Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) ihmettelee Suomen löysää suhtautumista taideväärennöksiin Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelun blogissaan.
Väärennöksiksi todettua taidetta ei Suomessa takavarikoida, merkitä väärennöksiksi eikä tuhota, koska omaisuuden suoja koskee myös väärennöksiä. Työt päätyvät myöhemmin uudestaan kiertoon ”aitoina”.
– Esimerkiksi Ateneumin taidemuseoon tulee yhä uudestaan tutkittaviksi jo kertaalleen väärennöksiksi todettuja töitä. Ulkomailla vakiintunut käytäntö on tuhota väärennökset, kirjoittaa Vahasalo.
Vahasalo esitti vuosi sitten kulttuuriministeri Stefan Wallinille (r.) kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen väärennöksiksi tunnistetut taideteokset pysyvästi markkinoilta. Vastaus oli edellä mainittu vetoomus omaisuuden suojaan.
Nyt Vahasalo esittää blogissaan tukensa taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen-Laihon ehdotukselle, että taideväärennökset tulisi hävittää piraattituotteiden tapaan.
–Periatteessa piraattituotteita pitäisi koskea sama omaisuuden suoja kuin taideväärennöksiä. Molemmissa väärentäjä yrittää saada itselleen etua ja harhauttaa ostajan luulemaan, että kyseessä on se arvokkaampi aito tuote. Käryn käydessä piraattituotteiden hävitys tapahtuu automaattisesti. Sen sijaan väärennettyä taulua ei saa edes merkitä väärennökseksi, jotta sen arvo ei laske, Vahasalo ihmettelee.
Laitinen-Laiho ihmetteli Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan sunnuntaina, miten välinpitämättömästi suomalaiset lainsäätäjät ja virkamiehet suhtautuvat taideväärennöksiin.
–Opetus- ja kulttuuriministeriö ei aja lainkaan taiteilijoiden, perikuntien ja keräilijöiden etua. Taiteen ostajan kuluttajansuoja on heikko. --- Farkkujen, lenkkitossujen ja käsilaukkujen väärennöksiin suhtaudutaan vakavammin kuin ainutlaatuisten taideteosten väärennöksiin, kirjoitti Laitinen-Laiho.
Helsingin Sanomien paperilehden tämänpäiväisessä jutussa ehdotus piraattitaulujen hävittämisestä saa kannatusta myös immateriaalioikeuden professori, tekijänoikeusneuvoston puheenjohtaja Marcus Norrgårdilta sekä Aalto-yliopiston tekijänoikeuslakimies Maria Rehbinderiltä. Myös Helsingin poliisin talous- ja omaisuusrikosyksikön päällikkö Ilkka Koskimäki toteaa, että asiaa voisi pohtia.

Kommentit
Kommunistikokoomuslainen yksityisomaisuutta tuhoamassa
Jälleen yksi kulttuuriväen cocktaileilla kasvanut kommunsitikokoomuslainen tuhomassa yksityisomaisuutta.
Tuhotkaa huijaripoliitikot!
Tuhotkaa huijasipoliitikot, valepapit ja -lääkärit.
Neva repäisee jälleen
Ja ilmeisesti haluaa myydä omissa kokoelmissaan olevat julistetaulut alkuperäisinä taideteoksina...
Väärennetyksi todettu on väärennös ja sellaisena sitä pitää kohdella. Ei sitä tuhota tarvitse mutta pitää merkitä niin että sen tietää kopioksi.
Valeasiantuntijat voivat tuhota aitoja
Jos teoksesta näkee päältä, että se on väärennös, miksi se pitää tuhota? Jos taas teos saattaa olla aito, mutta asiantuntijakaan ei voi varmasti sanoa varmaa kantaa, miksi pitää tuhota?
Luultavasti aidot teokset kantavat omistushistoriaa, josta voi päätellä jotain. Taidekaupassa pyörinee miljoonia hämärää rahaa? Verottaja on yleensä kärppänä paikalla kun myyntivoittoja keritään. Miksei siis myös taidekaupassa? Näin syntyy aidot dokumentit teosten historiasta.
Onkohan oikeasti noin
Onkohan oikeasti noin vaikeaa merkitä sinne taakse V/F (väärennös-förfalskning)?
Taidekriitikko katselee eri silmällä
Taviksia ei hirveästi kiinnosta aitous jos seinällä on kivannäköinen kopio vaikka van Gochin Iiriksistä. Kaunis on. Itselläni on monta kopiota grafiikkana kauniista tauluista ja muutama pyörii taustakuvana PC:ssa. Näpit irti.
Sitten on näistä sijoituskohteista kiinnostuneet ihmiset. Tuotesuoja kun ei suojaa enää muinaisia tauluja. Laittakoot sitten COPY tunnuksensa taakse jos haluaa. Jos ei sitä sitten haluta, niin keksikööt laillisen perusteen. Toisen omaisuuden tuhoaminen on suhteeton ja perusteeton vaatimus.
Sijoittajat voivat sitten vaikka kopiosuojata esim. siruttamalla sen pienen vähemmistön tauluista, jotka on 'aitoja' arvotauluja.
Tällainen nyt on sellaista fiilistelyä ja itselle_tärkeä_tarkoitus_pyhittää_keinot - asiaa ja sisäsiittoista mielivaltaa. Johan 'asiantuntijat' yrittävät määritellä huijaukseksi jonkun tyylillä tehdyn taulun, jota ei ole olemassakaan. Tyhmä on se ahnea, joka menee retkuun.
Jeesus, Lenin ja Mannerheim
Minulla ei ole alkuperäistä Jeesus Kristuksen kuvaa, vaan melko magea kopio hänen kuvastaan. Kommunistikokoomuslainen asiantuntija tulisi kotirauhaani häiriten tuhouduttamaan sen.
Minulla ei ole Leninin alkuperäistä korkokuvaa, vaan Bejožkasta ostettu kopio, joita oli varmaan 1981 tuhansia, mutta nyt enää varmaan vain satoja. Jehovan todistajatkin, jotka kävivät saarnaamassa kiinnittivät huomiota siihen.
Minulla ei ole alkuperäistä Mannerheimin kuvaa, mutta jossain on kopio Suomen kotien seinille tuhansin kappalein levinneestä huolestuneen näköisestä ylipäälliköstä - kehystettynä.
Jos joku kokoomuskommunistinen valeasiantuntija tulee länsimaista oikeusvaltiota luopioeduskunnan valtuuksin edustaen väittämään, että minulle ainoat ja aidot taideteokset pitää hävittää korvauksetta, katson, että tapahtuu perustuslaiton irtaimen omistusoikeuteen koskeva sosialisointi ja takavarikko.
Tästä tulee vielä jotain yhtä hullua kuin Lex Nokiasta ja Lex Karpelasta, kun touhutytöt profiloituvat turhalla asialla.
kopio vs väärennös
Hei haloo, kopio ei ole sama asia kuin väärennös.