- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Väitöstutkimuksen mukaan luokkajako on suomalaisille arka asia. Arkistokuva.
Suomalaisten jakaantuminen aktiiviseen keskiluokkaan ja passiiviseen työväenluokkaan näkyy kulttuurin kuluttamisessa, ilmenee valtiotieteen maisterin Nina Kahman Helsingin yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta.
Erot yhteiskuntaluokkien välillä näkyvät Kahman mukaan kulttuurin kuluttamisessa ja vapaa-ajan harrasteissa: siinä, mitä harrastetaan ja kuinka paljon.
Kahma lähestyy tutkimuksessaan kulttuuria seitsemän kulttuurialueen (musiikki, elokuvat, TV, taide, lukeminen, syöminen ja pukeutuminen) kautta ja tutkii näitä kulttuurinalueita koskevaa tietoa, tekemistä ja pitämistä sivuavia kysymyksiä. Hän tarkastelee yhteiskuntaluokkia laajasti ja ottaa huomioon ammattiaseman, koulutuksen ja tulot, sekä näiden ohella myös iän, sukupuolen ja äidinkielen.
Eroa aktiivisten ja passiivisten suomalaisten välillä voidaan Kahman väitöstutkimuksen mukaan selittää koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla. Toisessa ääripäässä ovat keskiluokkaiset, hyvin koulutetut ja hyvätuloiset vastaajat, jotka pitävät kaikenlaisesta kulttuurista ja osallistuvat monenlaisiin kulttuuriharrasteisiin. Toisessa ääripäässä ovat koulutus- ja tulomittarein mitattuna huono-osaisemmat, jotka suhtautuvat lähes kaikkeen kulttuuriin välinpitämättömästi.
Vaikka valtaosa suomalaisista kykenee ammattiasemansa, koulutuksensa ja tulojensa perusteella nimeämään sen yhteiskuntaluokan, johon kuuluu, kysymys luokasta on Kahman mukaan arka. Arkiajattelussa luokat kytketään helposti poliittiseen toimintaan ja puolueisiin.
Kahman näkökulma luokkaan on tilastollinen, joten kysymys on pikemminkin todennäköisyyksistä kuin säännöistä, joista ei voi poiketa. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin keskustella kulttuuripalvelujen saatavuudesta ja tarjonnasta.
Kommentit
Kulttuuriharrasteet?
Olisiko suomalainen luokkayhteiskunta selvimmin nähtävissä tulotasossa?
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2010/06/21/EU-m%C3%A4%C3%A4ritelm%C...
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107851-600-000-suomalaistaloutta-raha-ei...
Suomessa on tuloerot
Suomessa on tuloerot minimaaliset kansainvalisessa mittakaavassa. Asia on painvastoin, yritteliaisyydesta ei saa korvausta, joten ihmiset lopettavat yrittamasta. Tasapalkka johtaa tuhoon, ammatti-ihmista pitaa arvostaa tulojen muodossa, jotta he haluavat kehittaa ammattiaan. Nain koko maa ja sen yhteiskunta kehittyy. Ammateilla taytyy myos olla asianmukainen skaala, jolla voi mitata kunkin ammatin tasoa koulutuksella ja vastuunkannolla mitattuna.
Toimeentulovaikeudet eivat ole mielestani koyhyyden mittari, silla Suomessa yhteiskunnalta saa apua. Olen itsekin ollut toimeentulovaikeuksissa, mutta en ole koskaan voinut sanoa olevani koyha sanan varsinaisessa merkityksessa, koyha nakee nalkaa ja sellaisia nalkaanakevia pitaa hakea muista maista.
Miten niin minimaaliset?
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet OECD maiden nopeinta vauhtia. Samoin paaomatulojen kasvu.
Milloin se tuho tulee Suomeen? Yhdysvallat taitaa olla lahempana tuhoa, vaikka siella tyontekijalla ei käytannössa ole oikeuksia, tai minimipalkkoja. Ei mikaan esta arvostamasta ammatti-ihmista tulojen muodossa. Tyoehtosopimus on vain minimi.
Koyha nakisi Suomessakin nalkaa, ellei meilla olisi punikkien rakentamaa turvaverkkoa.
"Milloin se tuho tulee
"Milloin se tuho tulee Suomeen? Yhdysvallat taitaa olla lahempana tuhoa, vaikka siella tyontekijalla ei käytannössa ole oikeuksia, tai minimipalkkoja. Ei mikaan esta arvostamasta ammatti-ihmista tulojen muodossa. Tyoehtosopimus on vain minimi."
