VR:n varikon päällikkö Juha Ohvo kertoo Uudelle Suomelle, miksi yhtiö on joutunut ajamaan pääkaupunkiseudulla harvennetuin vuoroin. Ohvon mukaan ongelmana ovat olleet vanhat sähkömoottorijunat, tutut keltaisenpunainen Sm2- ja valkopunainen Sm1-mallit.
- Tiheästä lähiliikenteestä ja jatkuvista jarrutuksista ja kiihdytyksistä johtuen lumi sulaa ja jäätyy toistuvasti. Lopulta se kertyy "teräsjääksi", jolloin junat jarrut alkavat laahata tai ne saattavat jopa jäätyä kiinni, Ohvo sanoo.
Kovien pakkasten puuterilumi on myös aiheuttanut erityisesti vanhoille sähkömoottorijunille vikoja. Hienojakoinen lumi tunkeutuu sähkölaitteisiin ja tekee siellä tuhojaan.
- Ongelma on nimen omaan vanhoissa tasavirtakoneita, Ohvo täsmentää.
Osa vioista ovat vaatineet pitkäkestoisia, Ohvon mukaan päivien tai jopa viikon huoltoa. Kun huoltopaikka löytyy vain 14 prosentille koko lähiliikennekalustosta, on vuoroja jouduttu perumaan. Ja kun edellisiä junia vielä huolletaan, pitäisi seuraavat lähijunat tuoda halliin sisään sulamaan.
- Tällaisena talvena liikennerakenteen ylläpito edellyttäisi, että junat saataisiin joka toinen päivä sulamaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että hallipaikka pitäisi olla joka toiselle junalle. Nykykapasiteetti ei ole riittävä ja tämän talven kokemusten peruteella pitäisi selvittää, voisiko sitä lisätä, Ohvo miettii.
Kaukoliikenteessä ja viime päivinä kaikkea junaliikennettä eivät ole vaivanneet niinkään junat vaan radat. Kova pakkanen ja tuulen kuljettama lumi on jäädyttänyt vaihteita ja estänyt liikkumisen ratapihalla. Ohvon mukaan muutamassa tapauksessa lunta on tuiskuttanut junien alle, niin etteivät ne ole päässeet lähtemään lainkaan.
Vaikka VR on joutunut korvaamaan Pendolino-junia vanhempaan "siniseen kalustoon", ei Ohvo halua haukkua italialaisia junia huonommiksi. Poikkeukselliset talvikelit ovat vaivanneet Ohvon mukaan tasaisesti kaikkia kaukojunatyyppejä.
Ongelmana Pendolinojen kohdalla vain on, että hajonnutta vaunua ei voida korvata toisella. Näin pienikin vika yhdessä vaunussa voi vetää koko junan varikolle. Vetureiden vetämissä pika- ja IC-junissa vaunut tai veturi voidaan vaihtaa.
Ohvon mukaan uusissa junissa vikojen etsintä monimutkaisemmista sähkölaitteista on myös haasteellista ja se vaatii oman aikansa.
Hallipaikka sentään löytyy joka toiselle Pendolinolle.
Katso täältä, kulkeeko junasi huomenna.

Kommentit
hyvä selitys
"Vaikka VR on joutunut korvaamaan Pendolino-junia vanhempaan "siniseen kalustoon", ei Ohvo halua haukkua italialaisia junia huonommiksi."
eivät ne ole huonompia, ne eivät vaan ole yhtä hyviä
Netti tietää kaiken, talvi joka vuosi
VR:n olisi ollut hyvä kysyä ongelmiensa syytä netistä. Siinä tiedetään kaikki.
Tekstistä kävi ilmi järjestelmän haavoittuvaisuus, yksiköitä olisi pitänyt hankkia vaihdokkeja enemmän järjestelmään.
Ostajan, VR, pitää tietää mitä tekee, Suomessa on talvi yhä vuosittain.
Siinäpäs saitte kaikki
Siinäpäs saitte kaikki kekkos-ajan SUOMI-junien puolestapuhujat... Nehän on juuri niitä Valmetin tehtaiden vaunuja ne Sm1 ja Sm2 museovehkeet, joissa tulee lunta ovien välistä sisään ajon aikanakin.
Ilmeisesti Lahden oikoradan avaaminen aiheutti sen, että huomattava osa uudemmista Sm4 junista siirtyi sinne ja lyhyempien linjojen junat on pääosin juuri niitä maailmanlopun kolisevia romuvehkeitä, josta on henkilökohtaisesti ollut mitta täynnä montaa kertaa - erityisesti kesähelteessä. Neuvostoliitto tulee noista lähinnä mieleen - eritoten ruuhka-aikana, kun ei mihinkään meinaa mahtua edes seisomaan. Puhumattakaan siitä, mitä hankaluuksia aiheuttaa kivikautiset junat lastenvaunujen kanssa matkustaville äideille - ja tuosta ei millään pakkelilla tai saneeraamisella pääsekään yli.
