- Kuva: Petteri Paalasmaa/ Uusi Suomi
Kun Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Myyrmannissa vuonna 2002, Suomi pelästyi hetkeksi kansainvälisen terrorismin uhasta. Kun tekijä paljastui, silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ilmoitti, että "kansalaisilla ei ole mitään syytä erityiseen huoleen".
Kun Pekka-Eric Auvinen teki Jokelan koulusurmat, sisäministeri Anne Holmlund (kok.) puhui heti yksittäistapauksesta.
Koulusurmatutkijan mukaan poliitikkojen puheet kuvastavat suomalaisten suhtautumista tällaisiin järjettömiin väkivallantekoihin.
-Ongelmat sivuutetaan nopeasti, ikään kuin olisi vaikea uskoa, että nämä tapaukset ovat sattuneet Suomessa. Täällä ajatellaan, että koulusurmat vain tapahtuvat, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Atte Oksanen, joka on tutkinut koulusurmia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet koulusurmien jälkeen -projektissa.
Koulusurmiin herättiin hänen mukaansa vasta Kauhajoen ammuskelun jälkeen. Toimet ovat edelleen olleet siinä määrin vaatimattomia, että Oksanen ei ole kovinkaan vakuuttunut siitä, etteikö kolmattakin koulusurmaa voisi Suomessa vielä tulla.
Populaarikulttuuri helppo syntipukki
Oksasen mukaan ei ollut mikään yllätys, että kouluampumisia on sattunut Suomessa. Taustalla on muun muassa väkivallan perinne, joka näkyy synkissä henkirikos- ja itsemurhaluvuissa.
Lisäksi suomalaisten sosiaaliset suhteet ovat paljon keskimääräistä etäisempiä. Kun tähän lisätään suomalaisten alkoholi- ja mielenterveysongelmat, yhtälö ei tunnu enää niin kaukaa haetulta.
-Pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että Suomi on lintukoto, missä ei tapahdu pahaa. Jopa perinteisen väkivallan ennaltaehkäisyssä Suomi on ollut tehoton - saati sitten koulusurmien kaltaisten uusien ilmiöiden.
Syitä väkivaltaan ei pidä Oksasen mielestä hakea populaarikulttuurin tuotteista. Internet, tietokonepelit, musiikki ja elokuvat ovat vain helppoja syntipukkeja, eikä koulusurmaajillakaan ei ole yhteistä psykologista profiilia.
Yhdeksi kouluampumisiin altistavaksi tekijäksi Oksanen nostaa olosuhteet Suomen kouluissa.
-Vaikka Pisa-tutkimuksissa saammekin huipputuloksia, suomalaisten kouluviihtyvyys on erittäin vähäistä. Kouluyhteisöjen sisäistä kilpailurakennetta ja sosiaalisia konflikteja pitäisi purkaa.
Surmista ei voi syyttää vain poliisia
Oksasen mukaan koulusurmien ehkäiseminen vaatisi laajoja muutoksia sen sijaan, että poliitikot keräilevät irtopisteitä yksittäisillä vaatimuksilla. Hän ei usko, että ongelma ratkeaa pelkästään aselakeja tiukentamalla ja poliisin resursseja lisäämällä.
-Surmien estämistä ei voi kaataa poliisin harteille. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria pitäisi auttaa ajoissa. Sen jälkeen kaikki on vain oireiden jälkihoitoa.
Yksittäisillä täsmätoimillakin voi vaikuttaa. Esimerkiksi internetin vihayhteisöihin ja avoimiin aggression ilmaisuihin pitäisi puuttua herkemmin. Mielenterveyspalvelujen alasajoa Oksanen pitää lyhytnäköisenä.
-Esimerkiksi Auvinen ei päässyt hoitoon, vaikka halusi.
Matti Saaren tapauksessa Oksasen syyttävä sormi osoittaa tiedonkulun ongelmiin eri instituutioiden välillä.
-Siinä keskeistä on puutteellinen ennaltaehkäisy ja se, ettei tieto kulkenut esimerkiksi armeijalta poliisille.
Saari vihjaili teolla pitkään, ja hänestä oltiin huolissaan. Asepalveluksen keskeytymisestä huolimatta Saari sai luvan aseelle.
Kommentit
Taas "syrjäytyneet" valhe
Viime aikojen muissa surmissa ja väkivallanteoissa on ollut silmiinpistävää se seikka että tekijät on ns "normaaleista" perheistä. Esim Porin jalkajousisurmat, Kotkan surmat, monet kouluväkivaltajutut jne....
Eikä esim. Gerdt tai Auvinenkaan tulleet mistään huonoista perheistä.
Huonot perheet?
Mitä nämä ns. huonot perheet ovat? Ja kuinka niin eivät olleet syrjäytyneitä? Sulle siis syrjäytynyt on yhtäkuin köyhä tai alkoholisti? Juuri Gerdtin ja Auvisen kaltaisethan niitä eniten syrjäytyneitä nuoria ovat, kun sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu lähes yksinomaan Internettiin.
Pelko tuntemattomuudesta konkretisoitui - entä huomenna?
[ ... syyttömänä syntymään... - tunnetun laulun mukaisesti. Meillä monilla on vähintään kuva itsestämme, kun olimme kaksivuotiaita. Pieninä lapsina olimme kaikki syyttömiä, vilpittömiä ja uteliaita - hellyttävällä katseella huomiseen vanhempien uskoen lujasti tulevaisuuteen..., mutta mikä on mennyt vikaan? Missä ovat perussyyt ajelehtimiselle, irtautumiselle ja väkivallalle huutona jostain sellaisesta, mihin ei normaalilla tavalla saatu apua ... ja lopulta raaka todellisuus huudettiin internetin
Alla kirjoitus 11.11.2007 lyhentämättömä Terho Pursiaiselle vastineena arveluihin, että koululaitoksessamme olisi jotain, joka johdattelisi syihin syviin...
Pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui Jokelassa yhdeksälle ihmiselle lopullisella tavalla
Hyvä Terho Pursiainen,
[ media on ottanut aktiivisen roolin pysäyttäen pohtimaan maailman menoa, mutta unohdammeko jotain? ... ]
Luin Vieraskynä kolumnisi Helsingin Sanomista. Kiinnitin huomiota kouluun ja koulujärjestelmään osoitettuihin sanoihin - mm. teemoihisi 1-3. --- Ei kukaan epäile, etteikö koulujärjestelmää voisi enemmän parantaa ja kehittää yksilöä ja ryhmää huomioivaan suuntaan. Tänä päivänä opettajat työskentelevät niistä olosuhteista, mitä eduskunnan määräämät lait ja päätökset mahdollistavat kuin myös annetuista lähtökohdista, kuinka opettajia on itseään koulutettu. Opettajat suureksi osaksi ovat myös itse vanhempia.
Tuntui surulliselta, kun löydettiin arvostelua kouluun ja sen kautta epäsuorasti opettajiin. Tuntui edelleen - lukiessani tekstiäsi pidemmälle - vieläkin surullisemmalta, kun aihetta ei koettu laajempana, esimerkiksi nähden tätä päivää perheasiana - asiana, jossa vanhemmilla on oma vastuunsa niin kasvatuksena kuin esimerkin antajina. Tämä ei ole syytös, tämä oli vain huomio, koska tunnen useita opettajia henkilökohtaisesti ja tiedän heidän tekevän parhaansa olosuhteissa, joihin he eivät ole pystyneet kaikin tavoin vaikuttamaan.
Yhteiskunnan ja nimenomaan perheiden ja meidän vanhempien olisi syytä pysähtyä katsomaan omaa esimerkkiä, mallia ja tekoja sekä tapoja. "Kaiken luoja" on nimenomaan tarkoittanut vanhemmat huolehtimaan maailmaan tekemänsä lapset sellaisilla ominaisuuksilla, mitä luomamme yhteiskunta heiltä toimijoina edellyttäisi. Tämäkään ei ole syytös, vaan huomio ajassa.