USA:ssa on lakiin perustuvat minimipalkat, jotka vaihtelevat osavaltioista toiseen. Jos jenkeissa työnantaja maksaa vähemmän kuin lain sallima minini syyllistyy rikokseen ja saa rikosyytteen, jota ajaa valtion syyttäjä.
Suomessa taas ei ole lakiin perustuvaa minimipalkkaa. Suomessa palkat perustuvat pelkästään työehtosopimuksiin. Jos työnantaja suomessa maksaa vähemmän kuin työehtosopimus edellyttää selviää siitä pelkällä sopimusrikkomuksella. Sen takia Suomessa onkin ihan mielettömästi tapauksia, jossa työnantaja kokeilee kepillä jäätä ja jättää sopimuksen mukaisia palkkoja maksamatta ja katsoo tajuaako työntekiä asiaa ollenkaan. Suomessa syyttäjä ei aja syytteitä sopimusrikkomuksista vaan jokaisen työntekijän itse pitää ajaa syytettä siviilikanteella työnantajaansa vastaan jos haluaa saada maksamattomat palkkansa ja muut työehtosopimuksessa sovitut lisät ja korvaukset.
Ei se työntekijän asema Suomessa niin hyvä ole kuin virallisessa propagandassa annetaan ymmärtää vaan aika olematon loppujen lopuksi. Lisäksi asiat on tehty työntekijän kannalta mahdollisimman vaikeaksi ja työnantajille taas ei juurikaan tule mitään seuraamuksia palkkojen laiminlyönnistä.
Aivan
Tuloerot korreloivat kateutta, mutta käytettävissä oleva rahamäärä on ratkaiseva. Suomessa kaikille taataan riittävä minimitoimeentulo. Tosin "riittävä" on suhteellinen käsite. Ruoka, asunto ja vaatteet on kaikille tarjottu. Jos käyttää rahansa tyhmästi, varmasti elää jonkin puutteessa.
Viisikymmentä vuotta olen kuullut yksinhuotajaäitien marinaa köyhyydestä ja puutteessa elämisestä. Olisi nyt luullut heidänkin lasten kasvaneen aikuisiksi? Vai onko sittenkin yksinhuioltajuus lisääntynyt. Siinäkin on takana valintakysymys. Kondomit on halpoja.
tuloeroja ja leipäjonoja
"Suomessa on tuloerot minimaaliset kansainvalisessa mittakaavassa. Tasapalkka johtaa tuhoon, ammatti-ihmista pitaa arvostaa tulojen muodossa,"
Kirjoittaja ei ilmeisesti ole havainnut, että tuloerojen ennätyskasvu Suomessa muihin maihin verrattuna ei niinkään johdu palkkaerojen kasvusta, vaan pääomatulojen - joita vielä verotetaan keskituloista lievemmin - ja erilaisten johtajabonusten vuosittaisesta (poislukien 2009) prosentuaalisesti moninkertaisesta kasvusta suhteessa palkkatuloihin. On syntynyt pääomatulo- ja bonusrälssi, noin 20 % tulonsaajista, joka on onnistunut siirtämään muiden ryhmien tulo-osuudesta osan sekä vuosittaisen kansantalouden talouskasvun tuoman tulonlisän omiksi tuloikseen.
"koyha nakee nalkaa ja sellaisia nalkaanakevia pitaa hakea muista maista."
Entä mitä pitää hakea pitenevistä suomalaisista leipäjonoista? Kylläisiä ja elämäänsä tyytyväisiä kansalaisiako, jotka huvikseen ovat räntäsateessa tuntikausia jonottamassa avustusjärjestöjen ilmaiseksi jakamia leipäkasseja?
Huvittavia tutkimuksia
Köyhällä elämä on yhtä teatteria. Ei siinä enää reality-elokuva kiinnosta. -Ja mikä on kulttuuria. Eiköhän nykyisin suurin osa ajasta mene pelejä katsoessa, terassilla istuessa, golfia pelatessa, telkkarin ääressä, työmatkoilla, keskistä juodessa ja makkaraa syödessä. Musiikkikin taitaa olla muuta kuin kulttuuria. -Tai sitten kulttuuriksi on katsottava kaikki; onhan köyhänkin elämä kulttuuria.
