Helsingin uusi musiikkitalo ennennäkemättöminä kuvina

"Uuden musiikkitalon tarpeesta niin että se palvelisi sekä Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria että Sibelius-Akatemiaa, oli pitkään yksimielisyys."

Onko kyse kuolleesta sielusta?

että se karkottaa arkkitehtuurista kiinnostuneet turistitkin.

Takaako arkkitehtitoimisto, että musiikkitalon luona tulee aina paistamaan aurinko, niin kuin kuvissa näkyy?

Minä olin eilen radio-orkesterin konsertissa Finlandiatalolla, tänään kaupunginorkesterin. Eilen ihan takana, tänään ihan edessä. Molemmilla kerroilla kuuli mitä kuuli. Häpeällistä! Sali kelpaa konferensseihin, ei muuhun.

Kiitos kuvista! Sisätilat näyttävät viihtyisiltä, varsinkin konserttisali.

...piirrustuksissa näy yhtään koirraa.

Olin muutama vuosi sitten vieraana Atlantan uuden tulevan musiikkitalon julkistamistilaisuudessa, jossa puhui Home Depot:n perustaja Arhur M. Blank. Tilaisuudessa puhuessaan Blank:n puheesta on mieleeni jäänyt yksi tärkeä viesti: "Konserttitalon rakentamisessa ei ole kyse pelkästään uuden konserttisalin saamisesta kaupungin paraatipaikalle, vaan siitä minkä jäljen tämä sukupolvi haluaa jättää jälkipolville. Konserttitalon suunnittelussa halutiiin lisäksi toteuttaa unelmia siitä mitä ihminen voi nykytekniikan avulla rakentaa."

Atlantan konserttisalia varten kerättiin rahaa vuosikymmeniä ja sen rakentamiseen / suunnittelemiseen alettiin vasta kuin rahaa oli riittävästi koossa. Vierailemalla Atlantan sinfonia orkesterin sivuilla saa hyvän käsityksen siitä minkälaisen konserttisalin he ovat rakentamassa. Mielestäni salin suunnittelussa on otettu rohkea askel ja valmistuessaan se tulee säväyttämään samalla tavoin kuin Los Angelesin konserttisali.
http://www.atlantasymphony.org/symphonycenter/default.aspx

Kun Atlantan konserttisalissa tulevaisuudessa alkaa konsertti niin suunnitelman mukaan Konserttirakennuksen siivet aukeavat. Aika mieletöntä mielestäni.

Hieno näkökulma asiaan, Topi! Uusien konserttitalojen avaaminen on tapaus, joka noteerataan maailmalla laajasti, megaesimerkkinä Frank Gehryn suunnittelema konserttitalo Los Angelesiin. Jos Helsingin musiikkitalo valmistuu 2010, siitä kirjoitetaan ja uutisoidaan ilman muuta kansainvälisessä mediassakin.

Entäs Sydneyn oopperatalo. Tämän Helsingin talon konserttisalin muodot muistuttavat jossain määrin Sydneyn pääsalin struktuuria , mutta muuten talossa ei ole jälkeäkään siitä järisyttävästä vaikuttavuudesta, minkä Sydneyn monumentti antaa.Siinä olisi tavoitetta kulttuurinähtävyydelle kerrakseen, mutta miten lie rahkeiden kanssa.

Kiasmalla pilattiin hyvä aukio, joka korosti postitalon arkkitehtonista ilmettä ja antoi riittävästi tilaa Mennerheimin patsaalle, oltakoon miehestä mitä mieltä tahansa. Musiikkitalosta näyttää myös tulevan melkoinen maisemantuke, kuten tuli Kampin asemarakennelmasta ja Sanomatalosta. Miksi rakennusmassoja niin massiivisesti ydinkeskustaan? Vaivaako Helsingin kaavoittajia tyhjän paikan kammo?

Jos oopperan alueellistaisi Savonlinnaan, nin Musiikkitalon voisi sijoittaa vapautuviin Oopperatalon tiloihin. Tarvittaisiin yksi musiikkimonumentti vähemmän. Kansallisoopperan uusi talo taas olisi Olavinlinna.

Lisää aiheesta: <a href="http://www.domnik.net/blogi/index.php/2008/01/ooppera-savonlinna/">Aluee... ooppera Savonlinnaan</a>

Kiitos kuvista! Minusta rakennus muistuttaa kovasti Kööpenhaminan uutta oopperataloa. Varsinkin lämpiö portaineen ovat aivan yksi yhteen.

Olisi kiinnostavaa lukea muutamien arkkitehtien mielipiteitä materiaalivalinnoista ja piirustuksista.

piirrustukset .....

Kun Suomesta menee Ruotsiin, voi huomata, että rakentamiseen on käytetty enemmän rahaa ja laatu on korkeampi. Kun menee sitten Tanskaan, voi huomata, että rakennusten arkkitehtuuri on hienostuneempaa ja mittasuhteen paremmat. Jos menee Saksaan tai Norjaan (osin koskee myös Baltiaa ja Venäjää), voi huomata, että rahaa käytetään rakentamiseen ja se halutaan myös näyttää. Suomi eroaa joukosta siinä, että rahaa ei haluta käyttää rakentamiseen ja vaikka käytettäisiin ei ainakaan haluta näyttää sitä; arkkitehtuurin ei haluta olevan huomiotaherättävää ja mieluummin se saa olla vähän ankeaakin. Tämä on varmasti jotain perustavanlaatuisen syvällisellä tavalla suomalaisuutta edustavaa, mutta en ihan vielä ole oppinut sitä ymmärtämään.

