki -2,2 / Kuusamo -10,8
Tammikuu: Helsinki -4,2 / Kuusamo -13,2
Helmikuu: Helsinki -4,9 / Kuusamo -12,1
Maaliskuu: Helsinki -1,5 / Kuusamo -7,2

2008-2009

Joulukuu: Helsinki 1,3 / Kuusamo -3,7
Tammikuu: Helsinki -2,8 / Kuusamo -11,7
Helmikuu: Helsinki -3,6 / Kuusamo -12,1
Maaliskuu: Helsinki -0,9 / Kuusamo -7,4

Lähde: Ilmatieteen laitos / Meteorologi Asko Hutila

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Jouko Heyno

Yksi NL:n hellimä myytti on ukrainalaisten, kovaan talveen tottumattomien joukkojen käyttö, mikä luetaan Isä Aurinkoisen (neuvonantajien!) munaukseksi´.

Tosiasia on kuitenkin, että ensiksikin Ukrainan talvet ovat todella kovia, vastaavia Suomessa ei oikeastaan koskaan ole ollut. Nimen omaan kenraali talvi (ei Talvela) pysäytti natsit, toiseksi, Talvisodan rintamalla oli vain yksi ukrainalainen divisioona. Pääosa joukoista tuli pohjoisilta alueilta. Asian voi halutessaan tarkistaa heloiten teoksesta Talvisodan historia, jossa Puna-armeijan kokoonpano ja joukkojen lähtöalueet on esitetty.

Omissa tutkimuksissani olen osoittanut, että NL:n tappion kolme pääsyytä olivat

1) joukkoja oli yksinkertaisesti liikaa käytettävissä olevaan alueeseen nähden (lopulta 72 divisioonaa)

2) suomalaisten heti alussa osittama kiivas vastarinta ja vihollisen haltuun jääneiden alueiden vauraus iski miehistön moraaliin kuin leka päähän

ja

3) öiset metsät. Nevostosotilaat olivat kauhuissaan tilanteessa, johon he eivät olleet tottuneet: vuorokaudessa oli edelleen 24 tuntia, mutta se, mitä vihollinen (siis suomalaiset) teki, näkyi vain muutaman tunnin. Talvinen pimeys oli se, jota taktiikassa ei oltu huomioitu.

tapio_o_neva

"Tosiasia on kuitenkin, että ensiksikin Ukrainan talvet ovat todella kovia, vastaavia Suomessa ei oikeastaan koskaan ole ollut."

Ukraina on Tšekin ja Unkarin leveysasteilla. http://www.wunderground.com/global/UR.html Siellä ei ole lunta niin paljoa.

"Nimen omaan kenraali talvi (ei Talvela) pysäytti natsit, toiseksi, Talvisodan rintamalla oli vain yksi ukrainalainen divisioona."

Työläisten ja talonpoikien punaisessa armeijassa ei ollut puhtaasti kansallisia joukko-osastoja, koska kaikki oliva yhtenä miehenä työväenluokan kansainvälisen solidaarisuuden puolesta ja puolella.

"Pääosa joukoista tuli pohjoisilta alueilta. Asian voi halutessaan tarkistaa heloiten teoksesta Talvisodan historia, jossa Puna-armeijan kokoonpano ja joukkojen lähtöalueet on esitetty."

Joulukuussa suomalais-neuvostoliittolainen selkkaus oli Leningradin sotilaspiirin asia. Helmi-maaliskuussa se oli 1/3:n armeijan asia.

Olisi hyvä, jos peistattaisiin kaikki yksiköt ja rekrytointipohja.

Vieras

Kun poikani oli noin 10 v sitten armeijassa, äidin sydän itki kun jälkeläinen lähti lomilta takaisin armeijaan vain hentoinen puuvillainen baretti päässä korvat paljaana lumisateeseen.

Takki oli samaa heppoisen tuntuista kangasta. Ei auttanut muu kuin etsiä siviilimarkkinoilta tujumpia vetimiä noiden hentoisten päällykamppeiden lisukkeeksi. Ostin partioaitasta n 100 e hintaisen lämpökerraston, joka päällysvaatteiden kastuessa pelasti tilanteen.