Suomi on ollut vapaa
Suomi on ollut vapaa yhteiskunta ainakin itsenaisyydestaan lahtien ja sita ennenkin ja ihmisten ajattelutapa perustunut yritteliaisyyteen niin koulutuksen kuin tyoelamankin osalta eli kaikilla on ollut omat mahdollisuutensa. Oma isoisani nousi vanhempansa menettaneesta renkipojasta laivojen hoyrykonemestariksi ja lopulta han omisti vuokrataloja ja tehtaan. Han aloitti renkipoikana 8-vuotiaana.
Luokkajakoa ovat manipuloineet punikit agressiivisella kuuluttamisella, etta luokkajako on olemassa, tehden tata omaksi edukseen ja myoskin onnistumalla siina johonkin asteeseen toisen maailmansodan jalkeisessa Suomessa, etenkin kuusi- ja seitsemankymmenluvulla, jolloin punikit onnistuivat hyodyntamaan rikkaitten ihmisten hippikakaroita, jotka julistivat kommunismia siihen aikaan.
Helppoahan sita on huudella kommunismia kun isipappa maksaa kaiken.
Tavallinen kansa on yritteliasta luonnostaan, mutta jotkut nama niin sanotut sivistyneet punikit saavat sosiaalipummit mukaansa ja rikkaitten isien sivistyneiden punikkien soluttauduttua politiikan tekemiseen (vert. Erkki Tuomioja ja senkaltaiset), Suomesta on tullut hyssyttelijoitten maa.
Muistan elavasti nuoruusajoiltani, kun kaupunki rakensi vuokrataloja sosiaalipummeille omakotialueemme naapuristoon, jossa suurin osa talonomistajia oli ahkeria tehdastyolaisia. Asuinalueemme muuttui levottomaksi sosiaalipummiaineksen saavuttua, joka asui ilmaiseksi vuokra-asunnoissaan eivatka halunneet mitaan tyota ottaa, parvekkeilta lenteli viinapulloja ja joskus akkoja heitettiin parvekkeelta pihalle viinahoyryissa. Kerran muistan tallaisen porukan olleen kavelylla omakotialueen halki ja eras ryhmasta toitotti kovalla aanella, etta "taalla asuu niita porvareita".
Sosiaaliturvaa pitaisi justeerata sita todella tarvitseville, ei pummeille.
Pummeja on riittavasti omasta takaa, siita ei voi syyttaa maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikassakin on tosin paljolti justeerattavaa joidenkin maahanmuuttajapummien pummaamisen valttamiseksi. Jos pummaaminen on maan tapa, niin ei olla hyvalla ladulla.
Kylttyyri kykkii housut kintuissa pusikossa paskalla
Tästä syntyy hieman sellainen vaikutelma kuin pienituloisemmat olisivat kategorisesti apaattista porukkaa, joka passiivisena vain tuijottaa telkkaria sohvannurkassa. Toki varojen niukkuus karsii myös harrastusmahdollisuuksia, mutta eiköhän tämä tutkimuksessa karsinoitu proletariaatti harrasta ja puuhaa kaikenlaista mitä ei vain mielletä kuuluvaksi tähän "(korkea)kylttyyriin". Itsekin pyrin kiertämään mahdollisimman kaukaa varsinaiset "kylttyyritapahtumat" ja harrastukseni sijoittuvat enemmänkin kuvataiteen, koirien ja luonnon pariin.
BB
Tässä karkea jakosysteemi:
- Katson BB:tä
- En katso BB:tä
- En katso TV:tä
..Sinä sen sanoit.
..Sinä sen sanoit.
Esität kommentissasi suomalaisille tarjottua monipuolista kultturitarjontaa, josta sadattuhannet saavat tyydytykssen.
Kun ei ole aivoja, ei tarvitsekaan laadukkaampaa kulttuuria. BB-roska riittää. Siinäkin voi eräille olla liikaa. Näille törkyiset graffitit tunneleissa ja rakennusten seinissä ovat korkeakulttuuria. Kulttuuriministerimme toimiessa vain yhtenä esimerkkinä.
Lainaus yo tekstistä:
"Suomalaisten jakaantuminen aktiiviseen keskiluokkaan ja passiiviseen työväenluokkaan näkyy kulttuurin kuluttamisessa." Siinä se on lyhyesti lausuttuna.
Ei osu
En listatuista "harrasta" mitään. Ko. kulttuuri saa lähinnä karvat nousemaan pystyyn.
Teatterit ovat täynnä julkisuudenkipeitä narsisteja.
