Sunnuntai 27.5.2012

Kiistelty muutos presidentin valtaan etenee

Luotu: 
12.5.2010 07:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Hallitus ja presidentti Tarja Halonen.

Presidentin valtaoikeuksia vähentävän perustuslain uudistuksen on määrä edetä tänään, kun asia tulee hallituksen käsittelyyn.

Kiisteltyä uudistusta pohtinut komitea esitti talvella, että Suomea edustaa EU:n huippukokouksissa pääministeri. Presidentti osallistuisi vain poikkeustilanteissa, jos hallitus niin päättää.

Esitys toisi myös kansalaisille oikeuden tehdä lakialoitteen. Se vaatisi taakseen 50 000 äänioikeutettua.

Tarkoitus on, että uudistukset tulisivat voimaan keväällä 2012.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilkka Luoma

Aika-ajoin tuleva kriisi tarvitsee aina keskitettyä valtaa ja voimaa

(Kansanedustajat ja juuri tietyt poliittiset piirit innostuvat yrittämään presidentin valtaoikeuksien purkua - vastoin kansalaisten mielipidettä)

[ ... - ENNUSTE - Kokoomus etunenässä ajaa Saulille pienempiä valtaoikeuksia mitä hän itse haluaisi. Valintademokratialla ei ole oikeutta puuttua sellaisiin asioihin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista, periaatteellista ja valmiudellista merkitystä koko yhteiskunnalle, erityisesti kriisiaikoina - näistä asioista kansa päättäkööt suoraan ...]

Suomi valitsi presidentin tiukassa kansanäänestyksessä jakaantuen kahtia. Suomi sai ihmisen mitan mukaista huomioimista ideaalisena toimintana ilman kovia arvoja. Varttumaan jäi kansansuosikki seuraavalle kerralle, jossa kohtaavat kulutusjuhlasta syntyvät ongelmat laajemmin kuin ehkä arvaammekaan. Presidentillä pitää Suomessa olla aina riittävästi valtaa, koska kansa tahtoo niin.

Suomi kulkee vahvojen maiden vastavirtaan maan ja valtion johtamisen periaatteissa. EU-kehityksessä valintademokratia innostuu yksisilmäisesti edustamaan kansakuntaa ajattelematta mitä varaumia pitää ottaa huomioon, kun aina ei mene hyvin. Voiton jälkeen tulee tappio. Maallisen hyvinvoinnin jälkeen tulee varmasti henkinen krapula, joka on jo alkanut.

Presidentti edustaa Suomessa suoralla kansanvalinnalla kansakunnan tahtoa. Tällä valinnalla äänestäjät antavat automaattisesti aseman, jota voi myös käyttää konkreettisesti - meillä ei turhaa seremoniallisuutta hyväksytä. Suomi on tottunut voimakkaisiin presidentteihin, joilla on omaa tahtoa. Tuo tahto useasti peilaa paremmin kansakunnan etua, kuin poliittisten juonittelujen kabinettikähminnät. Kansakunta hakee identiteettiä karismaattisista johtajistaan.

Presidentti Urho Kaleva Kekkonen nautti vallasta, mutta niin pitikin, koska vain epänormaali ei niin olisi tehnyt. Kekkonen ennen kaikkea muisti velvollisuutensa ja vastuunsa kansakuntaa kohtaan. Kekkosen perinnön raiskauksena meillä on nyt lähinnä kokoomuspoliitikkojen johdattelema vallasta riisuuntuminen - uskotaan 200 viisaaseen ihmiseen. Hädän hetkellä ei ole kompromisseja, johon 200 henkilöä työllistävä eduskunta on tottunut. Kriisissä vastuu, päätös ja teot ovat yksinäisen ihmisen tekoja - ei ole mahdollisuuksia aikaa vieviin komiteamietintöihin.

Jos katsomme maailman suuria ja vahvoja maita - kaikissa niissä on vahva valtiomies, niin miehenä tai naisena. Suomi on elänyt ennätyspitkän aikakauden yltäkylläisyydessä - valmiutemme ymmärtää, ottaa vastaan ja elää vaikeuksissa on hämärtynyt. Sanotaankin, että jokainen sukupolvi vaatii sotansa ja kriisinsä. Kriisit vaativat aina luotettavaa vastuukarismaa ja sen mukaista johtajaa.

Mielenkiintoista on se, että presidentin valtaa purkavat tahot ovat usein samoja, jotka puuhaavat kansan vastaisesti Suomea USA johteiseen Natoon. Vahva presidentti ilmeisesti Nato-uskovaisten taholta halutaan korvata sotilasliitolla, joka jättäisi vaikean yhdistelmän nouseville sukupolville.

On suureksi hankaluudeksi tämä Kekkosmyllyyn jääneiden Nato-intoilijoiden kohkaus Natoon liittymisestä ja valtaoikeuksiltaan kuristetun presidentin ominaisuuksista. Äänestäjät sen sijaan eivät hyväksy liittymistä eikä valtaoikeuksien purkamista.

Valveutunut politiikan hoitaja kuuntelee mitä kansakunta tahtoo - se voisi osaltansa lisätä puoluepolitiikankin uskottavuutta äänestäjien keskuudessa. Politiikka on sananmukaisesti yhteisten asioiden hoitoa ja siihen kuuluu kansalaisten, vallanantajien kuunteleminen. Meidän pitää muistaa, että presidentti vaihtuu varmasti seuraavalla kerralla.

JK.
Pientä historiallista jossittelua - entä jos Paavo Lipponen olisikin ollut nykyinen presidentti? ja sitten ei niinkään jossittelua, ... kuinka sitten, kun Sauli Niinistö tuon Linnan avaimet ottaa haltuunsa?
Muuten, ...presidentin saapuessa Eduskuntaan esim. Valtiopäivien avajaisiin - kannetaan hänelle varastosta täsmälleen samanlainen ja -kokoinen tuoli kuin Eduskunnan puhemiehellä on - tällä symboloidaan valintademokratian ja suoran kansalaisvaikuttamisen tasa-arvoa (YLE:n ohjelma kansalnvallan tuoleista, la. 22.12.2007).

Ilkka Luoma

Orig. maanantai, helmikuu 18, 2008

olavinieminen

Onko Suomen itsenäisyys ja uskottava puolustus uskovaisten ja ei uskovaisten asia?
Eiköhän se ole tosiasioiden tunnustaminen ja objektiivisen tutkimuksen asia.
Suomi on saatava todella itsenäiseksi ja turvatuksi!
Jos se vaatii puolustusliittoa niin se tehtäköön. Suomen on oltava EU:n aito jäsen jolla on myös sen tuki takanaan tarvittaessa.
Jos tämä edellyttää Naton turvatakuita niin mikä siinä on esteenä. Miksi emme voi olla samassa joukossa mukana ilman venkoilua kuin esim. Saksa tai Ranska.
Onko olemassa joku kassakaappipaperi joka sen kieltää?
Onko WEU jotenkin kielletty Suomelta tai Nato-Venäjä neuvosto?
Pitääkö Suomen antaa aioidensa hoito niissä esim. Viron tehtäväksi?

Nyt pitää asiat sanoa avoimesti ja suoraan! Myös EU:n puolustuksen vääryydet, jos niitä on. Suomettuminenko vain on todellinen syy vai mikä?
Mitään uskovaisten asiaa ei siihen saa sotkea!