Kirjoitukseesi oli vastattava, koska nyt on se aika, jolloin on pysähdyttävä miettimään kaikkinensa arvomaailmaa, missä elämme, miten elämme ja mihin tähtäämme. Koulu on yksi osa kehittyvän nuoren maailmaa, ja sen takana ovat me - me aikuiset, jotka luomme järjestelmiä tavallamme hyvää tarkoittaen. Virheitä teemme päätöksissä, koulussa, kuten kotona ja esimerkeissämme, mitä tuomme lapsillemme tarjolle tahtoen sekä tahtomattamme.
Lopuksi olisi muistettava, että jokainen meistä on ollut viaton, hellyttävä ja tunteisiin vetoava syntymänsä hetkellä. Suurimmaksi arvoitukseksi meille kohtaantuu ymmärtämättömyys, miksi tuon viattoman syntymähetken ja lapsuusajan jälkeen tapahtuu niin odottamattoman suuria muutoksia kehityksessämme, että saamme niittää sitä satoa mitä on kylvetty.
Alla uusinta mielipide syyskuulta 2006 - tuolloin nuorten ja nimenomaan nuorten poikien tilannetta pohdittiin ja medioitiin arvovaltaisista lähteistä - ja se kirvoitti aikanansa tuon alla olevan mielipidekirjoituksen, jota ei ole millään lailla tähän tapahtumaan muutettu jälkeenpäin.
Syvin osanottoni lähimmäisensä menettäneille.
Toivotan huomioivaa lähimmäisen ymmärrystä, osallistumisen ja kuuntelun taitoa - nähden meidät vanhemmat yhdeksi osaseksi maailman järjestystä,
Ystävällisesti,
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Alla edellä mainittu uusinta mielipidekirjoituksesta, joka lähetettiin myös YLE/A-zoomiin alustukseksi ennen ohjelman alkamista.
----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
To: jyrki.saarikoski@yle.fi
Cc: arkkipiispa@evl.fi
Sent: Friday, November 09, 2007 9:06 PM
Subject: UUSINTA MIELIPIDE: Nuorten pahoinvointi voi kärjistyä äärimmilleen - eräs raja saavutettiin Jokelassa
_____________________
Suomi sai oman koulutragedian - pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui Jokelassa yhdeksälle ihmiselle lopullisella tavalla.
Pinnan alta työntyi esiin ilmiö piikkinä, ... pinnan alle jääden paljon epätoivoa, osattomuutta ja ryhmässä yksinäisyyttä. Syihin on aina seuraukset. Syitä ei osata usein katsoa, ennen kuin seuraus on käsillä. --
Mielipideuusinta mitään muuttamatta tai lisäämättä syyskuulta 2006:
........................
Nuorten pahoinvointi vanhempien tavoitellessa hyvinvointia
Valtakunnan yritysasiamies Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila avasi avatun keskustelun nuorten poikien/ miesten syömishäiriöistä, osallistumattomuudesta ja "tekemisen osaamattomuudesta". Aihe on ollut tuttu sosiaaliviranomaisille, opettajille ja poliiseille. Nuorten etsiessa itseään ja osallistumista, vanhemmat juoksevat hyvinvoinnin perässä etsien maallista vaurautta ja kulutusvoimaa. Kaikki kuitenkaan eivät ole pahoinvoinnin kierteessä. Nyt olisi aiheellista etsiä syitä ja vaikuttimia kuin vain ainoastaan todeta. Ei vain osa pojista, vaan myös osa tytöistä, ovat nykypäivän markkinamekanismin kulutusjuhlatäyteisessä neuvottomuudessa, mitä tekisi huomenna.
Markkinakoneisto syytää mainoksia kaikilta "kanavilta" suurentaen ruoka- ja näyttämishalua. Kauppoihin tunkee entistä suurempia pakkauksia, jykevämpiä autoja ja masiivisempia pihagrillejä. Kulutus on "loputtomassa" suurenemiskierteessä kuluttavan silmän ihaillessa vauraampaa ja näyttävämpää ehostusta osoittamaan perheen kykyä osallistua kysyntäkilpailuun. Vanhempien juostessa ostovoimahankinnan perässä, jäävät useasti perheen lapset, niin pojat kuin tytöt vaille perheosallistumista. Tarjolla on sen sijaan useasti runsaat viikkorahat, joilla itsellistä ja omaehtoista mainosvaikutteista kulutuskäyttäytymistä harjoitellaan vanhempien esimerkin mukaisesti.
Pitkän elämänkokemuksen onnekseen saanut maalaistalon tyttö kertoi nuoruutensa kulutuksen olleen ongelmatonta, koska raha, joka mahdollisesti hankittiin, annettiin äidille ja isälle, niillä he mm. lyhensivät lunastetun torpan vuosimaksuja. Vapaa-ajan ongelmia ei ollut, koska perheen yhteiset työt täyttivät päivittäisen elon. Osallistuminen oli perhe- ja sukukeskeistä.
Yhteisöllisyys oli voimaa sekä turvaa mm. kyläyhteisönä, jossa esimerkiksi omat kylähullu-humoristit hoidettiin koko kylän voimin. Nuoruuden tarinoita kertonut, nykypäivää tiiviisti seuraava "maalaistalon tyttö" oli syntynyt tyypillisissä suomalaisissa maaseudun oloissa 1923. Hän ymmärsi muuttuneen maailman, muttei juurettomuutta, joka näkyi suruna ja välinpitämättömyytenä nuorten kasvoilta. Elettävä vuosi 2006 sisältää nuorillemme vaikutteita mainoksista, kaduilta, näyttämisenhalusta ja katu-uskottavuudesta. Nuorelle useasti oma jengi on samaistumista, hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta.
Vanhempien aika menee töissä, ylitöissä, neuvotteluissa, golf-kentillä ja pitkillä työmatkoilla. Isän ja äidin uraputki säilyy tärkeänä, koska ulkoisten näyttämisvälineiden, elämän arkipäivän helpotteina ja vaivattomuutena vaativat lisääntyvää kulutuskykyä. Sitä saadaan "ahkeroimalla ja uutteroimalla" entistä pidempään, työhuoneen valojen palessa vielä yömyöhään. Työ on sitonut tekijänsä työyhteisöön ja oma kotiyhteisö on jäänyt vaille riittävää huomiota. Pelkkä viikkoraha, mopo, PC, netti, kuukausittain vaihtuvat vaatteet ja kahvila- ja elokuvarahat eivät riitä.
Nuoret odottaisivat omien vanhempien esimerkkiä, olemista malleina tulevaan. Mallin annoksi ei riitä levenevä ja nelivetoistuva auto, suurempi vene, rannalle kurkottuva talo, vaan malliksi sopisi elämän kokemusta keränneen "maatalon tytön" muistelo omasta nuoruudesta soveltaen sitä nykypäivään. Ei kulutuskeskittynyt malli, vaan osallistumiskeskeinen yhdessäolo, keskustelu, mielenkiinnon osoitus nuoren omiiin mielipiteisiin ja ajatuksiin. Lisäksi uteliaisuuden osoitus kaikkea ympäröiväänsä kohtaan olisivat esimerkkeinä yhteenkuuluvuudesta.
Nuori on tänään kuin ennenkin epävarma. Ikiaikainen luonnonkiertoon kuuluva vanhempien opastus on se tärkein ominaisuus, joka mm. koko eläinkuntaa pitää pystyssä. Yksikään eläinlaji ei laske "lapsiaan" keskentekoisina vastaamaan elämästänsä ja sen jatkumisesta, vaan kaikki tarvittava on opastettu käpälästä pitäen. Suurin vanhempain rakkaus on luoda täydet edellytykset jatkaa sukua, opastaen kaiken siten, missä osallistumisen riemu on läsnä.