En tiedä, mikä on niiden Sm1 ja Sm2 junien kokonaismäärä, siksi en ole varma siitäkään, kuin paljon on apua noista uusista Sm5 junista, joita pitäisi tulla kokonaisuudessa 32 kappaletta.
Siitä ilmenee se valitettava totuus, että aina ei ole välttämättä hyvää tehdä "liian" kestäviä vehkeitä, kun niistä ei onnistu enää pääsemään eroon. Vaikeaa on löytää lähiliikenteestä jotain vihastuttavampaa kun ne vanhat junat - ja näköjään eivät edes kelpaa talvioloihin ne "Suomi-junat".
Vaikeaa on löytää lähiliikenteestä jotain vihastuttavampaa kun
Vaikeaa on löytää lähiliikenteestä jotain vihastuttavampaa kun ne vanhat junat.
<b>Suomi on Suomi-vihaajien vallassa. Tarvittaisiin jokin rokote tilanteen normalisoimiseksi. Vika ei ole Sm1- tai Sm2-junissa, vaan siinä, että huoltoa ei ole kannattavuuden vuoksi mitoitettu oikein kasvihuoneilmiön vuoksi mikrojääkaudelle. VR:n on mahdotonta varautua säihin, koska hallitusohjelmassa puhutaan päinvaston ilmaston lämpenemisestä. Oikeastaan Paula Lehtomäki on syyssä siihen, että Suomen viralline valtio-oppi on talvea vastaan. Uskon, että jo 1939 olisi toimittu näin, ei edes suojeluskuntalaisilla olisi ollut sarkapukua, lumipukua tai suksia.</b>
eipä ole Sm1
kuvassa on sm2-juna. Punakeltaisia sm2-junia ei ole enään kuin muutama liikenteessä, koska ne maalataan saneerauksen yhteydessä punavalkoiseen väriin. Sm1:sen erottaa kakkosista kyljissä olevista vahvike poimuista.
Ongelman ydin
Koko VR-ongelman ydin on VR:n muuttaminen voittotavoitteiseksi. Tämä on ollut kansan tahto. Valtion laitoksena moisia ongelmia ei ollut, vaikka talvia oli silloinkin, kovempiakin.
Kun politiikan ainoa tavoite on verojen leikkaus seurauksista piittaamatta, on tuloksena verojen leikkaus seurauksista piittaamatta.
Sitä saa, mitä tilaa.
Jos haluatte, että junat liikkuvat taas aikataulussa, vaatikaa verotuksen progression jyrkkää kiristämistä ja julkisten toimintojen palauttamista valtion laitoksiin ja virastoihin.
Ennen vanhaan...
Takavuosina junat tehtiin Suomessa, niillä oli tapana pysyä aikataulussa, talvellakin...
Niin.
Ukko-Pekat ja Ristot pelasivat aina. Miksei niitä oteta talvella käyttöön?
Suomen talvi on aina ollut normaali. Nykyjunat eivät sovellu Suomeen.
VR ei siis pysty hoitamaan joukkoliikennettä. Parhaat henkilöautot testataan Lapin talviolosuhteissa. Miksi juna olisi tästä poikkeus?
Seuraavien junien tarjouskilpailuun on otettava vain Lapin talvioloissa testatut junat.
Nyt pitää suosia yksityistä liikennettä.
Vossikatkin olisivat hyvä ratkaisu, niinkuin Wienin malli osoittaa.
Tarjouskilpailu
En usko, että Lapissa testaamisesta selviäisivät muut kuin Transtech ja Siemens. Siemens toimittaa junat Pietarin ja Moskovankin väliseen liikenteeseen.
Osakeyhtiön tarkoitus
VR on osakeyhtiö. Osakeyhtiön tarkoitus on tienata rahaa omistajilleen, ei järjestää toimivaa palvelua. VR:n tapauksessa junaliikenne on vain keino rahan ansaitsemiseksi.
Osakeyhtiön "tehokkuuden" kaikkinainen mittaaminen perustuu vain ja ainoastaan rahan ansaintaan.
