Uusi Suomi / Kotimaa Perjantai 10.2.12 Aseta US kotisivuksi

Toimisiko tämä amis-uudistus?

Toimisiko tämä amis-uudistus?
Julkaistu: 17.2.2010 9:57
Kuva: EPA / All Over Press
Kuva
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ehdottaa, että alan ammattikoululaiset viettäisivät opintojensa viimeisen vuoden työmailla.
Kuva: EPA / All Over Press
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ehdottaa, että alan ammattikoululaiset viettäisivät opintojensa viimeisen vuoden työmailla.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ehdottaa rakennusalan ammatillisessa koulutuksessa koulun penkkiä kulutettaisiin vain kaksi vuotta. Hänen mielestään kouluissa on nykyisin liian paljon luppoaikaa ja hyppytunteja.

– Kolmanneksi vuodeksi yritykset takaisivat nuorille työpaikan, jossa he työskentelisivät varttuneiden ammattilaisten parina.  Nuoret saisivat työpaikan, ansioita ja hyvää harjaantumista. Yritykset saisivat työntekijöitä, joilla on oppimisen into. Oppisopimustuki voisi myös tulla kysymykseen, Harjuniemi kaavailee.

Harjuniemi uskoo, että koululaisten opiskelumotivaatio kasvaisi aivan toisenlaiseksi, kun työpaikka olisi taattu kahden vuoden koulun jälkeen. Samalla ikääntyneiden rakentajien työurat jatkuisivat, kun he voisivat ennen eläkkeelle siirtymistä kouluttaa nuoria ja siirtää työmaiden hiljaista tietoa eteenpäin.

Malli ei sulkisi Harjuniemen mukaan mahdollisuuksia jatko-opintoihin.

 
Uusi Suomi
Uusi Suomi
 

Tähän uutiseen liittyvät asiasanat

Henkilöt: Matti Harjuniemi
Paikat: Suomi
 
 
 
 

Ei toimisi. Kaikille ei

Ei toimisi. Kaikille ei kuitenkaan löytyisi varmaa paikkaa ja oppisopimustuki kuulostaa lähinnä naurettavalta, varsinkin vuodeksi verrattuna siihen, että nykyään kirvesmiehet saavat harjoittelusta oikeaa palkkaa lähes poikkeuksetta.

Vuoden orjatyö ilman kunnon työstä saatavaa palkkaa kuulostaa vaan lailliselta pakkotyöltä

Makuuhaavoja?

"liian paljon luppoaikaa ja hyppelyä..." , onko siellä jotain sänkyhommeleita...vai?
Yritykset takaisivat nuorille kolmmanneksi vuodeksi työpaikan jossa he työskentelisivät varttuneiden...öh..virolaisten..ammattilaisten kanssa?

no meillä ei ainakaan ollu

no meillä ei ainakaan ollu yhtäkään hyppytuntia amiksessa!että näin!

Juuri näin, hyvä ehdotus!

Käytännössä tähänkin asti oppilaita on jo toisesta opiskeluvuodesta lähtien viety 2-3:ksi päiväksi viikossa työmaille, esimerkiksi omakotitalojen työmaille. Ja silloin kun siellä ei ole opettaja paikalla voi meno äityä hyvinkin villiksi tai sitten erittäin flegmaattiseksi. Ja opettaja kun voi tunnetusti olla vain yhdessä paikassa kerrallaan, niin tällä saataisiin ikäänkuin oppisopimuskoulutuksen hyödyt kaupan päälle. Kannatan lämpimästi ajatusta!

Työuria voitaisiin pidentää alkupäästäkin

Se kaksi vuotta kouluakin on pois verotuloista. Annetaan vain rakennusmiehiksi haluaville viron tai puolan kansalaisuus heti peruskoulun jälkeen ja laitetaan hommiin muitten mukana.

Suomen kansalaisena työurasta häviää 3 vuotta ammattikoulun penkillä. Sitten saa oikeuden ja siunauksen tehdä samoja hommia joita ulkomaalaiset voivat tulla tekemään kunhan osaavat kävellä ja kirjoittaa nimensä.

Ajoitus ongelmana

Rakennusala on erittäin suhdanneherkkä ja aluepainotteinen. Pätkätyöt ovat sääntönä. Mikä rakennusliike voi taata työpaikan suhdanteista riippumatta. Oppilaitokset eivät voi pitää taukoja, koska opettajat tarvitsevat palkkansa joka tapauksessa. Opetuksen kannalta oppisopimuskoulutus tai kisälliaika on parasta mahdollista. On kuitenkin suuri vaara, että tästä muodostuu uusi orjatyömuoto.

Turhat yleisopinnot pois

Suomessa on vuosikausia tuotettu turhia opetuskokonaisuuksia ja opettajia ammatti(korkea)kouluihin. Peruskoulussa tulee opettaa äidinkieltä ja laskentoa, ei enää amiksessa. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus tuhottiin aikanaan tekemällä 2,5-vuotisesta täysjärkisten käytännön elämän tyyppien työstä ns. "korkeakoulutusta" pidentämällä se nelivuotiseksi kaikenlaisine tutkielmineen, hoitotöineen yms, jotka ajoivat työhön parhaiten soveltuvat muille aloille. Sama on tapahtumassa ammattikouluissa, jotka aikanaan tuottivat kelvollisia autonasentajia, putkimiehiä, kirvesmiehiä ym. parin vuoden koulutuksella. Kaikista ei tarvitse tulla "maistereita".

Eefraimi

Oppisopisopimuskoulutus

Saksassa on iankaiken ollut käytössä vastaanvanlainen järjestelmä joka valmistaa työelämään käytännön kokemuksen kera.

"Yritys takaa työpaikan"

Näin sosialisti ajattelee. Mites tehtäisiin sen ennemmin niin, että "työntekijä takaa työnantajalle työpanoksen".

Minkä takia yrityksen pitää edes ajatella työpaikan takaamista? Sehän saa nuo ihmiset muutenkin töihin, ketä olisi niin hölmö että laittaisi takauspaperiinsa nimen jonkin tietyn yksilön kohdalla ja kun huomataan että yksilö on epäkelpo, niin sitten ollaan sen kanssa "taatussa" liemessä.

Tai sitten ne on perkeleet laskeneet että saavat nopeammin ja enemmän verottomia, demareiden suunnittelemia, jäsenmaksutuloja kun jo 2 vuoden jälkeen 17 vuotias kaveri nousee suoraan 2. palkkaryhmään Talonrakennusalan työehtosopimuksessa.

Rakennusliittokos se kustantaisi?

Poistetaan ay-liikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeus ja käytetään ne rahat työllistämiseen.

Näin saadaan näihin ehdotuksiin rahoitusta.

Jos Harjuniemi tarkoittaa...

...käytännön osaamista, lienee kivinen tie edessä!

Pahinta lienee, jos ja kun harjoittelupaikan työnjohto on ulkona rutinoidun rakentamisen osaamisesta ja samalla tasolla opastettavansa kanssa. Osaamattomuudesta tulee helposti hyve ja opastettavalle viestii väärän asenteen selviytyä tulevassa ammatissaan.

Huomio pitäisi kiinnittää tarkkaan valittuihin harjoitteluympäristöihin ja jossa harjoittelupaikan oppilaiden ryöstöviljely minimoidaan.

 
 
ILMOITUS

Yritysblogit

Sami Järvinen
Sami Järvinen, Navi Group
 
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola, Omistajayrittäjä.fi
 
 
 

Tilaa US-uutiskirje

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.

 

Luetuimmat

 
 
 
 
 

Kysely