- Kuva: Creative Commons / dotbenjamin
Suomessa tehdään yhteensä vajaat 700 lihavuusleikkausta vuodessa, Ruotsissa nyli 5000. Osastonylilääkäri Marja Leivonen Peijaksen sairaalasta uskoo buumin olevan tulossa Suomeen.
Faktakulma
–Työikäisistä yli puolet on ylipainoisia. Joka viides on lihava, ja ylipainoisten määrän ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa.
–Normaalin painoindeksin yläraja on 25. Kun painoindeksi on yli 30, kyseessä on lihavuus. Kun se on 35, kyseessä on vaikea lihavuus. Sairaalloinen lihavuus on puolestaan kyseessä, jos painoindeksi on yli 40.
–Painoindeksi saadaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Painoindeksi on yli 40 esimerkiksi silloin, kun 170 senttimetriä pitkä nainen painaa yli 115 kiloa.
–Vaikeasti lihavia on suomalaisista kuusi prosenttia ja sairaalloisesti lihavia pari prosenttia. Parituhatta suomalaista vuodessa lihoo niin, että he ylittävät painoindeksin 40.
–Lihavuus lisää useiden sairauksien riskiä huomattavasti. Esimerkiksi riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on normaalipainoiseen verrattuna 90-kertainen heillä, joiden painoindeksi on yli 35.
Vuosia liikalihavuudesta kärsinyt potilas makaa leikkauspöydällä Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Pian hänen vatsalaukkuaan kutistetaan leikkauksella pieneen osaan alkuperäisestä ja ohutsuolesta ohitetaan yli puolitoista metriä. Operaatio kestää noin tunnin.
Jos kaikki menee hyvin, vuoden päästä potilas painaa kymmeniä kiloja vähemmän kuin nyt ja on päässyt eroon suuresta osasta lääkkeitään. Näin on käynyt useille noin 300:sta Peijaksen sairaalassa kolmen viime vuoden aikana leikatusta, kertoo osastonylilääkäri Marja Leivonen.
-Eniten välitöntä hyötyä leikkauksesta on ollut aikuistyypin diabetesta sairastaville potilaille. Heistä yli 90 prosenttia on voinut jättää diabeteslääkityksensä pois. Verenpainelääkkeitä käyttävistä noin puolet on päässyt eroon lääkkeistään, hän sanoo.
Leikkaus sopii sairaalloisesti lihavien hoitokeinoksi, kun pelkällä ruokavaliolla ei päästä riittäviin tuloksiin. Leikkauksessa vatsalaukku kutistetaan pieneksi pussiksi niin, ettei entisten ruokamäärien syöminen enää onnistu.
Painosta pois 60 kiloa
Leikkaukset ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina, mutta vielä ollaan kaukana muiden Pohjoismaiden luvuista.
Tällä haavaa Suomessa tehdään yhteensä vajaat 700 lihavuusleikkausta vuodessa, kun ruotsalaisia leikataan runsaat 5000. Leivonen ennustaa, että Suomenkin leikkausmäärät lisääntyvät vastaisuudessa.
-Varmasti ainakin 2000 leikkaukseen päästään lähivuosina, hän sanoo.
Leikkauksen tavoitteena ei ole päästä missinmittoihin. Tulos on hyvä jo silloin, jos esimerkiksi erittäin vaikeasti ylipainoinen pääsee vaikeasti ylipainoiseksi tai eroon puolesta liikakilojaan. Peijaksen sairaalassa leikattujen paino on vuodessa pudonnut kuudesta kuuteenkymmeneen kiloa.
-Normaalipainoiseksi potilaat eivät yleensä tule, vaan jäävät ylipainoisiksi. Mutta laskennallisesti leikkaus maksaa itsensä takaisin 6-7 vuodessa, kun esimerkiksi kalliit lääkemenot ja terveyspalvelujen tarve vähenevät, Leivonen sanoo. Leikkauksen hinta on noin 12000 euroa.
Ruotsalaisessa SOS-tutkimuksessa paino oli kolmella leikatulla neljästä ainakin viidenneksen alkuperäistä pienempi vielä kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta. Noin kymmenesosa leikatuista ei kuitenkaan saavuta riittävää tulosta.
Pieni peruna ja kastiketta
Lihavuusleikkaukseen tulevilla on useilla takanaan kymmeniä laihdutusyrityksiä. Myös ennen lihavuusleikkausta on hyvä laihduttaa 4-8 prosenttia painostaan, jotta leikkaus on turvallisempi ja toipuminen parempaa.
-Jos potilas on yhtään epävarma, leikkausta ei pidä tehdä. Elintapojen pitää muuttua sen jälkeen niin paljon, että potilaan pitää olla erittäin motivoitunut, Leivonen sanoo.
Leikkauksen estää esimerkiksi vaikea syömishäiriö, ja esimerkiksi mahahaava pitää hoitaa.
Leikkauksen jälkeen syötävät ruokamäärät ovat huomattavasti aiempaa pienempiä ja vatsaan mahtuu esimerkiksi kerrallaan vain yksi pieni peruna, hiukan porkkanaraastetta ja pieni kauhallinen kastiketta. Leikatuille annetaan ravitsemusneuvontaa jo ennen leikkausta, ja tilannetta seurataan erikoissairaanhoidossa vielä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen.
Sairaalloisesti lihavia eli painoindeksiltään yli 40 olevia on pari prosenttia suomalaisista. Kaikkiaan suomalaisista työikäisistä on lihavia jo noin viidennes.
Faktakulma
–Työikäisistä yli puolet on ylipainoisia. Joka viides on lihava, ja ylipainoisten määrän ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa.
–Normaalin painoindeksin yläraja on 25. Kun painoindeksi on yli 30, kyseessä on lihavuus. Kun se on 35, kyseessä on vaikea lihavuus. Sairaalloinen lihavuus on puolestaan kyseessä, jos painoindeksi on yli 40.
–Painoindeksi saadaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Painoindeksi on yli 40 esimerkiksi silloin, kun 170 senttimetriä pitkä nainen painaa yli 115 kiloa.
–Vaikeasti lihavia on suomalaisista kuusi prosenttia ja sairaalloisesti lihavia pari prosenttia. Parituhatta suomalaista vuodessa lihoo niin, että he ylittävät painoindeksin 40.
–Lihavuus lisää useiden sairauksien riskiä huomattavasti. Esimerkiksi riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on normaalipainoiseen verrattuna 90-kertainen heillä, joiden painoindeksi on yli 35.
Kommentit
Millä tutkimuksella tuo
Millä tutkimuksella tuo säästö on todettu? Kuulostaa hyvin hataralta tuo väite.
Eiköhän tuo sairaalojen johtaminen
Ole osoittanut ettei lääkärien laskupää ole parhaasta päästä.
Minua olisi kiinnostanut kustantaako valtio kokonaan nämä?