Uusi Suomi / Kotimaa Perjantai 10.2.12 Aseta US kotisivuksi

Yllättävä vaara uhkaa suomalaisia: ”satojen miljoonien” kustannukset

Yllättävä vaara uhkaa suomalaisia: ”satojen miljoonien” kustannukset
Julkaistu: 17.3.2010 15:40
Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Kuva
Huono sisäilman laatu saattaa kasvattaa varovaisten arvioiden mukaan terveydenhoitomenoja sadoilla miljoonilla.
Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Huono sisäilman laatu saattaa kasvattaa varovaisten arvioiden mukaan terveydenhoitomenoja sadoilla miljoonilla.
Rakennusten huono sisäilma kasvattaa Suomen terveydenhoitomenoja varovastikin arvioiden sadoilla miljoonilla euroilla. Yhtä suuret kustannukset syntyvät näiden rakennusten korjaamisesta, arvioi WHO:n asiantuntijatyöryhmän jäsen, dosentti Aino Nevalainen.

Tieteellinen näyttö kosteus- ja homevaurioiden haitoista riittää jo maailmalaajuisten ohjeiden perustaksi. Maailman terveysjärjestö WHO onkin jo laatinut ohjeet kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

Kosteusvaurioiden aiheuttaminen epäpuhtauksien pitoisuuksille ei kuitenkaan pystytä antamaan tarkkoja raja-arvoja eikä määrittämään ”turvallista” altistumista kosteus- ja homevaurioille.

Sen sijaan muun muassa formaldehydiä, häkää ja radonia koskevat ohjearvot ovat luvassa vielä tämän vuoden aikana.

Nevalainen esitteli ohjeistusta Sisäilmayhdistyksen ja VTT:n sisäilmastoseminaarissa Espoossa keskiviikkona.

 
STT - Uusi Suomi
STT - Uusi Suomi
 

Tähän uutiseen liittyvät asiasanat

Paikat: Suomi
 
 
 
 

Sosdem-Suomi, iso sairaala

Suomessa on kohta rakennettava joka rakennus sairaalaolojen tarkkuudella.

Herranen aika!

Tässä taloudellisessa tilanteessa ( ministeri Pekkarisen lausunto) tulee esille vielä tämäkin uhka.

Mitä tästä maasta pitää ajatella? Onko Suomi seuraamassa Islantia? Onko konkurssi tulossa?

Ei kannata ottaa kaikkea kirjaimellisesti

.

Energiatehokkuuden

Energiatehokkuuden parantaminen vie hyvin helposti homeongelmiin ja sisäilman laadun huonouteen muutenkin.

Pitäisi jaksaa pitää järki mukana päätöksenteossa.

Energiankulutusta EI saa vähentää terveyden ja rekennusten rakenteiden säilymisen kustannuksella.

Energian kuluminen ei haittaa mitään kunhan se tuotetaan ympäristöystävällisesti ja halvalla - eli ydinvoimalla ja vesivoimalla.

Pakko kommentoida

Tilanne on juuri päinvastoin. Tiivis passiivitalo ei edes teoriassa voi koskaan olla hometalo, jos se on oikein rakennettu. Pakollinen koneellinen ilmanvaihto suodattimineen takaa puhtaamman ilman sisällä kuin ulkona. Etenkin astmaatikoille tämä on hyvä uutinen.

Itse en ikinä ostaisi vanhaa omakotitaloa, jossa on muoveilla tehdyt höyrysulut. Niistä on viimeisimpien tutkimusten mukaan 50% homeisia.

Vanhan rintamatalon tai uuden passiivitalon uskaltaa ostaa, mutta korkeista energiakustannuksista johtuen rintamamiestalojakaan ei voi suositella, ellei omista paljon metsää jolloin saa polttopuut omasta takaa.

Kondensoituminen

Lämpötilan nopea muuttuminen aiheuttaa kondensoitumista, eli pinnat kostuu.

Jos eristepaksuus on liian suuri, niin "vuotava" lämpötila ei riitä kuivattamaan rakenteita, vaan se kosteus jää homehduttamaan rakenteita.

Energian säästövillitys on taas yksi vouhotus lisää biovouhotuksen ja hehkulamppukiellon lisäksi.

Nykyiset eristepaksuudet ovat aivan riittäviä, ehkä jo nytkin liikaa.

Lisää ydinvoimaa - ja paljon sittenkin!

Okay

Eli oletetaan paksu eriste, jonka sisäpuolella lämpötila on +20 astetta ja suht. ilmankosteus lähellä sataa. Ulkona -20 astetta.