Eli kuulun mielelläni "tutkijan" määrittelemään matalimpaan kastiin... Vaikka tulojen tai koulutuksen osalta en todellakaan sinne kuulu.
"Passiiviseen työväenluokkaan", ja samaan hengenvetoon
puhutaan huono-osaisimmista, syrjäytyneistä, jne.
Tämä porukka on kylläkin jo toisessa sukupolvessa työtävieroksuvaa luokkaa ! Turha lähteä politisoimaan asiaa tältä pohjalta.
"Työmiehet ja -naiset" elättävät itse itsensä ja perheensä. Niistä perheistä nousee kulttuurin harrastajia, inssejä ja tohtoreita samalla lailla kuin kuin muistakin.
Ei ammatti näitä asioita ratkaise, vaan perhe-elämä, isän ja äidin tavat ja tolkullisuus, ja maalais/kaupunkilaisjärki jolla kasvatetaan lapsista oikeita ihmisiä.
Oma artikkelissa mainittujen
Oma artikkelissa mainittujen seitseman kulttuurinalueen kulutustottumukseni:
Musiikki:
Klassinen musiikki ja vanha rock-and-roll, melodinen musiikki. Erilaisten kulttuurien traditionaalinen musiikki traditionaalisilla instrumenteilla.
Elokuvat:
Enimmakseen vanhat elokuvat, en pida tarkoituksenhakuisesta vakivallasta. Mieluummin muuta kuin amerikkalaista.
TV:
En pida amerikkaisesta tuotannosta. Brittilainen paasaantoisesti hyvaa, mutta roskaakin loytyy. Asiaohjelmat ja dokumentit seka hyvat eurooppalaiset rikossarjat ilman vakivaltaa.
Taide (kuvataide & valokuvaus):
Luonnonlaheiset maalaukset ja valokuvat, etenkin meri- ja laiva-aiheiset.
Lukeminen:
Ammattikirjallisuus ja meriaiheinen kerronta, parhaita ovat tositapahtumiin perustuva.
Syöminen:
Syon kaikkea mita tarjotaan eri puolilla maailmaa. Omavalintainen ruokailu keskittyy kalaan ja muihin merenelavaisiin seka kasviksiin, juureksiin ja hedelmiin. Pidan myos voimakkaasti maustetusta ruuasta.
Pukeutuminen:
Konservatiivinen, kaytannollinen ja mukavuudenhaluinen.
Insinöörit ovat pohjasakkaa
Jaaha, humanistin tekemä tutkimus. Onpas yllätys, että insinöörit luokitellaan tässä pohjasakkaan, kun eivät yleensä ns. kulttuurielämyksistä välitä.
Harmi, että tästä aiheesta ei voi tehdä väitöskirjaa toisesta näkökulmasta, olisi mielenkiintoista nähdä vaikkapa korrelaatio ydinvoimakannan ja tulotason välillä ja tehdä sen perusteella "luokkajako".
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ydinvoiman+kannatus+ennatysluvuiss...
Eli voidaan varmaan sanoa, että ydinvoimaa kannattavat muodostavat suomalaisen yläluokan, ja vastustajat ovat alaluokkaa?
Vai olisiko ehkä sittenkin syytä kohdistaa hieman kritiikkiä tähänkin tutkimukseen, yksittäisen piirteen korrelaatio voi olla vahva johonkin asiaan, mutta se ei silti muodosta luokkaa (luokka muodostuu siitä, että iso joukko toisistaan riippumattomia tekijöitä liittyy tiiviisti yhteen havaintojoukossa).
Korrelaatio-sanalle on
Korrelaatio-sanalle on olemassa suomenkielinenkin vastine: Vertailukelpoisuus/ vertailukelpoinen.
Miksi Suomessa nykyaan viljellaan vierasperaisia sanoja jokaiseen yhteyteen, kun omassakin sanavarastossa loytyy.
Suomalaiset yrittavat olla niin kansainvalisia... niin kansainvalisia vaheksymalla omaa kulttuuriperintoaan ja kuitenkiin kieli kuuluu kulttuuriin.
Heh, heh
Vierasperäisten sanojen viljeleminen lisää uskottavuutta ja luo vaikutelman korkeasta koulutustasosta. Vähän samaa tavoitellaan, kun ei käytetä näppäimistön ääkkösiä.