Isällään oli armeija aikana lämmin karvalakki ja kotikäynneillä paksu villainen mantteli, joka kelpasi vaikka vällyksi tai tyynyksi pään alle tiukan paikan tullen.

Kysynkin, onko Suomen sotilailla nyt sellaiset vetimet, että selviäisivät ihan oikeasti esim 30 C pakkasessa?

Kehva

... Ole huoleti, ne baretit on vain "lomahepeniä" eli lomapuvuksi kutsuttuja asuja joita ei sotiessa, eikä edes harjoitellessa käytetä...

Sodanajan varastossa lienee edelleen "puolimiljoonaa" sarkapukua jne. tavaraa joka -44 sinne pakattiin...

Minun aikanani baretti (se viininpunainen) oli vielä villaa - tiedä sitten mitä nykyään...

Vieras

Tosipaikan tullen tilanne olisi nykypäivänä sama. Sinä joko taistelet pakkasta/vihollista vastaan tai kuolet. Panokset ovat edelleen samat kuin ennenkin, eli oma henki!

Ainut ero entisajan ja mahdolliselle tulevalle sodalle on se, että kukaan järkevä sotilasjohto ei enään laita jalkaväkeä tuollalailla hyökkäykseen, kuin talvisodassa ja jatkosossa. Nyt on käytettävissä nopeat ja tehokkaat satelliittiohjatut täsmäohjukset, häivepommittajat ja tarkemmat pitkänmatkantykistöt joka moukaroisivat panssarit ja jalkavaen hetkessä matalaksi. Tämän jälkeen Suomen mahdollisuus olisi joko antautua rampautetun taistelukalustonsa kanssa tai käydä sissisotaa omissa kaupungeissaa rakennusten turvin, omien siviilien kustannuksella.

Siinä on sinulle todellisuuskuvaa glorifioiduille sankaritarinoille. Toisena vertauksena voit laittaa entisajan teräsjätkän ottamaan kopin satelliittiohjatusta täsmäohjuksesta.

Jouko Heyno

Talvisodan ihme oli Puna-armeijan pysäyttäminen Kannaksen viivytystaisteluissa marraskuun lopusta joulukuun loppuun. Yksi keskeinen ilmastollinen syy oli, että tuolloin EI ollut kovia pakkasia, vaan ne alkoivat toden teolla vasta todella tammikuun puolivälin jälkeen. Myöskään lunta ei Kannaksella kovin paljoa ollut, ja suksilla oli siellä marginaalinen merkitys.

Jos pakkasia todella olisi ollut, olisi maa kantanut neuvostopanssarit. Onneksemme kelirikko jatkui niin pitkään, että merkittävä osa ensilinjan panssarivaunuista upposi Karjalan soihin. Jos maa olisi kantanut, Puna-armeijan strategia olisi saattanut jopa toimia. Sota ratkaistiin sen alkuhetkinä, ei vasta sitten, kun pakkaset tulivat.

Tämä tosiasia ei mitenkään vähennä suomalaisen sotilaan ansaittua kunniaa. Tosiasiat ovat kuitenkin tosiasioita, ja ulkomaisen lehdistön luoma myytti suomalaisista hiihtojoukoista lumipuvuissaan joutaa romukoppaan. Niin kuin aikalaiskuvista ja -filmeistä näkee, nimen omaan Puna-armeija oli hyvin varustautunut, sillä oli hiihtojoukkoja ja lumipukuja, ja suomalaisilla "malli Cajander". Lumipukujakin alettiin toden teolla tehdä vasta sodan alettua - lakanoista.

Suomi voidaan ylipäätään valloittaa vain talvella, ja oikeastaan vain kovana talvena. Olen pitänyt aiheesta luentosarjan, jonka .ppt:t laitan verkkoon, kun löydän tilaa ja aikaa.

tapio_o_neva

En ole vielä mistään työläisten ja talonpoikien punaisen armeijan tai Suomen puolustusvoimien organisaatiokaaviosta vuodelta 1939 löytänyt "hiihtojoukkoja".