Oletetaan, että rakenne on tiivis ilman kylmäsiltoja, jolloin konvektion avulla kosteutta ei kulje rakenteeseen.

Oletetaan, että kapillaarikatkot on tehty oikein, jolloin kapillaarisesti nouseva kosteus ei ole ongelma.

Oletetaan, että eriste ei ole hygroskooppinen, eli se ei ime kosteutta ympäristöstä.

Oletetaan, että eriste on tasapainokosteudessa ympäristön kanssa, eikä eristeet ole kastuneet missään vaiheessa rakentamista, jolloin rakennekosteus ei tule ongelmaksi.

Silloin diffuusio on ainut tapa, jolla kosteus voisi mennä rakenteeseen, eli vesihöyrypitoisuuksien ero rakenteen sisä- ja ulkopuolella. Tämä osapaineden ero on ja pysyy teki rakenteen miten tahansa, mutta jos rakenne on tiivis, niin paine-ero ei pysty pumppaamaan rakenteeseen lisää kosteutta. Lopulta löytyy tasapainotila, jossa sisäpuolella on lämpimämpää ja kosteampaa ja ulkopuolella kylmempää ja kuivempaa. Eristeen sisällä lämpötila ja kosteuspitoisuus muuttuu tasaisesti eristeen matkalla.

Jos eri paineisten tilojen välillä on yhteys, vaikka seinän
läpikin, pyrkii osapaine-ero näiden välillä tasoittumaan, aivan kuten lämpötilaerokin. Toisin sanoen vesihöyryä siirtyy kosteasta kuivempaan, kunnes ero on hävinnyt. Tiiviisti rakennetussa eristeessä tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole, jolloin höyryn osapaineen erolla seinän ulko-ja sisåpintojen välillä ei ole mitään merkitystä.

Nykyään on alettu tekemään 40 cm ulkoseiniä

joissa kastepiste muodostuu eristeeseen keskelle seinää. Jos/kun siellä ei ilma kulje, niin kosteus jää sinne ja 20 vuoden päästä ihmetellään miksi nämä seinät mätänevät.

Pitää paikkansa

Joillain heikommilla eristeillä vaaditaan tosiaan 400 mm eristettä, polyuretaanilla noin puolet siitä.

Normaalioloissa (hellepäiviä lukuunottamatta) kastepisteen syntymiseen seinärakenteen sisälle ei ULKOILMAN KOSTEUS vaikuta mitenkään. Esim. tuulisella säällä ulkoilma voi siirtyä seinän sisäpuolelle, mutta siellä on aina lämpimämpää, jolloin ilman kosteusprosentti laskee.

SISÄILMAN KOSTEUS on toinen juttu. Sisältä seinärakenteeseen siirtyvän kosteuden määrä riippuu sisäpuolen höyrytiiveydestä niin että mitä tiiviimpi sisäpinta, sitä vähemmän vesihöyryä siirtyy rakenteeseen. Oletetaan että sisäilman lämpötila on +20 astetta ja ilman suhteellinen kosteus 50%. Tiivis sisäpinta pudottaa kosteuden kymmenenteen osaan lähtöarvosta. Tällöin vesihöyryn kastepiste on -20 astetta. Seinän sisälle syntyy näinollen harvoin kastepistettä. Kun kastepiste rakenteessa syntyy, niin fysiikan lakien mukaan kosteus tiivistyy ensimmäiseen kiinteään rakenteeseen, joka on kastepisteestä ULOSPÄIN. Uudemmissa villarakenteissa tuo kiinteä pinta on ulkolaudoituksen sisäpinta. Tälläkään perusteella rakenteen sisään ei synny todellista kastepistettä.

Sen sijaan orgaanisten eristeiden käyttöön sisltyy riskejä, sillä ne imevät kosteutta itseensä. Siksi on pakko suositella esim polyuretaania, joka ei sisällä orgaanista materiaalia.

Uudet ukaasit

You ain´t seen nothing yet. Eristefirmojen uudet ympäristöministeriön vihreiden maailmanparantajien kautta lobbaamat järjettömät eristepaksuusukaasit räjäyttävät varsinaisen homepommin. No, työtä riittää alalla.

Lisää koneellista ilmanvaihtoa

ilman tuloilman kuivausta.Homettä riittää.

Täyttä puppua

Ulkoilma sellaisenaan on ainoa oikea korvausilma!