...............
Lisäys 7. marraskuuta 2007 ja 23. syyskuuta 2008 - kirjoittajan toimesta (jäkimmäinen päivämäärä lisätty tänään) ~
Nyt kuulemme runsaasti vakavia puheita, osanottavia ilmeitä, sormella syyttelyä, moitteita - monotonisia paperista lukijoita, suruliputusta, eleitä ja tummia pukuja. Tapahtuma oli lopullinen yhdeksälle ihmiselle, nämä uhrit olivat ampuja mukaan lukien kaikki menetyksiä, joille ei pitänyt olla sijaa --- yhtä turhia kuin se loputon juoksu jonkin sellaisen perään, mikä on vienyt sen todellisen laatuajan perheeltä, lapsilta ja yhteisöllisyydeltä. Mikä meihin ihmisiin on mennyt?
Ilkka Luoma
...
Sent:
11.10.2008 - 20:31
Cc: presidentti@tpk.fi ; matti.vanhanen@eduskunta.fi ; arkkipiispa@evl.fi ; jyrki.saarikoski@yle.fi ; sari.sarkomaa@minedu.fi ; claes.andersson@eduskunta.fi ; raija.vahasalo@eduskunta.fi ; pekka.kukkonen@hs.fi ; erkki.kangasniemi@oaj.fi ; Terho Pursiainen ; anne.holmlund@intermin.fi
Sent: Tuesday, September 23, 2008 5:28 PM
Subject: MIELIPIDE - Pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui jälleen - nyt Kauhajoella ...
...
Sent2:
To: terho.pursiainen@kolumbus.fi
Cc: erkki.kangasniemi@oaj.fi ; pekka.kukkonen@hs.fi ; hs.paakirjoitus@hs.fi ; raija.vahasalo@eduskunta.fi ; claes.andersson@eduskunta.fi ; sari.sarkomaa@minedu.fi
Sent: Sunday, November 11, 2007 10:48 AM
Subject: JULKINEN VASTINE: HS 10.11./Vieraskynä - Terho Pursiainen - "Kotona ja koulussa oltava aikaa keskustella elämän peruskysymyksistä"
Kiitos mielenkiintoisesta analyysista...
mielipiteesi, että Suomessa perustettaisiin YK www.un.org, www.ykliitto.fi järjestöjen, kuten on naisten hyvinvointia edistävä järjestö www.unifem.fi ja lasten järjestö www.unicef.fi miesten hyvinvointia edistävä Unimen? Unimen voisi edistää miesten ml. nuorten miesten hyvinvointia osallistamalla miehiä miesten hyvinvointiin, ja esimerkiksi pohtimaan nuorten miesten työttömyyttä, syrjäytymisen ennaltaehkäisyä yms. miesten johdolla.
Ehdotuksena ihmisten asuessa maassamuuton myötä etäällä toisistaan voitaisiin myös vanhainkoteihin ja palvelutaloihin perustaa iltapäiväkerhoja koululaisille. Iäkkäämpien ihmisten läsnäolo ja myönteinen vuorovaikutus on oleellista lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Miten koulusurmia voitaisiin mielestänne ennaltaehkäistä?
Faktan ja fiktion sekoittuminen viihteessä esimerkiksi näkyy väkivaltapotilaita hoitavien ihmisten kommenttien mukaisesti ja tutkimusten mukaan nuorten väkivaltatilaistoissa. Lisäksi "useiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan koulusurmien uutisointi vaikuttaa siihen jäljitelläänkö tekoa ja asiallinen uutisointi ennaltaehkäisevästi"
Tutkimus uutisoinnin vaikutuksista koulusurmissa www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht
Miten lapsilla ja nuorilla olisi valmiuksia reagoida ilman väkivaltaa vaikeisiin asioihin, ja miten fyysistä ja henkistä väkivaltaa voitaisiin mielestänne ennaltaehkäistä?
Humaanin näkökulman lisäksi väkivallan seurauksien kustannuksille on mielekkäämpää käyttöä esimerkiksi terveyspalveluissa, kulttuuriharrastuksissa yms. Jokainen henkinen ja fyysinen lyönti on pois ihmiseltä itseltään ja lähimmäisiltä.
Nuoret olivat esimerkiksi vaalikeskustelun mukaan ehdottaneet kaikille nuorille psykologikäyntiä osana kouluterveydenhoitoa. Kyseinen voisi madaltaa kynnystä hakea apua ajoissa. Normaali teiniangsti ei myöskään vielä tee kenestäkään murhaajaa, joten on tärkeää, että nuorille on vahvistusta myös ihan arkisessa mielenterveydessä. Ja kyseinen mielletään myös viestinnässä. Mielenterveys on kaikkien ihmisten terveyttä.
miksi, lempi hyvä miksi?
päivän neljäs toisto.
Hyvä komentti
Hyvä komentti. En usko että kaikia voi pistää elokuvien ja pelien piikiin.
Veikaapa että suurin suurin syy on yhteskunan raketeissa. Esim: Vaikka tutkimukset viitaavat että Suomessa on hyvä kolupohja sekä tutkimuksissa tulokset ovat kiitettävät, niin ihmettele kolukiusaamisen raaistmista, eli kolusssa ei kaiki ole NS: neroja. Kun katselin vierestä koulumaailmaa niin kyllä seillä vaan katsotiin että opetussuunutelma saadaan totetuksi ja ysilölisyys unohdetiin täysin.
Tutkimuksia viestinnän vaikutuksista hyvinvointiin
Mielestäni poliisiylijohtajan kommentti blogissaan on tärkeää mieltää sekä poliisin ennaltaehkäisevässä työssä, että ihmisten hyvinvoinnin vahvistamisessa, joka osaltaan ennaltaehkäisee väkivaltaa.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron blogi www.poliisilehti.fi/poliisistapaivaa
"Poliisin onnistuneella ennalta estävällä työllä ja siihen edelleen panostamalla voidaan vähentää rikoksia ja häiriöitä ja sitä kautta vähentää myös oikeudellisen ketjun muiden osien sekä muiden viranomaisten työtä."
Minkälaisen esimerkin aikuiset ihmiset viestivät ja miten hyvinvointia voitaisiin vahvistaa? Suomi on esimerkiksi työpaikkakiusaamisen kärkimaa. Entä julkinen kiusaaminen http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiusaaminen?
On olemassa nuoria, jotka ovat esimerkiksi tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi.
Esimerkiksi työpaikka- ja koulukiusaaminen on Suomessa laitonta www.finlex.fi
Mielestäni ihmisiä on tärkeää neuvoa asiallisesti myös viestinnän etiikassa ja juridiikassa sekä välttämään rikoksia ja ihan turhaa mielipahaa, kuten herjauksia ja ihmisten yksityisasioiden levittämisestä, kiusaamista yms. ja tukea lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten mielenterveyttä. Mielenterveys on kaikkien ihmisten terveyttä.
Kun lööpeissä on herjauksia herjaukset lisääntyvät sosiaalisen viestinnän palveluissa nuorten mieltäessä, että kyseinen on mielekästä. Lööpeissä esiintyvät ihmiset, jotka ovat ihan oikeita ihmisiä, eivät viihdettä, eivätkä tilastoja, harvemmin viestivät, kuten lööpeissä on painotettu.
mm. Koljatin lööppiuutisoinnin jälkeen, jossa kommentit kirjasta oli irroitettu kontekstista herjausryhmät ja viharyhmät lisääntyivät verkossa. On lisäksi esimerkiksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi. Lööpit voivat olla pelottavia lapsille ja niitä on kaikkien kauppojen ja kioskien ovissa.
Lapsiasiainvaltuutetun kannanotossa lööppeihin on ehdotettu psykologia arvioimaan viestin vaikutuksen lapsiin www.lapsiasia.fi.
www.mll.fi sivuilla on materiaalia avuksi, kuten nuortenetti ja materiaalia vanhemmille ihan normaalin vanhemmuuden tueksi
”Koulut kaipaavat tukea nettikasvatukseen”
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/asian...