Sellaista kuin hiihtojoukkoue, hiihtokomppania, hiihtopataljoona, hiihtorykmentti tai hiihtodivisioona ei ole olemassakaan: on vain jalkaväkeä suksilla. Toiset osaavat hiihtää ja toiset ampua niin kuin ampumahiihdossakin.

En usko, että suomalaisilta olisi onnistunut Leningradin vapauttaminen sen paremmin kuin Suomen kansanvaltaisen tasavallan asevoimiltakaan liittolaisineen Suomen vapauttaminen.

Oleellista nyt oli kuitenkin se, että lunta oli kymyyden lisöksi onkin verran eikä neuvostoliittolaisten tukevat osat toimineet kuin junan vessa tai Lada.

Holotna Pravda

Malli Cajander oli kyllä monesti mainettaan parempi. Jos miehet joutuivat rintamalle niissä vaatteissa joissa olivat tehneet raskasta työtä tukkisavotoilla, metsissä ja pelloilla niin vaatteet olivat taatusti paljon tarkoituksenmukaisemmat ja toimivammat kuin mitä köyhä armeija olisi kyennyt tarjoamaan. Kaupunkilaisilla saattoi olla vähän kovemmat oltavat mutta Suomi oli tuohon aikaan agraarimaa ja miehet olivat tottuneet ulkotöihin kelissä kuin kelissä ja vaatteet olivat sen mukaiset.

Jouko Heyno

130 000:n miehen kenttäarmeijassa 30 000:lla ei ollut asetta. Pohjoisten joukkojen, mm. Sallassa "panssarintorjuntaryhmän" kokoonpano: 3 miestä, kahdella pokasaha ja yhdella kirves.

Toki on niin, että Cajanderilla ja sen aikaisilla hallituksilla oli hyvät syynsä siihen, miten toimivat, mutta "totuus ei pala tulessa".

Vieras

"Hutilan mukaan yhtä kylmä talvi olisi nykypäivänä vielä suurempi yllätys ja harvinaisuus, onhan ilmaston maailmanlaajuinen lämpeneminen näkynyt talvien selkeänä lauhtumisena myös Suomessa."

Onko tuo kappale nyt todellakin paikallaan tässä yhteydessä? Säästäkää meidät jatkuvalta ilmastonmuutospropagandapommitukselta! Se alkaa tulemaan jo korvista ulos!

jennitamminen

Hei,

kuten jutussa lukee, lämpötilatiedot löytyvät jutun lopusta. Ne ovat nuo sinisellä kirjoitetut pdf-tiedostot. Nimillä TalvisodanpakkasetHelsinki.pdf ja TalvisodanpakkasetKuusamo.pdf.

t. Jenni / US

Gagarin

Tuossa uutisessa ei mainita lainkaan vuoden 1987 tammikuuta, jolloin Helsingin aseman mittari näytti pahimmillaan -38 astetta - siis Helsingissä!
En usko, että moista on koskaan ennen tai jälkeen koettu. Alle 30 asteen pakkaset kestivät silloin parisen viikkoa (muistaakseni).

Jani Virtanen

Asuin ja tein töitä silloin porissa ja pakkasta tosiaan oli koko ajan yli 30 astetta. Parisen viikkoa. Töihin, muutama sata metriä pystyi kävelemään,. Mulla oli Datsun 180 B silloin ja se jäätyi paikoillaan nämä viikot. Kun "lämpeni" (jotain -20) otin suosiolla akun sisään latinkiin ja lähtihän se käyntiin. Ajaminen vaan oli ikimuistoista kun iskarit olivat jäätyneet tönköksi.

Vieras

"3) öiset metsät. Nevostosotilaat olivat kauhuissaan tilanteessa, johon he eivät olleet tottuneet: vuorokaudessa oli edelleen 24 tuntia, mutta se, mitä vihollinen (siis suomalaiset) teki, näkyi vain muutaman tunnin. Talvinen pimeys oli se, jota taktiikassa ei oltu huomioitu."

