Näin vuorotyö vaikuttaa – ”Kovia lukemia”

Noin joka neljäs työntekijä tekee Suomessa vuorotöitä, joista on ollut kyse myös kevään työtaisteluissa. Työterveyslaitoksen mukaan vuorotyöt ja etenkin yötyöt nakertavat tekijänsä terveyttä. Vaikutuksissa on kuitenkin yksilöllisiä eroja.

Helsingin rautatieaseman tornin kello näyttää kymmentä aamulla. Vastapäisestä Makkaratalon kahdeksannessa kerroksessa valvotaan kellon ympäri Suomen junaliikenteen sujumista.

–Aika monella meistä täällä on kolesteroli aika korkealla, ja verenpaineet tahtovat vaihdella hirveän nopeaan tahtiin. Joskus epäilevät, että mittari on rikki, kun tulee niin kovia lukemia, sanoo 36 vuotta vuorotöitä tehnyt Rataliikennekeskuksen päällikkö Ari Lehtimäki.

He ovat itse päätyneet 12:n tunnin vuoroihin. Kahta peräkkäistä yötä edeltävät ja seuraavat vapaat.

–Me asumme kaikki vähän kauempana, ja siksi olemme venyttäneet 12 tuntiin. Me saamme yötyöt vapaana. Vapaat ovat tärkeitä, että ehtii elpymään ja viettämään perhe-elämää.

Päivävuorossa istuva liikennepäällikkö Rauno Helander nyökkäilee näyttörivien takaa.

–En minä ainakaan tottuisi päivävuoroon.

–Ja lähteä täältä perjantaina kello 16:lta kotiin Tampereelle ja sitten ruuhkaan Prismaan, puhaltaa Lehtimäki.

Työterveyslaitoksen torstaina julkaisemien tuloksien mukaan vuorotyön terveysriskit tulevat siitä, että ihmisen vuorokausirytmi häiriintyy. Tämä muuttaa elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa.

–Voidaan olla aika varmoja siitä, että yötyöhön liittyy haitallisia terveysvaikutuksia, mutta kuinka vaarallisia ne ovat, siihen tutkimustieto ei anna yksiselitteistä vastausta, kertoo apulaisylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitokselta.

Sydänsairaudet kehittyvät hitaasti, joten syy-yhteyden jäljittäminen vuorotyöhön on vaikeaa. Hublin myös lisää, että vuorotyöhön liittyy stressiä, perhe-elämän ja työn yhteensovittelua sekä usein epäterveellisempiä elämäntapoja.

Valvomisen sietämisessä on isoja yksilöllisiä eroja. Hublin sanoo, että isolle osalle ihmisiä, kuten aamuvirkuille yövuorot eivät sovi.

–Jos yötöillä on tuntuvia oireita ja toimintakyvyn muutoksia, silloin niillä on myös todennäköisesti merkittäviä terveysvaikutuksia. Mutta jos kroppa ei viestitä mitään, ei sitäkään voi pitää merkkinä, ettei yötyöllä olisi mitään terveysvaikutuksia.

Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessorin Mikael Sallisen mukaan ei ole tutkimustietoa siitä, mistä yötyöhön sopeutumisen yksilölliset erot johtuvat. Hän pitää todennäköisenä, että syitä on haettava geeneistä.

Liikenneviraston alaisessa Rataliikennekeskuksessa tehdään vuoroja seitsemän miehen voimin. Työvuorossa seurataan 24:ää näyttöä, joissa vilkkuvat eri puolella maata matkaavat junat.

–Meille kuuluu häiriötilanteiden hallinta. Kun ongelmia tulee rataverkolla, niin alueellinen liikenteenohjaus ottaa meihin yhteyttä, sanoo Lehtimäki.

Jonkinlaisia häiriöitä sattuu useita päivässä. Keskuksen liikennepäälliköt päättävät häiriötilanteissa esimerkiksi, kuka saa ajaa yksiraiteisella rataosuudella ensin, tai odottaako yhteysjuna myöhästyvää junaa ja kuinka kauan.

–Kaikki myöhästymiset aiheuttavat jatkuvia päätöksiä täällä.

Tämä vuosi on ollut erityisen kiireinen. Ensin oli kova talvi Helsingissä, sitten ajoi tyhjä juna hotellin seinään ja viime viikolla paikallisjunan pari vaunua putosi kiskoilta pääkaupungin ratapihalla.