”Netissä julkaistu ”hyvä läppä” voikin olla rikos Mediakasvatus: Harva teini-ikäinen ymmärtää tekonsa seuraukset, netissä tulee harha anonyymiudesta.”
Alma Media
”…Kemppisen mukaan rikoksen tunnusmerkit voivat täyttyä esimerkiksi siinä, jos kertoo netissä tuttavansa sairastavan syöpää. Myös toisten seksielämä sekä raha-asiat kuuluvat arkaluonteisiin aiheisiin, joiden repostelu voi olla rikollista…, STT”
Kiva koulu www.kivakoulu.fi
www.mediakasvatus.fi
Sananvapauden avulla tehdyt rikokset ml. herjaukset ja uhkaukset ovat rikoksia.
STT: ”toimittajan etiikkaa ja juridiikkaa”
www.stt.fi/fi/tyylikirja/toimittajan_etiikkaa_ja_juridiikkaa/
Tutkimus viestinnän vaikutuksista www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht ja www.jokela-adressi.fi ja www.loopitkuriin.net ovat kauheaa luettavaa. Kuten
"Tv-viihteen yhden illan saldo: 70 kuollutta"
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/tv-viihteen-yhden-illan-saldo-...
Väkivaltaviihteessä on harha, että väkivallalla ei ole negatiivisia vaikutuksia.
Minkälaisen esimerkin aikuiset ihmiset viestivät lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille? Miten neuvoisitte aikuisina ihmisinä lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia? ja miten viestintää voisi kehittää siten, että kyseinen olisi mielekkäämpää ja vahvistaisi hyvinvointia?
Miten viestintä vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen?
mielenterveys on kaikkien ihmisten terveyttä, eikä pelkästään häiriökäyttäytymistä.
EU:ssa kuluu arvioiden mukaan euroissa 2/3 Suomen BKT:sta mielenterveydenkuluihin. Miten hyvinvoinnin vahvistaminen on mielletty viestintävälineissä ja miten ihmisten hyvinvointia voitaisiin mielestäsi vahvistaa viestinnällä? Entä viestinnän vaikutus uutisissa olevien ihmisten hyvinvointiin?
Sosiaali- ja terveysministeriö
www.stm.fi/tyosuojelu/tyohyvinvointi
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
www.thl.fi
Mielenterveyden keskusliitto
www.mtkl.fi
Suomen psykologiliitto
www.psyli.fi
Apua arkielämän kriisitilanteissa
www.secure-tukinet.net
Nuortennetti
www.mll.fi/nuortennetti/
Terve Suomi
www.tervesuomi.fi
Ihmisten perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista
Suomen lain mukaan www.finlex.fi ihmisillä on paljon perusoikeuksia sananvapauden lisäksi.
Onko viestintävälineiden mielestä 11§ sananvapaus ja tiedonvälitys oleellisempi perusoikeus, kuin esimerkiksi EU perusoikeudet 1§-10§ ja 12§-54§ ?
EU perusoikeuskirjan kaikki 54 artiklaa
www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf
Minun mielestäni on oleellista, että perusoikeudet vahvistavat eivätkä mitätöi toisiaan. Miten määritellään sananvapaus ja kaikki perusoikeudet? kuten oikeus yksityisyyteen, halventavan rangaistuksen kielto yms.
Mielestäni lööpit ovat siis mainoksia, kuten kuluttajanviraston ja mainonnan eettinen neuvosto, jolloin niihin tarvittaisiin ihmisten lupa. Sananvapaus perusoikeutena ja esimerkiksi ”savolaisittain painotetuilla” juoruilla myyminen ovat mielestäni eri asioita.
Miten voidaan esimerkiksi uutisoida perätön uutinen eduskunnan puhemiehen vaimon raskaudesta, kun asiaa ei saa Suomen lain mukaan kysyä edes työpaikkahaastattelussa? kuinka usein lööppien viesti on artikkelin kuten totuudenmukainen? miksi lapsia pelotellaan lööpeillä ja miksi viestitään, että esimerkiksi heidän isovanhemmilta, jotka ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnille on mielekästä mitätöidä omanarvontunne, kuten Kaari Utrion ”kuolinpilleri” kommenteissa oli painotettu lööpeissä? miksi niin harvoin kehutaan ihmisiä ja suomalaisuutta viestinnässä?
Kaikki lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset tarvitsevat myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintään. Hyvä kansallinen ja kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutteinen kulttuurinen lukutaito vaikuttaa myönteisesti myös suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin.
Julkinen sektori ei myöskään ole kansalaisyhteiskuntaa vastaan ja media kansalaisyhteiskunnan puolella, kuten joissan viestinnän teorioissa mielletään.
Ihmisiltähän esimerkiksi kysytään esimerkiksi kehitysehdotuksia www.otakantaa.fi, www.mitasuomion.fi, www.oikeusvaivelvollisuus.fi ja www.europa.eu.
Ja julkisella, kuten yksityisellä sektorilla tehdään paljon hyvää työtä. Ihan esimerkiksi Uutisoitavia asioita ja taustoitusta on paljon julkisen sektorin työstä, ihan esimerkiksi… www.suomi.fi, www.vnk.fi, www.tpk.fi, www.formin.fi, www.om.fi, www.defmin.fi, www.vm.fi, www.intermin.fi, www.tem.fi, www.lvm.fi,www.mmm.fi, www.minedu.fi, www.stm.fi, www.ymparisto.fi, www.ficora.fi, www.tietosuoja.fi, www.oikeus.fi, www.eduskunta.fi, www.mil.fi, www.poliisi.fi, www.112.fi, www.thl.fi, www.mirgri.fi, www.secure.net, www.spr.fi, www.lapsiasia.fi, www.vahemmistovaltuutettu.fi, www.mll.fi, www.ray.fi, www.un.org,www.ykliitto.fi,www.europa.eu, www.eurooppa-tiedotus.fi, www.kaks.fi,www.yrittajat.fi , www.kulttuurinet.net, www.vuoropuhelu.fi yms. ministeriöt, virastot, organisaatiot, yritykset ja kanslaisjärjestöt yms
Miksi hyvin tehdystä työstä Suomessa ja kansainvälisesti sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla viestitään niin vähän? nuorille on tärkeää olla vakautta vahvistavaa asiallista viestintää ja mieltää, että nuoret ovat fiksuja ihmisiä, joilla on paljon mielipiteitä.
Suomessa esimerkiksi kaikki ihmiset voivat työllistää itseään ja hakea julkista rahoitusta, kuten kaikki viestintävälineet.
Miten lastenoikeudet www.lapsiasia.fi ja oikeus yksityisyyteen toteutuvat lööpeissä? Tietosuojavaltuutetun www.tietosuoja.fi sivuilla on neuvoja ihmisten oikeudesta yksityisyyteen, kuten mm.
”Markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja” www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/…ino…
”Kuluttajavirasto pitää lööppiä mainonnan eettisen neuvoston tavoin markkinointina, kun taas iltapäivälehdet näkevät sen journalismina. Lööpeistä on tehty lasten näkökulmasta kanteluita Julkisen sanan, mainonnan eettiseen neuvostoon sekä lapsiasiavaltuutetulle. Mainonnan eettinen neuvosto teki vuonna 2005 päätöksen iltapäivälehtien myyntijulisteiden lapsia pelottavasta vaikutuksesta. Neuvosto totesi, että lööppeihin pätevät samat säännöt kuin muuhunkin markkinointiin, koska myyntijulisteella on kaupallinen päämäärä. Lööppi on siis mainos, jonka arviointi kuuluu neuvoston toimivaltaan. Lapsiasiavaltuutettu on ollut huolestunut lööppikirjoittelusta ja katsonut, että lapsuuden suojeleminen ei voi olla pelkästään vanhempien tai julkisen vallan vastuulla. Lapsiasiavaltuutettu on selvityksessään toivonut, että iltapäivälehdet sitoutuisivat hyvään markkinointitapaan sekä mainonnan eettisiin periaatteisiin. Julkisen sanan neuvosto on perään kuuluttanut harkintaa otsikointiin.”www.kuluttajavirasto.fi/Page/38929798-648e-427b-9b…
www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/markkkinointi/
ihmisiä ei myöskään saa Suomen lain www.finlex.fi mukaan salakuvata eikä salakuunnella www.jokela-adressi.fi … ja mainoksiin tarvitaan mainoksissa esiintyvien ihmisten lupa, eli esimerkiksi Keskuskauppakamarin Internet-sivuilla on ICC:n Markkinointisäännöt ”Artikla 14 – Henkilökuvan tai muun yksityisyyteen kuuluvan seikan esittäminen tai jäljittely Markkinoinnissa ei tule käyttää yksityisen tai julkisen henkilön kuvaa ilman häneltä etukäteen hankittua lupaa. Myös henkilöön viittaaminen markkinoinnissa edellyttää lupaa. Markkinoinnissa ei tule ilman etukäteen hankittua lupaa kuvata yksityisomaisuutta tai viitata siihen tavalla, joka on kyseisen tuotteen tai toiminnan yhteydessä omiaan antamaan käsityksen asianomaisen suostumuksesta.”
www.keskuskauppakamari.fi/kkk/…n_e…
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038#L2
Lapsiasianveltuutettu esimerkiksi on mieltääkseni ehdottanut, että psykologi arvioisi lööppejä ja niiden vaikutusta lapsiin www.lapsiasia.fi.
Kuinka usein tutkiva journalismi on mieltänyt, että asioita on tehty hyvin ja oikaissut väittämiä niin tehokkaasti kuin painottanut ”savolaisittain” negatiivisesti?
”Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista…”
”Suosittuja propagandatekniikan keinoja ovat väärien uutisten välittäminen tai puolitotuuksien välittäminen, missä osa asiaan liittyvistä seikoista jätetään kertomatta tai painotetaan väärin.”
”Uutisten valikointia voidaan suorittaa siten, ettei uutisvirrasta tule tasapuolinen, vaikka uutiset sinänsä sisällöiltään olivat oikeita. Tämä muodostaa yleensä tarpeen vastapuolelle perustaa oma uutiskanava, missä voi kokonaiskuvan tarjoamiseksi valikoida itse uutisvirtaa…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda
HS sivuilla oli testi ”konnia vai kunnon kansalaisia”. Ihmiset olivat julkisuuden perusteella arvioineet ihan syyttömiä ihmisiä konniksi. Mielestäni julkinen häpeärangaistus esimerkiksi syyttömille ihmisille on kohtuuton.
Saako ihmisiä laittomasti salakuunnella ja -kuvata www.jokela-adressi.fi,herjata, loukata ihmisten yksityisyyttä, www.loopitkuriin.net yms.
Laki ja oikeusturva Suomessa
www.suomi.fi
Tietopaketti nuorille
”Suomen väestöstä alle 30-vuotiaita on noin kaksi miljoonaa, josta noin puolet on 15-24-vuotiaita. Nuorisolaki, jonka tarkoitus on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista, koskee alle 29-vuotiaita.
Tälle sivulle kootaan ne Suomi.fi-portaalin sisältämät linkit, joissa on julkishallinnon tuottamia, nuorten elämän ja arjen kannalta tärkeitä tietoja ja palveluja. Asiaa löydät niin asumisesta, opiskelusta kuin parisuhteesta. Myös työelämätieto ja kansalaisen perusoikeudet ovat helposti ulottuvillasi.” www.suomi.fi
Miten nuoret ja lapset www.lapsiasia.fi, eli alle 18-vuotiaat mieltävät viestinnän? Miksi lapsia pelotellaan lööpeillä? lastenoikeuksien sopimuksen mukaisesti lasten etu on tärkeä asia www.unicef.fi.
”Sopimukseen liittyy neljä yleistä periaatetta:
Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia
Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa
Lapsella on oikeus hyvään elämään
Lapsen näkemykset on otettava huomioon”
www.lapsiasia.fi
Kuten US päätoimittaja kirjoitti jsn on tiedotusvälineiden itsesääntelyelin. Minkälaisen esimerkin viestintävälineet viestivät esimerkksi Internetin kuluttajille ja lapsille, jotka eivät ole allekirjoittaneet jsn sopimusta. Työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaaminen on Suomen laissa kielletty.
Entä julkinen kiusaaminen? on esimerkiksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi. Aikuisten on tärkeää mielestäni viestiä vastuullisesti ja ennaltaehkäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Medialla on tärkeä funtio yhteiskunnassa, mutta viestintävälineet eivät ole oikeuslaitoksen edustajia, kuten ei myöskään jsn.
Suomen perustuslain 22§ artiklan mukaan
”22 § Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Kuka arvioi, että kaikki ihmisten perusoikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat viestintävälineissä?
Mielestäni asiallisia viestintä- ja oikeusalan ihmisiä, kuten toimittajia tarvitaan neuvomaan ihmisiä viestinnän etiikassa ja juridiikassa, kuten pohtimaan, miten ihan turhia ennakkoluulojan voidaan vähentää. Julkisen sektorin palveluissa on esimerkiksi paljon rahoitusta viestintävälineille mediakasvatukseen.
Mielestäni nuorille on tärkeää viestiä älyllisiä esimerkkejä Big Brother viihteen vaihtoehtona ja aikuisille mediakasvatusta nuorten lisäksi sekä viestinnän etiikasta, että juridiikasta, kuten nuorten tekemisistä. Mielestäni nuorilla on paljon fiksuja mielipiteitä, ja toisin kuin mainoksista voisi päätellä rypyt ovat mielestäni kauniita.
Surullista on mielestäni myös, että poliisi, joka elämäntyönään ennaltaehkäisee väkivaltaa päätyy uutisointeihin vaikeissa asioissa. Surun ja vihan kohdistaminen poliisin ei tuo omaisia takaisin. Vaikeat asiat ovat vaikeita myös viranomaisille. Poliisi ei ole murhaaja vaan nuori, joka raukkamaisen teon on tehnyt. Jaksamista omaisille ja ystäville surussa ja poliisille työssään väkivallan ennaltaehkäisemiseksi.
SPR:n sivuilla on ihmisille tukea vaikeissa asioissa ja esimerkiksi reaktioita, joita eri ihmisillä on vaikeissa asioissa.
”Läheisen kuolema. Liikenneonnettomuus. Työttömyys. Avioero. Sairaus. Ne ovat arkisia, joskus odotettujakin tapahtumia. Silti ne voivat tuntua ylipääsemättömän raskailta.” Jokainen reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Se on tervettä ja tavallista. Voimakkaita tunteita voivat herättää myös ajatukset siitä, mitä minulle tai läheisilleni olisi voinut tapahtua. Jokainen reagoi järkyttävään kokemukseen. Ihmiset ovat yksilöitä, toinen reagoi samassa tilanteessa voimakkaammin kuin toinen. Reaktiot on kuitenkin hyvä tunnistaa - niin itsessään kuin muissakin. Hyvä on miettiä sitäkin, miten voisimme tarvittaessa olla tukena lähimmäiselle. Näille sivuille on listattu mahdollisia tuntemuksia ja reaktioita, joita järkyttävän kokemuksen jälkeen saattaa esiintyä. Älä vertaa omaa suhtautumistasi toisiin. Reagointi erilaisiin tapahtumiin on aina yksilöllistä.”
www.redcross.fi/apuajatukea/henkinentuki/fi_FI/
Kommentti on pitkä. Mielestäni asiasta tarvitaan keskustelua ja vastuullisten aikuisten läsnäoloa sekä viestintää. Kiitos artikkelista ja pohdinnoista.
taas tämä - jyrki kasvin ei ole pakko julkaista kommentteja
bloginpitäjät saavat itse valita.
sekin on sananvapautta!
tämä on päivän viides saman rötlän toisto.