Aijaa. Jos ukrainalaisia oli vain yksi divisioona, niin eikös ne loput pohjoisilta alueilta kootut joukot olleet tottuneet samojen leveysasteiden valoisaan aikaan tai pimeyteen kuin suomalaiset? Ja metsää Venäjällä riittää myös.

Kylmä Kalle

Totta puhut Gagarin. Asuin 1987 Vallilassa. Työmatkalla vaihdoin Sörkan asemalla ratikasta metroon. Silloin Kansa-talossa oli lämpömittari katutasossa (väritorni ilmoitti säiden vaihtelut). Kaksi viikkoa mittari osoitti joka aamu + - 30 tasaisesti.
Minulla on mustavalkoinen valokuva palelevista ihmisistä taustalla pakkasmittari näyttää -32 C.

Vieras

Hehheh, tässä julkaisussa on aika pläjäys tilastoja Tornion seudulta, missä kaupungistuminen ei ole kovin paljoa vääristänyt mittauksia. Helsingin tilastot pitäisi unohtaa ympäristökeskusteluissa kokonaan, koska vahvasti kasvaneen kaupungistumisen vaikutusta ei osata määrittää tarkasti. Ja arvailun kutsuminen tieteeksi ei tee siitä tiedettä!

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=10569&lan=fi

toinen euromies

Asia on täysin päinvastainen kuin mitä edellä väitetään. Päähyökkäyssuunta oli Karjalan kannas, jonka peltoaukeat ja alavat maat antoivat punapanssareille vapaat toimintamahdollisuudet sekä Talvisodassa että Jatkosodassa. Sen lisäksi suot ja kosteikot jäätyivät panssareita kantaviksi Talvisodan hirmupakkasissa.

Punapanssarien eteneminen pysähtyi Jatkosodassa vasta Talin-Ihantalan suurtaisteluun, koska Viipurin pohjoispuolella kallioinen maasto suosi puolustajia, koska saksalaiset lähitorjunta-aseet alkoivat purra viholliseen ja koska saksalainen lento-osasto Kuhlmey iski lihaviin panssarikeskittymiin. Viipurin tasolla punapanssarit kääntyivät pakoon heti, kun suomalainen Stu-rynnäkkötykki ilmestyi T-34 -vaunun periskooppiin.

tapio_o_neva

Jotenkin tuntuu, että talvisodan osalta saa laittaa neuvostoliittolaisen panssaritaktiikan romukoppaan. Neuvostoliittolaiset oppivat kunnolla vasta saksalaisilta tavan käyttää panssarivaunuja suurina muodostelmina varsinaisena aselajina 1941-1942, josta esimerkkinä Kurskin panssaritaistelu 1943.

Toinen asia, jonka voi laittaa romukoppaan oli neuvostoliittolaisten laskuvarjotaidot, jotka olivat kehitysken kärkeä 1936. Asiaa on spekuloinut eversti Erkki Nordbergkin kirjassaan.

Kolmas asia on sitten se, että ilmavoimat eivät neuvostoliittolaisilla toimineet lyhyen toimisäteen ja pienen pommikuorman vuoksi. Siitä hyvästä ilmavoimien komentaja tosin teloitettiin, mutta vasta paljon myöhemmin.

Jos nyt haluaa miettiä, missä todellaan ei aikaansaatu mitään, voi ottaa esille voimasuhteet ja neuvostoliittolaisten aikaansaannokset Lapissa. Näin ollen tultaneen sille kannalle, ettei kyseessä ollut niinkään se, miten edulliset toimintaolot panssarivaunuille oli, vaan se, missä kunnossa oli jalkaväkitaktiikka paukkupakkasissa.

Suomella oli mahdottoman vähälukuinen armeija talvisodassa, mutta joka kolmas oli suojeluskuntalainen, jolla oli kunnollisemmat varusteet ja sotilaskoulutusta.

Tässä mielessä Suomen maavoimien alasajoa NATO:n vuoksi sopii surra jo etukäteen.