Faktakulma
Suomen ulkopolitiikka
Nykyinen laki
–Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. (Perustuslain 93 pykälä, 1 momentti)
–Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. (perustuslain 93 pykälä, 2 momentti)
–Muodollisesti presidentillä on oikeus tehdä eduskunnalle vastuunalaisen valtioneuvoston kannasta poikkeavia ratkaisuja merkittävissäkin ulkopoliittisissa linjakysymyksissä.
Hallituksen esittämä lisäys
–Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Tämän jälkeen muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta päätetään valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa. (Hallituksen esitys perustuslain 58 pykäläksi.)
–Eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevä kanta tulisi päätökseksi monissa ulkopolitiikan johtamiseen liittyvissä asioissa, vaikka presidentti olisi eri mieltä.
(STT)
Presidentin ulkopoliittisen vallan karsimisessa kiistellään nyt siitä, kävelläänkö presidentin ylitse suljettujen ovien takana eduskunnan valiokunnassa vai julkisesti täysistunnossa.
Ovikiistan nostatti keskiviikkona suurin oppositiopuolue SDP, jonka ryhmäpuheenvuoron pitäjä Jacob Söderman takertui hallituksen perustuslain muutosesityksen perusteluihin. Niissä todetaan, että asian luonne huomioon ottaen eduskunnan kanta valtioneuvoston ja presidentin väliseen kiistaan voisi poikkeuksellisesti olla myös eduskunnan valiokunnan kanta.
–Asiat pitää tuoda eduskuntaan paraatiovesta ja ratkaista avoimesti täysistunnossa, ei salakäytävien kautta eikä suljettujen ovien takana, vaati Söderman perustuslakimuutoksen lähetekeskustelussa.
Salaisuudet valiokunnassa, ratkaisu täysistunnossa
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi, että on vaikea kuvitella, missä tilanteissa ristiriita syntyisi, mutta ratkaisumalli on hyvä olla olemassa.
–Tämä pieni varaus siitä, että jossakin tapauksessa valiokunta voisi tulla kysymykseen liittyy sellaisiin aiheisiin ulkopolitiikassa, jotka saattavat valtioiden välissä suhteissa olla salaisia. Tässäkin varmaan voidaan menetellä niin, että mahdolliset salaiset asiat keskustellaan valiokunnassa, mutta itse ratkaisu ilman salaisuuksien paljastumista voisi tapahtua täysistunnossa, Vanhanen sanoi.
Perustuslakiuudistuksen läpimeno vaatii nykyisen eduskunnan hyväksynnän lisäksi hyväksymistä kahden kolmasosan enemmistöllä vaalien jälkeen kokoontuvassa eduskunnassa. Käytännössä tämä merkitsee, että nykyisten kolmen suurimman puolueen olisi oltava muutoksesta yhtä mieltä.
SDP:n ehto mahdollisten ristiriitakysymysten ratkaisemisesta täysistunnossa kelpasi myös kokoomukselle. Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan asiasta voidaan neuvotella perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
"Presidentistä seinäkukkanen"
Vasemmistoliitossa, kristillisdemokraateissa ja perussuomalaisissa uudistuksen nähtiin heikentävän presidentin valtaa. Veijo Puhjo (vas.) huomautti, että presidentin valitsee koko kansa, pääministerin vain yhden puolueen puoluekokous.
–Suoraan sanottuna keskusta, kokoomus, vihreät ja ruotsalaiset haluavat tehdä kansan presidentistä seinäkukkasen, Puhjo maalaili.
–Perussuomalaisten mielestä presidentin valtaoikeuksia tulisi mieluummin lisätä kuin vähentää. Vallattoman presidentin valitseminen suoralla vaalilla olisi kansan pilkkaamista, säesti Raimo Vistbacka (ps.).