Miksi sinulla on jatkuva tarve arvostella...
...ja kommentoida kommenttejani? miellätkö, että sinun ei tarvitse lukea kaikkia ihmisten mielipiteitä ja linkeissä olevia tutkimuksia jos et halua.
Kyseiset tutkimukset ovat kyseisen artikkelin aiheesta ja niissä on paljon lisäkommentteja ja pohdintaa... oletko mieltänyt, että Uudessa Suomessa keskustellaan usein asioista useamman kerran eri artikkeleissa?
Jyrki Kasvi ei liity kyseiseen kommenttiin mitenkään, eikä hänen tarvitse julkaista kyseistä kommenttia omassa blogissaan.
Suomessa on silti perusoikeuksia, kuten sananvapaus ja oikeus olla eri mieltä asioista. Mielestäni Uusi Suomi edustaa hyvin sananvapautta siten, että julkaisee useita eri mielipiteitä.
ei noi listakiisselit ole mitään kommentteja - tuon kasvin blogi
kirjoitukseksi - tai siis sen mitä hän ei suostunut julkaisemaan
- olet pelkästään tänään lähettänyt sen saman listakiisselin toisten kommenttien sekaan ainakin 5 (viisi) kertaa jo klo13 mennessä.
sananvapauden toistuva väärinkäyttökin on häiriköintiä.
et sitä paitsi edes halua ymmärtää toisten viestejä.
luetkohan niitä edes, et ainakaan ajatuksella jotta ymmärtäisit.
Rauhallisuus vie pohjan pelottelulta
Kautta aikojen on päivitelty, kun me suomalaiset emme säpsähtele, panikoi ja ruikuttele kaikista maailman katastrofeista ja onnettomuuksista. Me kun olemme pohjimmiltamme jäyhää ja rauhallista kansaa.
Kun onnettomuus on tapahtunut, niin me alammekin siivota jälkiä ja palauttaa elämää urilleen samoin, kuin talvisodassa tai sitä ennen nälkävuosien jälkeen.
Kalevalan viisaus on: "Ei itku hädästä päästä, parku päivistä pahoista". Se tokaisu lienee muokkaantunut kansakuntamme ankarasta historiasta, joka opettaa, ettei lällyttelyllä, päivittelyllä ja turhan pelkäämisellä elämä voi jatkua.
On hyvä asia, ettemme heti hädässä ala kirkua kuin hermoheikko eukko, vaan ryhdymme korjaamaan vahinkoja, nielaisemme pari kyyneltä ja jatkamme elämää. Se vie pohjan myös niiltä, jotka koettavat meitä ehkä väkivallalla pelotella.
Emme säpsähtele? Lueppa
Emme säpsähtele? Lueppa viime vuosien ajalta uudenvuoden ilotulite keskustelua. Yksi viikonloppu vuodessa kun kylän vesselit vähän prätskäyttelee "kiinalaisia" siitä on loputon haloo noussut suomen keskustelupalstoille.
Ruotsissa "paukut" ovat moninverroin suuremmat, ilmeisesti siellä ovat kansalaiset tyynempiä?
Ovatpa he osanneet pitää hauskaa paljon avoimemmin kuin juntit naapurinsa ja se näkyy myös tässä asiassa, suomalaisten sulkeutunut ja kielteinen asennemaailma tuottaa henki- ja väkivaltarikoksia.
Pikkuharmit kismittävät, suuret pulmat hoidetaan
Tulitteista jupistaan, koska kakarat ja kännikalat menettävät näppejään ja silmiään turhanpäiten. Suomalaiset jupisevat kuitenkin vähäisistä harmeista, mutta ovat pääasiassa vahvoja suurten katastrofien edessä.
Totta on kyllä sekin, että suomalainen hirttäytyy mieluummin, kuin menettää kasvonsa ja kohtaa häviämisen häpeää. Tämähän näkyy mm. lama-aikana.
Veritekojakin suomalainen harrastaa lähinnä kaveripiirissä ja kotioloissa sen sijaan, että menisi marketteihin tai torille poksauttelemaan tuntemattomia. Ilmiö on siksi harvinainen, että se ei ole meikäläisittäin jatkuva pelon aihe. Näitä joukkosurmia on nyt ollut kolme. Siihen nähden, että 90 % miehistä on saanut sotilaskoulutusta ja usealla on aseita, on tapahtuneiden katastrofien lukumäärä vähäinen. Kun vielä kitistään meikäläisten synkästä luonteesta, niin voidaan kai jo sanoa, että vähälläpä on selvitty, kun vain kolme kertaa on rytissyt.
Katsokaas nyt peiliinne suomalaiset
Kyllä mamujen sietämisestä jaksetaan vääntää.
Vaikka ette voi sietää edes toisianne.
Petri Gerdt kuitenkin marssi
Petri Gerdt kuitenkin marssi pommikassi selassa tayteen iltaruuhkaan Myyrmanniin. Vahinko tai ei, ei ole normaalia kulkea pommi repussa kauppakeskuksissa. Olin itse paikalla.En unohda koskaan.
Suomi on pahoinvoinnin mallimaa
Myyrmannin jälkeen sanoin tuttavapiirissä, että tapaus konkretisoi hyvinvointivaltiomme muuttumisen pahoinvointivaltioksi. Jokelan jälkeen totesin saman ja että pian näemme seuraavan tapauksen. Nyt voisin toistaa itseäni, mutta en jaksa enää jauhaa tätä asiaa koska useimmilla ihmisillä pyörii omat kasetit päässä eivätkä he kuuntele - saati ajattele - miten nykyiseen pahoinvointiin on päädytty.
Suomessa kuoli 1970-luvulla vuosittain tuhatkunta ihmistä liikenteessä ja saman verran heitä meni itsemurhien kautta. Nykyisin liikenteessä kuolee alle 400 ihmistä ja itsemurhissa suuruusluokka on vielä nyt nelisenkymmentä vuotta myöhemminkin tuhatkunta henkeä. Mikseivät Tasavallan Presidentti ja Valtioneuvosto pysähdy miettimään: MIKSI?
Tasavallan Presidentin ajatuksia voimme kaikki katsella ja kuunnella uudenvuodenpäivänä. Silloin tällöin hän myös ilmaisee kohteliaansävyisiä ajatuksiaan erilaisten sydäntään lähellä olevien tilaisuuksien VIP-vieraana. Pääministeri vuorostaan rauhoittaa ja lohduttaa kansalaisia minkä erilaisilta rakennusprojekteiltaan ja parisuhteiltaan ehtii.
Mutta itse ongelma on ja pysyy. Miksi itsemurhien määrä on vähentynyt noinkin niukasti? Toki väestömäärä on lisääntynyt, mutta onhan liikennetiheyskin kasvanut.
On ainakin selvästi nähtävissä, että nykymeno saa yksilöt voimaan pahoin. Suomessa on vajaa miljoona ihmistä, jotka ovat joko mielenterveyshoidon piirissä tai sen tarpeessa, kunhan jostain löytyisi rahaa hoitokapasiteetin ja -tarpeen synkronointiin.
Yksilön pahoinvointi tarttuu perheeseen. Ja perheen pahoinvointi heijastuu lapsiin. "Tuottavista" työntekijöistä puristetaan irti koko ajan enemmän ja samalla vaaditaan parempaa tulosta: On vaikeaa keskittyä kotona perheeseen ja lapsiin, kun voimat on kulutettu loppuun jo työpäivän aikana. Yrityksissä vaaditaan työntekijöiltä sopeutumista ja joustoa. Jos työntekijä vastustelee, hänen tilalleen vaihdetaan uusi. Yritysten johtamiskeinoja ovat uhkailut ja pelottelut.
