- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Helsingin yliopisto.
Opetusministeriön työryhmä aikoo ehdottaa yliopistojen pääsykokeista luopumista. Aamulehden haastatteleman työryhmän vetäjän mukaan pääväylä yliopistoihin olisi tulevaisuudessa yhteishaku. Yhteisvalinnassa hakijat, joilla on jo opinto-oikeus johonkin korkeakouluun, eroteltaisiin omaksi ryhmäkseen.
Uudistuksen tavoite on nopeuttaa opiskelijoiden pääsyä työmarkkinoille. Yliopistoilla on kuitenkin oikeus itse päättää, miten ne valitsevat opiskelijansa.
Työryhmä luovuttaa muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) ensi kuun puolivälissä. Siihen sisältynee myös ehdotus siitä, että yliopistoihin ei enää haettaisi lukemaan tiettyä oppiainetta.
Kommentit
Jo on aikoihin eletty!
Tämän jälkeen pitää sitten luopua tenttimisestä ja gradun teosta, että nämä kaikki "yliopistolaiset" pääsevät myös ulos työmarkkinoille sieltä putken toisesta päästä. Tosi älyvapaa ehdotus!
Kommenttisi edustaa
Kommenttisi edustaa mielestäni tyypillistä keski-Eurooppalaista muutosvastarintaa. Tämä ehdotus on kuitenkin todettu hyväksi monessa maassa niin keski-Euroopan maista rapakon toisellekin puolelle. Idän yliopistoista en osaa sanoa.
Fiksu homma tuo on... ei tule niitä välivuosia. Mielestäni hyvä menetelmä on se, että otetaan osa opiskelijoista papereilla sisään ja loput pääsykokeiden kautta. Tosin papereilla päässeiden osuus saisi olla melko suuri.
Oma kommenttisi taas...
... edustaa huonoa selittelyä. Muutosvastarintaa käytetään aina selityksenä, kun joku ajaa jotain huonoa asiaa, eikä pysty sitä perustelemaan muuten kuin väittämällä erimieltä olevassa olevan jotain vikaa.
Esitys on huono, koska se ei tuo mitään nopeutusta mihinkään, muuten kuin idean keksijän mielestä, vaan kaaoksen, koska nykyinen systeemi on aivan erilainen.
Onnistuessaan se tuo nyt
Onnistuessaan se tuo nyt kyllä ainakin sen ehdottoman nopeutuksen, että jengi, joka hakee vuosia putkeen jonnekin yliopistoon, pienenee osan päästessä aloittamaan opiskelunsa.
Ja muutosvastarinta on ihan realistinen ilmiö, jota esiintyy ja paljon. Muutoksen vastustaminen on ikäänkuin sisäänrakennettu palikka, jonka murtaa vain raaka ajattelu. Tietenkin muutosta saa vastustaa kunhan muistaa perustella eikä vain vastustaa vastustamisen ilosta.
Uranvalinta aikaistuu
Opiskelustressi siirtyy lukioon. Enää ei ole tilaisuutta paikata velttoilua lukiossa. Uravalinta tapahtuu heti peruskoulun jälkeen.
Nyt voitaisiin edetä seuraavaan vaiheeseen ja poistaa ylioppilaskirjoitukset ja niiden sijaan soveltuvuustestit jatko-opintoihin.
Kasoistutkinnot tulevat myös lisääntymään. Jos ei pääse aloittamaan haluamassaan tiedekunnassa, voi suorittaa jonkun pilipalimaisterin tutkinnon (vaikka laulussa) ja sitten käyttää oikeuttaan suorittaa toinen tutkinto haluamassaan aiheessa.
Viimeinkin hitunen järkeä
Aloitin yliopistourani vuonna 1966. Muutaman vuoden sisäänpääsykisoissa oli joku tolkku, mutta 1970-luvulla homma meni järjettömäksi, kun jokainen pääaine pyrki järjestämään omat sisäänpääsykisansa.
Toimintamalli oli järjetön kahdessa suhteessa. Ensimmäinen koskee sitä pääainetta. Lukion päättäneellä ei yleensä ole pienintäkään mahdollisuutta ratkaista järkevällä tavalla pääaineen sopivuutta itselle. Tämä asia selviää vasta sitten, kun on päässyt yliopistoon ja istuskellut luennoilla.Laitosten rahoitusten sitominen valmistuneisiin puolestaan merkitsi sitä, että pääaineen vaihto oli liki mahdotonta. Oli tapauksia, jolloin pääaineen vaihto piti tehdä peräti uusien pääsykokeiden kautta.