Kerrankin olisi ollut mahdollista palauttaa Suomi arkkitehtuurin kartalle näyttävällä ja kansainvälisesti kiinnostavalla rakennuksella, mutta ei. Jälleen uusi lasilaatikko muiden lasilaatikoiden viereen. Yhteistyökumppanien rahalla tuokin olisi hoitunut, mutta kun tässä maassa tehdään mieluummin rumaa ja huonoa julkisella rahalla kuin hienoa ja laadukasta yritysrahalla...

Se mikä tässä uudessa keskustarakentamisessa on niin masentavaa on sen täydellinen ennustettavuus ja muoti-ilmiöiden seuraaminen. Sitten kun tähän päälle tulee tosiasia että Musiikkitalon takia uhrattiin makasiinit joista olisi saanut todella hienon kokonaisuuden kun vain olisi ollut vähän mielikuvitusta (esimerkiksi keskustakirjasto!). Ja tosiaan kun nämä kaikki (kiasma, eduskunnan lisärakennus, sanomatalo, tulevat konttoritalot) sitten pannaan yhteen niin itku tulee. Oletteko huomanneet mikä on yhteistä kahdelle Helsingin pilatulle paikalle (Katajanokan ranta ja Töölönlahden ranta)? Alvar Aalto! Kummassakin hän on pannut liikkeelle prosessin ...

Täyttä moottoritienvarsipääkonttorilootaestetiikkaa.
Kohta perästä tulloo toinen kilpailu jolla siivotaan uudelleen lootakasan frisyyri.
Pärjää mainiosti Kallion virastotalon vastakappaleena.
Krynderiarkkitehdit heittää laskulla ja takuu lakkaa kun perävalot lakkaa näkymästä.
Kuluu samaan onnettomien rohkeuden puutteesta kärsivien
uudisrakennusten suureen joukkoon kuin esim. Sanomatalo (pikkulintujen surmanloukku), Nokian (parkkitalot), Elielin aukion (Soviet) hotelli, Kansallisooppera ( sairaalakylpylä) ja liian moni muu.
Tästä maasta arkkitehtoninen lahjakkuus, kunnianhimo ja ammattiylpeys loistaa iloisesti poissaolollaan.

Hei!
Missäs kuoro esiintyy konserttisalissa? Monissa teoksissa on suuri kuoro, tuohon kuvaan en osaa sitä sijoittaa oikein mihinkään kohtaan.
Kuoro tarvitsee hyvät seisoma ja istumapaikat samoin pukuhuoneet sekä lämpiötilat. Kuoron koko voinee olla 30-150 henkilöä. Asia on ehdottomasti huomioitava!

Sisältä näyttää mukavalta, ulkoa tympeältä. Helsingin uudemmasta arkkitehtuurista puheenollen muuten Kampin keskus on minusta oikein onnistunut. Joskin se aukio siinä edessä on turhan iso ja autio, siihen olisi saanut lyödä jonkin ison taideteoksen keskelle pystyyn -- nythän siellä laidalla on sellainen säälittävä metallihäkkyrä, varmaan jonkun näkövammaisen taiteilijan tekemä.

Totean tähän vain että Kiasmasta ottavat turistit kuvia - oopperatalosta ei.

Tuleva musiikkitalo on tylsän näköinen lasilaatikko jonka näköisiä muualla rakennetaan toimistotaloiksi.

MIssä wow?

Mielestäni on suorastaan käsittämätöntä, että kaupungin parhaalle tontille rakennetaan veronmaksajien rahoilla (ja tottakai heiltä kysymättä) sadan miljoonan talonrumilus, joka pääosin palvelee vain pienen ryhmän tarpeita. Minun silmissäni ei näitä Helsingin nykyisen "modernin" rakennustyylin helmiä, kuten Kiasmaa, Viikin ekoaluetta, Malmin Novaa tai Holiday In -laatikkoa saa näyttämään kauniilta tai arvostettavalta, ei sitten millään. Ennemminkin tuntuu siltä, että säästösyistä uutta ja halvempaa suosivat rahoittajat myyvät rumaa "kansainvälisen modernismin" nimellä. Kyllä uutta ja toimivaa voisi tehdä kauniistikin ja kaupungin vanhempien rakennuksien linjaa kunnioittaen. Miksi musiikkitaloa ympäröivästä puistostakin pitää tehdä noin tylsän ja muovisen näköinen? Eikö olisi parempi jättää vastaavat projektit yksityisen sektorin tarjoamiksi ja rahoittamiksi, jolloin vapaa kilpailu ehkä johtaisi siihen, että sekä talon ulkonäkö että sen käyttötarkoitus palvelisi kansaa kannattavasti. Miksi klassisen musiikin ja "akateemisen taiteen" suojelu pitää toteuttaa sosialisesti veronmaksajien rahoilla?