Henkilökohtaisten vaikeuksien lisäksi ihmisiä ahdistaa globaali kehitys. Taloudellisen kasvun nimissä unohdetaan kantaa vastuuta siitä, minkälaisessa maailmassa ihmiset elävät vuonna 2050. Silloin tänään syntynyt lapseni tai lapsenlapseni on nelikymppinen. Olemme rakentaneet järjestelmän, jossa yhteiskuntaamme ohjaavat taloudelliset mahdit eivät juurikaan suunnittele asioita viiden saati sitten kymmenien vuosien päähän.
Uskon että jokaisen vanhemman toiveena on saada tulevaisuudessa lapsillemme puhdas elinympäristö, turmelematon luonto sekä riittävästi elintilaa. Talouselämä taas on huolissaan työvoimapulasta. Mutta pula työntekijöistähän olisi vain meidän kaikkien hyväksi: sehän on omiaan jarruttamaan tätä hillitöntä lyhytnäköistä kasvuhakuisuutta pääomarahoittajien rahankiilto silmissä. Ehkä minun lapseni ja lapseni lapsi saavat joskus tulevaisuudessa elää myös mielenterveyden kannalta hedelmällisemmässä maailmassa.
Poliittiset toimenpiteet maapallon väestön pienentämiseksi olisivat omiaan vähentämään yksilöihin ja ympäristöön kohdistuvaa stressiä, esimerkiksi Kiinan toteuttama yhden lapsen politiikka voitaisiin ottaa globalikäyttöön. Siihen liittyy vain yksi iso ongelma: Lääketieteen kehityksen myötä luonnonvalinta ei pääse toteutumaan, vaikka evoluutio on lajinsäilymisen kannalta olennainen tekijä kaikilla eliöillä.
Tällä kehityssuunnalla "hyvinvointivaltioiden" ihmiskunta koostuu tulevaisuudessa "kehäraakeista", koska luonnonvalinta ei ole karsinut heikkoa geenimateriaalia ennen lisääntymisikää. Ja tämän ei-optimaalisen materiaalin jälkeläiset perivät tietysti vanhempiensa heikkoudet ja jatkavat niitä seuraaville sukupolville. Lääketiede tekee kaikkensa ilmiön ylläpitämiseksi. Lääketeollisuudellahan on maailmalla kottikärrykaupalla rahaa tehtävissä.
Emme voi kääntää kelloja taaksepäin 1800-luvulle, mutta
jotenkin tämän yhteiskunnan rakennetta pitää muuttaa rennompaan suuntaan. Muutoksen on tultava poliittisen päätöksenteon pohjalta, koska emme voi luottaa talouselämän päättäjiin, jotka hallitsevat päätöksillään käytännössä kokonaisia maita ja maanosia. Maapallon kehitystähän ohjaa vain ja ainoastaan The Almighty Dollar.
Suoranaista reseptiä ongelmien ratkaisuksi on mahdoton antaa. Olennaista olisi keskittyä muuhun kuin esimerkiksi aseenkantolupiin tai Internetin kieltämiseen. Nehän ovat pelkkiä taudin oireita. Sitäpaitsi kuka tahansa pystyy kaupunkiympäristössä hankkimaan aseen patruunoineen pimeiltä markkinoilta.
Pahoinvointiyhteiskunta voidaan eliminoida pieni pala kerrallaan, jolloin lähtökohtana on se että tunnustetaan ongelmien olemassaolo. Tautihan voidaan parantaa vain oikean diagnoosin pohjalta.
Näkisin esimerkiksi seuraavat toimenpiteet askeleiksi oikeaan suuntaan:
- Perustetaan Tulevaisuusministeriö, jonka tehtävänä on työskennellä sen eteen, että yhteiskuntamme on paremmassa kunnossa seuraavien sukupolvien periessä jättämämme jäljet. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa kaiken lainsäätämisen tulee tähdätä tulevaisuuteen.
- Kannustetaan ihmisten muuttoa ja toimeentuloa kaupunkikeskusten ulkopuolelle.
- Lisätään mielenterveyden hoidon resursseja vastaamaan tarvetta. Oikeilla toimenpiteillä hoidon tarve alenee vähitellen ja sen seurauksena kustannukset alenevat.
- Keskitytään lainsäädännössä olennaiseen. Luovutaan tyhjänpäiväisestä kieltomentaliteetista, joka nykyisin ohjaa olemassa olevia ilmiöitä maan alle, kuten olemme nähneet esimerkiksi seksinostokiellon tai vaikkapa hands-free – tai pyöräilykypäräpakon kohdalla.
- Työelämässä laittoman irtisanomisen seuraamukset: rahallista korvausta täydennetään kahden kuukauden ehdottomalla vankeustuomiolla yrityksen toimitusjohtajalle.
- Kansanedustajille kolmen kauden katto. Samalla politiikoilta estetään "palkintovirat". Edustuskausien tultua täyteen maksetaan työstä kohtuullinen veroton eläke siitä riippumatta hakeutuuko entinen kansanedustaja töihin yksityiselle sektorille vai syljeksiikö kotonaan kattoon.
Nykytilanteessa en voi muuta kuin nähdä tulevaisuuden eräänlaisena Mad-Max-fantasiana, joka pohjautuu siihen että Kaikkivaltias Taala menettää merkityksensä siinä vaiheessa, kun talouselämä kohtaa päänsä. Talouskasvulla on edessään olevan valoputken päässä musta aukko. Putkihan ei ole ääretön. En ole itsemurha-altis mutta voin hyvinkin kuvitella, että jos tekisin itsemurhan silkasta kostonhalusta, tapahtuisi se niin perusteellisesti, että pahoinvointiviestini taatusti menisi perille. Ja jos kokisin jonkun ihmisryhmän vastuulliseksi, yrittäisin viedä mahdollisimman monta heistä mukanani. Puhtaasti markkinointimielessä. Suomessa kokemissamme tapauksissa tekijät vaikuttavat älykkäiltä ja määrätietoisilta, ja toiminta on ollut sen mukaista. Amerikkalaisilla vuorostaan on ikioma 11. syyskuunsa, joka heijastaa yhteiskunnan pahoinvointia globaalisella tasolla.
Kiitos konkreettisista ehdotuksista keskusteluun...
mielestäni tulevaisuusministeriö on mielekäs ehdotus. Mitä kaikkea mielestäsi tulevaisuusministeriön tehtäviin voisi kuulua?
Minun mielestäni on tärkeää vahvistaa ihmisten vastuuntuntoa itsestään ja lähimmäisistään. Kun ihmisiä on esimerkiksi työttömänä ja vanhainkodeissa tarvittaisiin apua niin mieltääkseni ihmiset voivat osaltaan esimerkiksi edistää omaistensa ja läheistensä hyvinvointia. Vanhempien ihmisten, eli vanhusten kuten yli 90-vuotiaiden läsnäolo on esimerkiksi tärkeää nuorten hyvinvoinnille...
Vastuun siirtäminen itsestään esimerkiksi poliitikoille ei edistä mielestäni ihmisten vastuuntuntoa. Hyvinvointiin olisi tärkeää olla lisää varoja, kuten ihmisten omaa vastuuntuntoa. Suomalaisista yrityksistä 99% on pk-sektorin yrityksiä. Kaikissa organisaatioissa työskentelee ihmisiä.
Miten rahoittaisit esimerkiksi ilmaisen opiskelun ja mielenterveyspalvelut ilman kannattavaa työntekoa?
Maassamuuton myötä ihmiset asuvat usein etäällä isovanhemmistaan. Mielestäni esimerkiksi vanhainkoteihin voitaisiin perustaa iltapäiväkerhoja koululaisille.
