Sunnuntai 27.5.2012

Myrkkyhoitajan tekojen takana ”epänormaali kiinnostus” lääkkeisiin?

Luotu: 
12.1.2010 12:21
Päivitetty: 
12.1.2010 12:25

Potilaidensa myrkyttämisestä syytetyn perushoitajan hallusta löytyi paljon lääkkeitä. Hänelle itselleenkin niitä oli määrätty vuosien aikana tuhansia kappaleita.

Haastehakemuksen mukaan viimeisin lääketakavarikko tehtiin kesäkuussa, kun nainen siirrettiin Helsingin poliisivankilasta Vantaan vankilaan. 59-vuotiaalta perushoitajalta löydettiin tulotarkastuksessa mm. kymmeniä rauhoittavia lääketabletteja.

Nainen oli ollut poliisivankilassa maaliskuusta lähtien. Hänen avustajansa, asianajaja Heikki Lampela sanoo, että nainen oli ottanut lääkkeet mukaansa kotoaan ja piilotteli niitä jostain syystä.

Kotietsinnöissä naiselta takavarikoitiin viime ja toissa vuonna useita satoja tabletteja, joista suurin osa oli erivahvuisia rauhoittavia lääkkeitä.

Lampelan mukaan naiselle oli määrätty vuosikausien aikana isoja määriä lääkkeitä. Pelkästään poliisivankilassa vietettyjen kolmen kuukauden aikana lääkäri määräsi naiselle lähes 900 lääketablettia, asianajaja sanoo.

Haastehakemuksen mukaan hoitajalla saattoi olla epänormaali kiinnostus lääkkeisiin, koska hän toistuvasti piti niitä perusteettomasti hallussaan. Aiheesta aiotaan todistella jutun pääkäsittelyssä.

59-vuotiasta hoitajaa syytetään lievempien rikosten ohella viidestä murhasta ja kuudesta murhan yrityksestä. Nainen kiistää syyllisyytensä.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Teppo Vanamo

Kyllä näissä tapauksissa suurin vastuu tulisi olla valvovalla viranomaisella ja esimiehillä. Esimies ja työtoverit ovat takuulla tiennet, että jotain on pahasti pielessä, mutta Suomessa puuttumiskynnys on perinteisesti liian korkea.

Myös poliisin ja kuolemansyyntukijan vastuu pitäisi ottaa suurennuslasin alle. On täysin käsittämätöntä, että näitä vuosia jatkuneita tapauksia tulee ilmi vasta kun uhreja on useita, tai pahimmillaan kymmeniä. Kertoo jotain siitäkin, millaisilla resursseilla näitä asioita tutkitaan

Loppujen lopuksi suurin syy on sisäasiainministeriössä, jonka toiminnassa ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole ollut päätä eikä häntää. Virkamiehet kiistelevät lehdissä siitä, mitä pitäisi tehdä ja hommat seisoo jonossa. Lakeja ja säädöksiä pompotellaan valiokunnasta ja työryhmästä toiseen, ja piiri pieni pyörii.