Phil Deckerin kaltaisen
Phil Deckerin kaltaisen roskakulttuurintuntijan tapaan asian vieresta ja asiaankuulumatonta:
Jerry Cotton:kin sen tietaa, etta tyhjasta on vaikea nyhjaista eli jos ne aakkoset puuttuu niin niita ei voi kayttaa.
Neville voi nestorina Phil Deckeria opastaa.
Niinpä
No, hyvin olet "roskakulttuurisi" lukenut.
Jerry Cotton
on korkeatasoinen kirjallisen ilmaisun kulttuuriklassikko.
Muka-sivistynyt kylddyyrieliitti lukee sitä salaa.
Ei vertailukelpoinen
Joku jo mainitsikin, mutta korrelaatio ei todellakaan tarkoita vertailukelpoista.
Jos sitä nyt on pakko lähteä suomentamaan, niin vastaavuus voisi olla lähimpänä.
Eli voisi sanoa, että esimerkiksi kulttuurikulutuksen ja tulotason välillä löytyy vastaavuus, kuten myös ydinvoimakannan ja tulotason välillä.
Pointti tuossa oli kuitenkin, että hienostelijahumanistit ovat keksineet taas uuden tavan mollata insinöörejä, ja oikein väitöskirjatasolla.
Ja syvällisempänä pointtina oli, että kaikesta sitä voikin väitöskirjan tehdä ja ennenkaikkea saada hyväksytyksi.
Hyvä- ja huono-osaiset
Olen usein ihmetellyt näiden termien käyttöä. Ikään kuin jokin "osa" olisi tippunut meistä itse kunkin päähän jostain taivaasta ilman, että meillä itsellämme olisi mitään tekemistä asian kanssa. Toki jotkut ovat perineet merkittäviä omaisuuksia, mutta suurin osa näistä "hyväosaisista" on kai itsekin tehnyt jotain asian eteen? "Hyväosaisuus" tarkoittaa sitä paitsi useimipien kohdalla lähinnä hyviä tuloja, ei välttämättä varallisuutta, vaan pikemminkin velkoja - joista kuitenkin selvitään aikanaan.
"Huono-osaisten" sisällä on sitten monenlaista porukkaa: joillakin on sairautta (joksi kai alkoholismikin on katsottava) ja vastentahtoista työttömyyttä. Mutta mukana on myös niitä, jotka ovat jättäneet käyttämättä heidän ulottuvillaan olleet kouluttautumismahdollisuudet. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi tutkimuksen tästäkin aiheesta. Olisi ehkä valaisevampaa kuin tällainen makuasioiden tutkiminen. Tämän tutkimuksen lopputulokset olivat pitkälti ennalta arvattavia.
Sattumalta
"Kahman näkökulma luokkaan on tilastollinen, joten kysymys on pikemminkin todennäköisyyksistä kuin säännöistä, joista ei voi poiketa."
Niin, sattuma on kaiken tilastollisen tutkimuksen vihollinen. Mitä pienempi aineisto on, sitä suurempi satunnaisuuden vaikutus todennäköisesti on. Todennäköisesti, sillä mitään varmaa ei siitä voi sanoa.
Työväenluokan ehdoilla
Työväenluokan ehdoilla toimien ei ole yksikään maa maailmassa pystynyt tulemaan toimeen ilman keinotekoisia toimia.
Työväenluokan vallankumous ja diktatuuri on jo riittävän hyvin pystyneet osoittamaan kelvottomuutensa yhteiskunnan toimivuuden takaajana. Jostain syystä kuitenkin löytyy niitä tuohon "vastakkainasetteluun" sokeasti uskovia vieläkin...
Musiikki: Klassinen,
Musiikki: Klassinen, kuoromusiikki, instrumentaalinen, rock, metalli, elektrooninen.
Elokuvat: Syvällisempiä elokuvia, juoni on tärkeämpi kuin action.
TV: Vain muutama katsomisen arvoinen ohjelma mielestäni, ja niitäkään ei näy Suomessa jotenka ei tule katsottua.
Taide: Vanha taide = Kiinnostavaa, kaunista, joskus tylsää, Nyky taide = ei ole taidetta.
Lukeminen: Pääosin dystopiset-, poliittiset-, tai historialliset kirjat.
Syöminen: Mitä milloinkin ehtii tekemään, useimmiten ruokia ympäri maailmaa: aasialaista, italialaista, amerikkalaista, jne.
Pukeutuminen: Mukavuuden ja hyvännäköisyyden mukaan mennään.
Kuulunko "eliittiin" ?