SPR:n sivuilla voi esimerkiksi testata minkälainen auttaminen sopii itselleen www.redcross.fi/tulemukaan/fi_FI/
Mielestäni viestinnässä voitaisiin myös mieltää mielenterveys ihan arkisena asiana ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia viestinnän avulla. On tärkeää keskustella nuorten kanssa, osallistaa ihmisiä moniarvioisesti omaan ja lähimmäisten hyvinvointiin, ja kysyä ihmisten itsensän mielipiteitä heidän hyvinvointiin.
Nuoria osallistettiin esimerkiksi presidenttifoorumissa www.tpk.fi. Mielestäni kyseistä arvokeskustelua olisi tärkeä vahvistaa myös esimerkiksi viestintävälineissä. Kuten viestintää hyvinvointia vahvistavista palveluista. Esimerkiksi www.tervesuomi.fi ja aiemmassa kommentissa olleet palvelut, kuten www.mll.fi, www.tukinet.fi ihan arkiseen hyvinvointiin ja normaaliin vanhemmuteen, nuorten ja lasten hyvinvointiin yms.
Mielestäni elököityvät ihmiset ovat osaamisensa vuoksi tärkeä voimavara ja eläkkeellä olevat ihmiset oleellisia ihmisten hyvinvoinnille. Itse voisi hyvin esimerkiksi palkata 70-vuotiaita ihmisiä yritykseen heidän osaamisen vuoksi. Esimerkiksi suomalaisen hyvinvoinnin myötä 70-vuotias on vielä ihan nuori ihminen ja vuonna 2000 syntyvät lapset elävät arviolta yli 100-vuotiaiksi.
missä on lempin puheenvuoro keskusteluun ja mielipide asiasta?
tämä oli kai pävän kiisseliannos no 13.
mielipide? kommentti?
vastaus? miksi?
Lue mielipide...
...mielestäni viestinnässä voitaisiin myös mieltää mielenterveys ihan arkisena asiana ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia viestinnän avulla. On tärkeää keskustella nuorten kanssa, osallistaa ihmisiä moniarvioisesti omaan ja lähimmäisten hyvinvointiin, ja kysyä ihmisten itsensän mielipiteitä heidän hyvinvointiin.
Nuoria osallistettiin esimerkiksi presidenttifoorumissa www.tpk.fi. Mielestäni kyseistä arvokeskustelua olisi tärkeä vahvistaa myös esimerkiksi viestintävälineissä. Kuten viestintää hyvinvointia vahvistavista palveluista. Esimerkiksi www.tervesuomi.fi ja aiemmassa kommentissa olleet palvelut, kuten www.mll.fi, www.tukinet.fi
Media ruokkii ammuskelioita.
Media ruokkii ammuskelioita. He ovat vain itsemurhaa suunnittelevia ihmisiä, jotka haluavat näyttää, että he ovat olemassa. Täydellisiä luusereita, jotka on kasvatettu huonosti. (Terveet lapset eivät tee itsemurhia tai edes tarvitse mielenterveyshoitoja)
Mikä yhdistää koulusurmia?
Neljä kirjainta: SSRI. Siinä yhteydet Columbinen, Virginian, Jokelan, Kauhajoen ja Winnendenin välillä. Varmasti löytyy muitakin tapauksia, jos aletaan penkoa. Mutta nuoren ihmisen aivokemiaa ei pitäisi lähteä penkomaan.
Leimataan syrjäytyneet?
Taas yritetään leimata syrjäytyneitä, armeijan keskeyttäneitä tai muuten vain erilaisia potentiaalisiksi kouluampujiksi.
Kukapa enää uskaltaisi hakea mitään ammattiapua esimerkiksi psykiatrilta, jos tiedot olisivat täysin esteettä kaikkien viranomaisten saatavissa? Nykyisin monella paikkakunnalla todennäköisesti tyrkätään käteen lääkkeet, joiden tarkoitus on ainoastaan hallita esim. masennusoireita, mutta ne eivät todellakaan paranna itse masennusta ja sen aiheuttajaa. Se olisi lääkeyhtiöille katastrofi, jos he oikeasti kehittäisivät lääkkeen joka parantaisi.
Armeijan keskeyttäminen on nykyisin niin yleistä, ettei sen pitäisi olla edes minkäänlainen peruste aseluvan eväämiselle.
Tuskin yksiselitteistä profilointia pystyy edes tekemään leimaamatta syyttömiä ihmisiä. Psykiatrian käyttämät keinot ovat niin subjektiivisia, että potentiaalisiksi kouluampujiksi saadaan profiloitua kaikki ihmiset, joilla on välillä vähänkään ollut elämässä vaikeuksia.
Kaikki ennusmerkit oli tiedossa ja poliisia oli informoitu molemmissa tapauksissa, mutta poliisi ei tehnyt mitään tapauksien ennaltaehkäisemiseksi.
Ettei vika olisikin juuri "hyvinvointiyhteiskunnassa"
Kaikkihan täällä on ulkoistettu viranomaisille.
Ei osaa mammatkaan vaihtaa/vaihdattaa pyöriinsä nastarenkaita, ellei siitä määrätä erikseen lakia. (ja sen perään vielä huudellaan lehtiä myöten :)
Kaikkeen huudetaan aina "päättäjien" ja virkamiesten vastuuta.
Mutta missä on yksilön vastuu?
Onko opettaja ainoa, joka saa puuttua koulukiusaajien/sosiaalisten eristäjien tekemisiin?
Tappelupukarit, ojassa makaavat spuget, vanhainkodissa olelevat sukulaiset ja monet muut viranomaisille sysätyt halutaan pitää oman elämän ulkopuolella.
Muiden asioihin ei kosketa ja omia on muiden turha tulla arvostelemaan. Kukaanhan ei saa tulla arvostelemaan sitä omaa kullannuppua kun se tekee ajattelemattomia kepposiaan.
Kaikkea ristiriitaa ja keskutelua halutaan välttää kaikin keinoin ja epämielyttävät asiat sysätään mielellään jonkun viranomaisen hoidettavaksi.
Noh, kun yhteisöllisyys on ulkoistettu kunnille/valtiolle niin turhapa sen perään on huudella.
Absurdisti tästä tilanteesta ainoa ulospääsy on liberaalimpi yhteiskunta, jossa korostetaan yksilön vastuuta. Tällöin meidän kaikkien olisi siirryttävä epämukavuusalueelle ja kohdata toinen ihminen, sitä kun ei voisi enää systätä viranomaisten harteille.
Äly hi, älä jätä
Niin perheen vanhemmat, kuin koulun opettajatkin ovat ajetut liika kiireisiksi. Sama työväki paiskii entistä enemmän, jopa useampaakin työtä selvitäkseen rahahuolistaan elättäen ylisuuren hallinnon ja "hyvinvointvaltion" yhdistys- haahuilijat. Kouluja ja kirjastoja suljetaan, lapset istuu pitkät ajat koulubusseisssa. Vanhemmilla ei ole aikaa tukea ja ohjata lastensa kehitystä, lapset jää huomiotta ja heittelille, heillä ei ole mallia ihmisenä olosta. Samoin kuin koulusurmat, myös itsemurhat kertoo suomalaiset ahdistetun liian kireälle, mutta eipä kiinnosta "hyvinvointivaltion " poliitikkoja, korkeinataan sensuuria laajennetaan. Psykiatrit eikä lääkkeet ongelmia ratkaise. Nyt eletään kun entisen Neukkulan maissa.
"Surmista ei voi syyttää vain poliisia"
Kyllä voi! Totalitaristiseen ajatteluun kuuluu, että valtio vastaa kaikesta ja on siksi myös syyllinen kaikkeen. Yksilö ei ole vapaa, itsenäisesti toimiva agentti, vaan suuren valtiokoneiston manipuloitava osa.