Sunnuntai 27.5.2012

Nuori kurdinainen puolustaa Tervoa

Markku Huusko
Luotu: 
6.10.2011 11:44
  • Kuva: WSOY
    Jari Tervo kirjoittaa tuoreessa kirjassaan kurdeista.
Kulttuuri

Faktakulma

Tunnettu kurdi Husein Muhammed kirjoitti eilen Puheenvuorossa murskaavan arvion kirjailija Jari Tervon Laylasta blogissaan. Muhammed ärsyyntyi muun muassa Layla-kirjan nimestä, joka hänen mielestään pitäisi kirjoittaa kurdinkielisessä muodossaan "Leyla".

Lakimies Husein Muhammedin eilen esiin nostamat Jari Tervon tuoreen Layla-kirjan nimivirheet eivät ole kaikkien kurditaustaisten suomalaisten mielestä dramaattisia. Vaasalainen nuori kansalaisaktiivi Seida Sohrabi ymmärtää Tervoa ja pitää hyvänä, että hän on kirjoittanut kirjan, jonka pääosassa on kurdiperhe.

- Eihän sillä ole mitään väliä kirjoitetaanko nimi Leyla vai Layla. Se lausutaan kuitenkin kurdiksi Leila, pehmeällä L:llä. Ja onko "oikeinkirjoituksella/tiedolla" niinkään merkitystä, mielestäni tärkeämpää on kirjan viesti, sisältö, mitä se haluaa kertoa lukijoille. Mutta kuitenkin totean, että jos nimissä ja muissa kurdi-asioissa mentäisiin oikein, olisi kirja vakuuttavampi, Sohrabi kirjoittaa Husein Muhammedin blogissa myöntäen tosin, ettei ole lukenut vielä kirjaa.

Muhammed oli kiinnittänyt huomiota juuri kirjan nimeen, mutta myös muihin kirjassa esiintyviin nimiin, jotka olivat hänen mielestään pielessä. Tervon mukaan hänelle tuli kritiikissään huti.

- Muhammed on väärässä. Romaanini nimi on täsmälleen oikein, koska sen tarkoitus on paitsi nimetä kurdityttö myös viitata Eric Claptonin kuuluisaan Layla-nimiseen kappaleeseen ja samalla sen pohjana olevaan vanhaan persialaiseen runoon, Tervo vastasi Uuden Suomen haastattelussa Husein Muhammedille.

Olisiko kirjailija Jaro Tervon pitänyt osata kirjoittaa kurdinimet oikein? Vastaa täällä.

 

Faktakulma

Tunnettu kurdi Husein Muhammed kirjoitti eilen Puheenvuorossa murskaavan arvion kirjailija Jari Tervon Laylasta blogissaan. Muhammed ärsyyntyi muun muassa Layla-kirjan nimestä, joka hänen mielestään pitäisi kirjoittaa kurdinkielisessä muodossaan "Leyla".

Henkilöt: 
Seida Sohrabi, Jari Tervo, Husein Muhammed
Muut asiasanat: 
Layla, Kirjat
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (13)
salakankee

siinä ei voi väärinkäsityksiltä yleensä välttyä.
Varsinkin naisen asema on kipeä kohta monissa kulttuureissa.
Se minkä mies sallii itselleen, sitä hän ei sallisi naisilleen.
Mene sitä kaikille opettamaan! kuka uskaltaa

HaRos

Miksi AA. Milnen kirjan päähenkilön nimi on Risto Reipas... Nalle Puhista puhumattakaan. Olen sataprosenttisen varma, että jos menet London ja avaat puhelinluettelon, niin et löydä sen sivuilta ensimmäistäkään "Risto Reipas" nimistä henkilöä "Puh" nimestä puhumattakaan. Pastaako siitä, onko "Läylä" arabi- vai kurdinimi!

M Eiramaa KNFIJV

Oikeinkirjoitus- ja ajatteluvirheettömyyden auktorisointikysymys ei näemmä ole vielä aukottomasti ratkaistu. Siis että kenellä on valtuutus Kansalta ja Jumalalta. Kuten eilen muistututi, voidaan logomakiaa käydä opillisten ortografistien ja translitteroijien koulukuntien välillä jopa vuosituhansia ilman lopullista selätystä tai edes välttäävää selitystä puoleen tai toiseen. Joosef, Yussuf vai Josifko on eniten valittu? Sitäpaitsi translitteristit muiostuttavat mielellään että Josif onkin oikeastaan Iosif, vaikka ääntäminen venäjässäkin muuta edellyttäisi. Perhana!

Asialla on lisäksi selviä linkkejä ns. empiriaan mm. kunniaväkivallan kautta, jota ainakin Astrid Thors pelkää esiintyvän jopa Suomessa, ks. vaikka:
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/116495-jari-tervon-tulinen-vastaus-%E2...

HaRos

Kirjailija J. Tervo ajattelee "Läylää". J. Tervo pistää "Läylän paperille. Vois pasta. Tekstin "Läylä" ei olekaan enää J. Tervon ajattelema "Läylä". Lukija lukee "Läylästä". Vielä isompi pasta. Lukijan saama kuva "Läylästä" Ei ole enää tekstin "Läylä" kirjailija J. Tervon ajattelemasta "Läylästä" puhumattakaan. Voi pasta!!

LasseRyti

Mika Waltari taisi olla lähes viimeinen suomalainen kirjailija, joka sai vapaasi kirjoittaa Kreikasta, Turkista ja Egyptistä. Hän jopa erityisesti vältti kaikkea oikeaa kosketusta Egyptiin, koska sen ajan egyptiläinen yhteiskunta olisi vaikuttanut väärällä tavalla Sinuhe Egyptiläinen kirjan tarinaan, joka oli yleismaailmallinen.
Samoin Mika Karvajalka ja Mikael Hakim ja Johannes Angelos ja Turms kuolematon ja Ihmiskunnan viholliset olivat kaikki kirjoja, joissa päätarkoitus ei todellakaan ollut seurata historiallisia faktoja, vaan kertoa nykyisen ajan vallankäytön todellisia pyrkimyksiä.
Melkein naurattaa, kun aletaan kirjailijaa syyttämään vääristä faktoista. Pitää erotta toisistaan kirjailija ja dokumentaristi, jotka ovat täysin eri ihmisiä.

Tapio Arjo

Tervo on huono kirjoittaja ja erittäin huono kirjailija.

Kaikki nämä jutut ovat vain kirjan markkinointia.