- Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
Elintarvikealan lakko tyhjensi keväällä useaan otteeseen kauppojen hyllyjä.
Faktakulma
–Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin viime vuonna 139 työtaistelua. Valtakunnallisia työtaisteluja oli 18.
–Määrä oli toiseksi suurin 2000-luvulla.
–Lakkoihin osallistui noin 50500 työntekijää. Määrä oli yli kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vastasi vuosikymmenen keskimääräistä tasoa.
–Menetettyjä työpäiviä oli noin 92000.
–Suurin työtaistelu käytiin rahoitusalalla joulukuussa. Kolmen päivän lakkoon osallistui 20000 toimihenkilöä.
–Lakoista yli kaksi kolmasosaa oli teollisuudessa.
–Tiedossa oleva lakon syy oli 58 kertaa työvoiman vähennys, 23 kertaa työnjohto ja 8 kertaa palkkavaatimus.
Kiivas lakkokevät ja työriitojen ratkominen päättyivät juhannuksen alla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilastoi 51 työtaistelua jo alkuvuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tiedotusvälineet täyttyivät etenkin satamien ja elintarviketeollisuuden lakkojen raportoinnista.
Viime vuonnakin käytiin Tilastokeskuksen mukaan 139 työtaistelua, kun niitä viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut keskimäärin 90.
Syyksi lakkosumaan on arveltu tupoista luopumista. Työnantajien aktiivisen roolin arvioitiin johtavan ay-liikkeen järjestöpoliittiseen vastarintaan. Kun suuri osa työehtosopimuksista viime syksynä päättyi, odotettiin hallitsemattomaksi riistäytyvää liittokierrosta.
Mutta tuliko sitä?
Helsingin yliopiston työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen muistuttaa, että suurin osa työtaisteluista on ollut yrityskohtaisia, irtisanomisiin liittyviä mielenilmauksia. Koko kuluneen vuosikymmenenkin lakoista suurin osa oli paikallisia protesteja.
EK:n tilastoissa viime vuoden 172 työtaistelusta 92 johtui irtisanomisia koskevista kiistoista. Yritysjohdon menettelytapa aiheutti lisäksi 25 mielenilmausta. Varsinaiset tes-kiistat johtivat 20:een työtaisteluun.
-Parin päivän tai tunnin lakot merkitään tilastoihin vaikka lakossa olisi vain muutama työntekijä.
Kaksi suurinta työtaistelua eivät nekään johtuneet palkkariidoista tai tupokauden päättymisestä. Taustalla ovat näiden alojen perinteiset, etenkin työaikoihin liittyvät ongelmat. Työnantaja haluaa muuttaa työaikoja joustavammiksi.
Tiitinen sanoo, että 1980-luvun lopulle asti ay-liike oli vaativa osapuoli. Sen jälkeen työnantajat ovat tuoneet neuvottelupöytiin yhä enemmän omia esityksiään.
Vanhat nuotit?
Tiitisen mukaan tupoista luopuminen ei sinänsä näytä lisäävän työriitoja, vaan syinä ovat jatkossakin talouden suhdanteet ja niiden mukana palkankorotusten taso.
-Työtaisteluiden määrään voi vaikuttaa se, toimiiko paikallinen sopiminen hyvin tai huonosti. Joillakin aloilla ja yrityksillä menee paremmin kuin toisilla.
Järjestö- ja neuvottelurakenteissakaan ei näytä tapahtuvan nopeita muutoksia. Pyrkimys laajempiin kokonaisuuksiin ei näytä kovin nopeasti etenevän.
-Uskon että lähivuosina mennään aika lailla näillä nuoteilla.
Suomi putosi keskikastiin?
Työmarkkinaosapuolten propagandassa lakkojen määrä vaihtelee, koska niissä vertaillaan sopivaksi katsottuja vuosia.
Tiitinen muistuttaa että työtaistelujen määrä on viimeisten noin 15 vuoden ajan pysynyt alle sadassa. Isoin poikkeus oli vuosi 2005, jolloin paperiteollisuudessa oli pitkä kiista, muun muassa työnantajien työsulku.
-1970-luvulla Suomi oli monena vuonna Italian ohella Euroopan kärkimaa. Lakkojen määrä vaihteli tuhannen ja kahden tuhannen välillä. Vuonna 1976 niitä oli 3282.
Tiitinen sanoo, että kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska maat tilastoivat erilaisia mielenilmauksia eri tavoin. Jossain tilastoidaan "jokainen pieni tussahdus".
-Näppituntumalta voisi arvioida että Suomi on keskiarvon alapuolella.
Faktakulma
–Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin viime vuonna 139 työtaistelua. Valtakunnallisia työtaisteluja oli 18.
–Määrä oli toiseksi suurin 2000-luvulla.
–Lakkoihin osallistui noin 50500 työntekijää. Määrä oli yli kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vastasi vuosikymmenen keskimääräistä tasoa.
–Menetettyjä työpäiviä oli noin 92000.
–Suurin työtaistelu käytiin rahoitusalalla joulukuussa. Kolmen päivän lakkoon osallistui 20000 toimihenkilöä.
–Lakoista yli kaksi kolmasosaa oli teollisuudessa.
–Tiedossa oleva lakon syy oli 58 kertaa työvoiman vähennys, 23 kertaa työnjohto ja 8 kertaa palkkavaatimus.