Pääsykokeet olivat hemmetinmoinen business. Kokeiden korjaajat tekivät rahaa kuin roskaa. Mahdollisimman suuri tuottavuus taas merkitsi sitä, että kokeista piti tehdä helposti tarkastettavat - siis monivalintakoe - missä kriteerinä oli oppikirjojen ulkoluku. Haluan väittää, että tämä menettely johti siihen, että yliopistoihin valikoitui täysin sopimattomia opiskelijoita, jotka opiskelivat pääaineita, joka eivät laisinkaan sopineet opiskelijan pirtaan.
Lopputulos näkyi 1980-luvulla. Vastaanotolla alkoi laukata väkeä, joilla oli jo ennestä 1-3 loppututkintoa. Kun piti opiskella se väärä valmiiksi, koska suurin pulma oli yliopistoon pääsy.
Oikean pääaineen löytyminen ottaa aikansa. Ehkä tämä uusi järjestelmä
aikaansaa sen.
Mikä yhteisvalinta?
Ylioppilaskirjoitusten pitäisi riittää. Ne on aikanaan keksitty juuri siksi, että olisi sama koko maan kattava testi, jossa opettajat eivät pääse suosimaan oppilaitaan, kuten lukion päästötodistuksessa. Valkolakki oli merkki pääsystä sisään Yliopistoon (niitä oli vain yksi), ei pääsystä ulos lukiosta.
Jos uudeksi pääväyläksi tulee jokin yhteishaku, ylioppilaskirjoitukset jäävät tarpeettomiksi. Eli kokeen nimi vain vaihtuu.
Ne ovat jo tarpeettomia
Jos haluataan paremmat testit meidän pitäisi ottaa käyttöön jonkun näköinen SAT systeemi joka on huomattavasti fiksumpi.
SAT ja GMAT ovat isonmaailman järkeviä ratkaisuja, mutta pääsykokeet ovat fiksuja siinä mielessä, että ne kertoavat motivaatiosta edes jotain meillä on jo hirveä kasa nuoria, jotka opiskelevat mitä sattuu ja vaihtavat sitten 1 tai 2 kertaa.
Paras tapa olisi aglosaksinen kanditutkinto missä opiskeltaisiin vähän mitä sattuu ja haettaisiin kiinnostuksen kohteita ja sitten osa palaisi muutaman työvuoden jälkeen tai välivuoden tai suoraan tekemään maisteri tutkintoa ehkä jopa eri yliopistoon. Ongelma on vaan se, että meillä on korkeakouluja, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja joten mites kokeilet vaikkapa psykologiaa vaikkapa kauppakorkeassa?
Ps. Aalto yliopisto on yksi vitsi minkä myöntävät proffatkin eivät vaan sano niin julkisesti.
Toimineen jos lukion opetusta muutetaan
Tekniikan alalla matematiikan, fysiikan ja kemian lähtötaso on tämän päivän lukiolaisilla aivan liian heppoinen. Jos noiden taitojen tarkastus pääsykokeilla poistetaan, tullee opiskeluajat kasvamaan ja keskeyttäjien määrä suurenee entisestään.
Ehkäpä humanistissillä aloilla tämä toimisi.
Entä sitten lääketieteellinen - vaikea kuvitella kuinka soveluvuuttaa mitattaisiin YO papereiden pohjalta.
Kuolleena syntynyt ajatus, ellei lukion opetukseen puututa radikaalisti.
Ei taida olla kovin suurta
Ei taida olla kovin suurta haitaaa kokoomukselle jättää suuri osa lahjakkuuksista ulos yliopistoista. Tämä tulee tapahtumaan varmasti yhtenäistämällä pääsykokeet. No saammehan lopputuloksena sopivia perusinsinöörejä, apteekkareita, lääkäreitä jne. Juuri sopivaa keskiluokkaa Hennan puolueen kannattajiksi.
10 vuotta yliopistossa ja korkeakoulussa opettaneena muistan sen suuren tuskan järjestää pääsykokeita. Sama tuska oli löytää suostuvainen henkilö luennoitsijaksi ja harjoitusten pitäjäksi.