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) vakuutti kunnioitustaan presidentti Tarja Haloselle ja muistutti toimineensa molemmilla kerroilla tämän vaalikampanjassa. Braxin mukaan presidentin kansalta saama valtakirja koskee kuitenkin ulkopolitiikan johtamista, mutta perustuslaista päättäminen kuuluu eduskunnalle.
Braxin mielestä SDP:n esitys vain parantaa hallituksen esitystä niin, ettei ole enää epäselvää, miten valtaa käytetään.
–Tasavallan presidentti on nytkin jo sidottu yhteistoimintaan valtioneuvoston kanssa. Se on sujunut loistavasti, ja niin se on jatkossakin. Tältä osin ei siis olla muuttamassa mitään, Brax sanoi.
Faktakulma
Suomen ulkopolitiikka
Nykyinen laki
–Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. (Perustuslain 93 pykälä, 1 momentti)
–Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. (perustuslain 93 pykälä, 2 momentti)
–Muodollisesti presidentillä on oikeus tehdä eduskunnalle vastuunalaisen valtioneuvoston kannasta poikkeavia ratkaisuja merkittävissäkin ulkopoliittisissa linjakysymyksissä.
Hallituksen esittämä lisäys
–Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Tämän jälkeen muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta päätetään valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa. (Hallituksen esitys perustuslain 58 pykäläksi.)
–Eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevä kanta tulisi päätökseksi monissa ulkopolitiikan johtamiseen liittyvissä asioissa, vaikka presidentti olisi eri mieltä.
(STT)

Kommentit
Mun mielestä vaalit voidaan
Mun mielestä vaalit voidaan turhina lakkauttaa kokonaan. Riittävää on demokratian kannalta että Suomen johtajat ovat Kataisen kavereita ja haluisivat golffata alastomana. Siinä on mielestäni niin paljon demokratiaa, että siitä riittää vaikka jakaisi Afganistaniin asti.
Esim. Stubia ei ole koskaan valittu eduskuntaan, ja hän haluisi golffata alastomana.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200804027466645_uu.shtml
Toi golf porukka voisi
Toi golf porukka voisi sitten suljettujen ovien takana tehdä salassa kaikki tärkeimmät Suomea koskevat päätökset.
Demarit ne uskossa väkevät, porvarin näkevät
Ja takin kääntävät! Porvari presidentin ollessa seuraava presidenttimme, sosialistiset voimat ovat täsmälleen eri mieltä kuin nyt?
Aika-ajoin tuleva kriisi tarvitsee aina keskitettyä valtaa
(Kansanedustajat ja juuri tietyt poliittiset piirit innostuvat yrittämään presidentin valtaoikeuksien purkua - vastoin kansalaisten mielipidettä)
[ ... - ENNUSTE - Kokoomus etunenässä ajaa Saulille pienempiä valtaoikeuksia mitä hän itse haluaisi. Valintademokratialla ei ole oikeutta puuttua sellaisiin asioihin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista, periaatteellista ja valmiudellista merkitystä koko yhteiskunnalle, erityisesti kriisiaikoina - näistä asioista kansa päättäkööt suoraan ...]
Suomi valitsi presidentin tiukassa kansanäänestyksessä jakaantuen kahtia. Suomi sai ihmisen mitan mukaista huomioimista ideaalisena toimintana ilman kovia arvoja. Varttumaan jäi kansansuosikki seuraavalle kerralle, jossa kohtaavat kulutusjuhlasta syntyvät ongelmat laajemmin kuin ehkä arvaammekaan. Presidentillä pitää Suomessa olla aina riittävästi valtaa, koska kansa tahtoo niin.
Suomi kulkee vahvojen maiden vastavirtaan maan ja valtion johtamisen periaatteissa. EU-kehityksessä valintademokratia innostuu yksisilmäisesti edustamaan kansakuntaa ajattelematta mitä varaumia pitää ottaa huomioon, kun aina ei mene hyvin. Voiton jälkeen tulee tappio. Maallisen hyvinvoinnin jälkeen tulee varmasti henkinen krapula, joka on jo alkanut.