Tyhmä kysymys

Anteeksi, mutta miksi Suomessa tarvittaisiin tuloilman kuivausta? Sisäilman lämpötila ja kastepiste ovat näillä leveysasteilla lähes aina ulkoilmaa korkeampia, ehkä muutemaa hellepäivää lukuunottamatta.

Nykyaikainen passiivitalo on tiivis kuin pullo ja vaatii jo määräystenkin mukaan koneellisen ilmanvaihdon. Vaikka kesäkuumalla syntyisikin höyrynpaine-eroa ulkoa sisällepäin, niin rakenteen tiiviydestä johtuen vesihöyry ei pääse kulkeutumaan rakenteeseen ja tiivistymään siellä vedeksi. Talvella on sama tilanne toiste päin. Silloinkin tiiviys estää vesihöyryn kulkeutumisen sisältä ulos. Mitään riskejä ei VTT:n peloista huolimatta ole, kunhan rakenne tehdään täysin tiiviiksi. Toki muovi ja polyuretaanikin päästää hiukan kaasuja läpi, mutta tällainen kosteus yleensä kuivuu luonnollisesti sisään- tai ulospäin.

Eri asia sitten ovat 70-luvulta lähtien rakennetut muka-tiiviit omakotitalot, joissa rakennusvirheistä ja huonosta suunnittelusta johtuen tiivistys on puutteelistas, joista aiheutuu ilmavuotoja rakenteenm läpi. Ilmavuoto vie aina mukanaan myös kosteutta, joka kondensoituu heti kylmälle pinnalle jouduttuaan.

"kunhan rakenne tehdään täysin tiiviiksi"

Ei onnistu Suomessa, jossa rakennuksilla ryssiin kaikenkarvaista rakentajaa. Rakennuksilla on kansainvälinen ilmapiiri ja niissä kuulee kaikkia Itä-Euroopan kieliä.

Halvalla ei hyvää ilmaa saa

Moni asuntoyhtiökin säästää kuluissa pistämällä talveksi huippuimurit pienemmälle teholle jotta ei mee niin pal rahhaa. Mutta senhän voi korvata toki pistämäällä ovet ja ikkunat auki aina siks aikaa kun käy ulkosalla. Näin meillä, ja on niin maan raikas ilma ollu koko talven vaikka lämpöpatterit hohkaakin täysillä;)Konstit on monet sano kissa kun eukolla pöytää pyyhki:D

etelä-euroopassa paljon homeisempaa

esim. espanjassa missä ei lämmitystä eikä kunnon eristyksiä, talvella seinät aivan kosteana ja homeessa.

hysteriaa tämä homeasia, mitenkäs ne ihmiset ennen elivät homeisissa torpissaan ?

saivat siedätyshoidon pienestä pitäen jolloin ongelmia ei tullut.

Uuni joka huoneessa

Ennen ei homehtunut,kun oli "tuuletusta", ei ollut muoveja, vaan tuuli joka nurkasta ja uunilämmitys kun oli niin luonnollisesti vaihtui ilma.

Minä kun luulin että

Minä kun luulin että otsikon mukaan kyse on maahanmuutosta.... Ei siinä edes noin halvalla taida päästä suomen kansa !

Se on tuo varattomuus ja siitä seuraava ahdinko

ostetaan ja syödään joka päivä sitä tarjoushernekeittoa! Vähemmästkin ilma pilaantuu!
Tapetit kellastuu ja näyttö pimenee!

Monta syytä!

Nämä nykyajan muovitalot toimivat jos höyrynsulkumuovi on täysin ehjä ja ilmastointilaite on päällä riittävällä teholla. Mutta jos muovikalvo on rakennusvaiheessa rikottu tai unohtunut pois ja jos asukas sammuttaa ilmastointilaitteen niin vaurioita syntyy nopeasti.Osasyynä vielä nämä nykyaikaiset kuivumattomat eristeet. Omakotitaloissa olevat rakennusvirheet ovat luku sinänsä. Taitamattomat rakentajat pilaavat kalliit materiaalit tietämättään tai tietoisesti. Osin tämä oman asunnon myyntivoiton verottomuus 2 vuoden jälkeen myös aiheuttaa omakotirakentajissa tietoista huolimattomuutta.

 
 
ILMOITUS

Yritysblogit

Sami Järvinen
Sami Järvinen, Navi Group
 
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola, Omistajayrittäjä.fi
 
 
 

Tilaa US-uutiskirje

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.

 

Luetuimmat

 
 
 
 
 

Kysely