Valtion/kunnan laitos/virasto voi pitää palveluksessaan "tuottamatonta" työvoimaaa ja kalustoa pahojen päivien varalta. Sitä mitataan palvelutason avulla. VR:n kunnia-asia oli aikanaan, että junat kulkevat aikataulussaan. Osakeyhtiön on täytynyt "vetää löysät pois", jotta se toimisi "tehokkaasti". Ei 100%:lla tehokkuudella normaalioloissa toimivalla organisaatiolla ole mitään mahdollisuutta hoitaa edes pieniä "poikkeustilanteita".
Osakeyhtiön logiikan mukaisesti VR osakeyhtiö pyrkii voiton maksimointiin. Silloin on aivan loogista todeta, että normaalioloissa (80% olosuhteista) homma hoidetaan, mutta että sen viimeisen 20%:n hoitaminen hyvin on liian kallista, joten me emme sitä hoida.
Kiitos Jussi laari! Björn Wahlrooskaan ei olisi osannut paremmin
Björn Wahlrooskaan ei olisi osannut paremmin selittää rationaalisesti, miksi VR:n tulee tehostaa toimintaansa ja vähentää huoltovarmuutta nykyisestäänkin. Linja-autot ja henkilöautot toimivat, jos jollain on matka jonnekin.
Olisi täysin hallitusohjelman ja osakeyhtiönlain vastaista kasvihuoneilmiön aikana vaatia VR:ää vähentämään entisestään kannattavuutta ja varautumaan mikrojääkauteen.
Ei ministeri Vehviläinen (kesk) voi vaatia VR:lle parempaa talvivarmuutta, koska Paula Lehtimäen (kesk) mukaan kasvihuoneilmiö on tosi ja tulossa jopa 3 asteen harppauksin siksi, että Kööpenhaminen kokous meni läskiksi maailman ajattelevien valtioiden, mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan sabotaashin vuoksi.
Olisi kaiken ilmastotieteen ja markkinatalouden vastaista se, että helsinkiläiset tekisivät muuta kuin kävelisivät tai liikkuisivast kumipyörin.
Monenkirjava kalusto
Kirjavuus tekee kaikki toimet monimutkaisemmiksi.
Huonoa johtamista hankinnoista alkaen.
Mitkä junat liikenteessä.
Mielestäni liikenteessä on pahimmilla keleillä näkynyt ainoastaan vanhoja suomessa valmistettuja junia. Italialaisia ei juurikaan ole näkynyt. Niin on VR mysös julkisesti ilmoittanut. Joten selitys hieman ontuu tuo selitys.
Metrojunissa jarrutusenergia otetaan talteen, eli liike-energia
otetaan talteen. Miksi sitä ei hyödynnetä tavallisissa junissa!
Jarrutusenergian talteenotosta
Kyllä jarrutusenergian talteenottoa hyödynnetään myös "tavallisissa" junissa.
Tosin vanhemmassa sukupolvessa, eli tasavirta-ajomoottoreilla varustetussa neuvostovalmisteisessa Sr1:ssä, eli kutsumanimeltään Siperian Sudessa tätä ominaisuutta ei ole. , niinikään vanhat, tuossa jutussakin mainitut suomalaiset Sm1- ja Sm2-sähkömoottorijunat eivät tätä ominaisuutta hyödnnä. Niissä ei ole edes sähköjarrua, vaan jarrutus tapahtuu ainoastaan "perinteisesti".
Uudemmassa sukupolvessa, kuten sveitsiläistaustaisessa Sr2-sähköveturissa, uudemmissa sähköjunissa kuten Sm4:ssä, Sm3:ssa(Pendolino), Sm5:ssä tämä ominaisuus eli jarruenergian talteenotto on. Tämän on mahdollistanut kolmivaiheoikosulkumoottorit, joita uudemmassa kalustossa käytetään. Toki kaikissa on myös perinteiset paineilmajarrut.
Jarrutilassa ajomoottorit muuttuvat generaattoreiksi, jotka nopeutta hidastaessaan syöttävät syntyneen energian takaisin ajolankaan. Junien suurista nopeuksista ja painoista johtuen tämä energiansäästö on merkittävä.
Muuten, kotimaisella
Muuten, kotimaisella Transtech -ythiön insinööreillä oli jo aikoja sitten mielenkiintoisia kehitelmiä lähiliikenteellekin, ei ainoastaan Intercity tai ratikoita.
http://www.transtech.fi/index.php?209
Sitä vaan ei kerta kaikkiaan kukaan tilaa "kustannussyistä", vaan haalitaan tänne erilaisia Italian tai Kroatian kulkupelejä kun kerran halvalla saa. Mutta pystyykö niillä "kustannustehokkailla" ajamaan tässä "asvihuoneessa" säässä kuin säässä, se on eri asia.