Presidentti edustaa Suomessa suoralla kansanvalinnalla kansakunnan tahtoa. Tällä valinnalla äänestäjät antavat automaattisesti aseman, jota voi myös käyttää konkreettisesti - meillä ei turhaa seremoniallisuutta hyväksytä. Suomi on tottunut voimakkaisiin presidentteihin, joilla on omaa tahtoa. Tuo tahto useasti peilaa paremmin kansakunnan etua, kuin poliittisten juonittelujen kabinettikähminnät. Kansakunta hakee identiteettiä karismaattisista johtajistaan.
Presidentti Urho Kaleva Kekkonen nautti vallasta, mutta niin pitikin, koska vain epänormaali ei niin olisi tehnyt. Kekkonen ennen kaikkea muisti velvollisuutensa ja vastuunsa kansakuntaa kohtaan. Kekkosen perinnön raiskauksena meillä on nyt lähinnä kokoomuspoliitikkojen johdattelema vallasta riisuuntuminen - uskotaan 200 viisaaseen ihmiseen. Hädän hetkellä ei ole kompromisseja, johon 200 henkilöä työllistävä eduskunta on tottunut. Kriisissä vastuu, päätös ja teot ovat yksinäisen ihmisen tekoja - ei ole mahdollisuuksia aikaa vieviin komiteamietintöihin.
Jos katsomme maailman suuria ja vahvoja maita - kaikissa niissä on vahva valtiomies, niin miehenä tai naisena. Suomi on elänyt ennätyspitkän aikakauden yltäkylläisyydessä - valmiutemme ymmärtää, ottaa vastaan ja elää vaikeuksissa on hämärtynyt. Sanotaankin, että jokainen sukupolvi vaatii sotansa ja kriisinsä. Kriisit vaativat aina luotettavaa vastuukarismaa ja sen mukaista johtajaa.
Mielenkiintoista on se, että presidentin valtaa purkavat tahot ovat usein samoja, jotka puuhaavat kansan vastaisesti Suomea USA johteiseen Natoon. Vahva presidentti ilmeisesti Nato-uskovaisten taholta halutaan korvata sotilasliitolla, joka jättäisi vaikean yhdistelmän nouseville sukupolville.
On suureksi hankaluudeksi tämä Kekkosmyllyyn jääneiden Nato-intoilijoiden kohkaus Natoon liittymisestä ja valtaoikeuksiltaan kuristetun presidentin ominaisuuksista. Äänestäjät sen sijaan eivät hyväksy liittymistä eikä valtaoikeuksien purkamista.
Valveutunut politiikan hoitaja kuuntelee mitä kansakunta tahtoo - se voisi osaltansa lisätä puoluepolitiikankin uskottavuutta äänestäjien keskuudessa. Politiikka on sananmukaisesti yhteisten asioiden hoitoa ja siihen kuuluu kansalaisten, vallanantajien kuunteleminen. Meidän pitää muistaa, että presidentti vaihtuu varmasti seuraavalla kerralla.
JK.
Pientä historiallista jossittelua - entä jos Paavo Lipponen olisikin ollut nykyinen presidentti? ja sitten ei niinkään jossittelua, ... kuinka sitten, kun Sauli Niinistö tuon Linnan avaimet ottaa haltuunsa?
Muuten, ...presidentin saapuessa Eduskuntaan esim. Valtiopäivien avajaisiin - kannetaan hänelle varastosta täsmälleen samanlainen ja -kokoinen tuoli kuin Eduskunnan puhemiehellä on - tällä symboloidaan valintademokratian ja suoran kansalaisvaikuttamisen tasa-arvoa (YLE:n ohjelma kansalnvallan tuoleista, la. 22.12.2007).
Ilkka Luoma
Sent:
maanantai, helmikuu 18, 2008
Aika-ajoin tuleva kriisi tarvitsee aina keskitettyä valtaa ja voimaa