Sunnuntai 27.5.2012

Viesti Jari Tervolle: ”Pyydä kurdinaisilta anteeksi”

Luotu: 
26.10.2011 14:48
Päivitetty: 
26.10.2011 15:28

Kirjailija Jari Tervo saa täyslaidallisen kritiikkiä kurdiasiantuntijalta. Kurdistan.fi:n päätoimittaja Welat Nehri kritisoi Uuden Suomen mielipidekirjoituksessaan jyrkästi Tervon tuoreen Layla-kirjan välittämiä näkökulmia. Nehri pyytää Tervoa pyytämään anteeksi kurdinaisilta.

- Mielestäni Tervon tarina johtaa kuitenkin asiaa tuntemattoman harhaan kauas todellisuudesta ja näin ollen Tervon sanoma kääntyy itseään vastaan, Nehri kirjoittaa.

Jo aiemmin kurdilakimies Husein Muhammed kritisoi Tervon kirjaa muun muassa siitä, että siinä kurdinimet on kirjoitettu väärin sekä siitä, miten Tervo kurdit kirjassaan esittää. Tervo puolustautui Uuden Suomen haastattelussa sanomalla, että kirjan ydin on kurditytön ihmisarvon puolustaminen. Tervo myös totesi, että romaanissa todellisuus antaa periksi kirjallisuudelle.

- Liikkuminen todellisuuden ja fiktion välillä ei kuitenkaan oikeuta minkään kulttuurin pilkkaamiseen tai faktojen väärentämiseen, Welat Nehri toteaa vastauksena tähän.

- Tervon romaani muistuttaa hämmästyttävän paljon turkkilaisia ”kurdeja käsitteleviä” saippuasarjoja, joiden perimmäisenä tavoitteena on mustamaalata kurdikulttuuria ja hyökätä kurdi-identiteettiä vastaan. Näin ollen Turkin tavoittelema politiikka jatkuu Laylan kansissa, Nehri jatkaa.

Nehri myöntää, että naisten asemassa on parannettavaa kurdiyhteisössä.

- Kurdinaisten tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin Tervo antaa ymmärtää. Yksittäisten tapausten valossa ei mielestäni ole oikeutettua vetää niin rajuja johtopäätöksiä, hän kirjoittaa.

- Jari Tervo on mielestäni anteeksipyynnön velkaa etenkin kurdinaisille ja heidän oikeuksien puolesta taisteleville, Nehri sanoo.

Nehrin koko mielipidekirjoituksen voit lukea tästä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Jarko Häkkinen

Jari Tervo kirjoitti kirjan vihaamastaan kulttuurista. Lopputuloksena kirja, jossa kyseistä kansaa käsitellään halveksivasti. Onko yllätys?

TSV

Fiktiivinen kirja kurdi tytöstä? Nimet on kirjoitettu väärin yms.

Ja minkäslainen kirja kelpaisi kurdeille? Heidät tuotaisiin esiin sankareina, riistettyinä ja täydellisinä. Bullshit kasvakaa kurditkin (tai edustajanne) aikuisiksi ja nielkää yhdessä romaanissa oleva kritiikki.

"- Kurdinaisten tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin Tervo antaa ymmärtää. Yksittäisten tapausten valossa ei mielestäni ole oikeutettua vetää niin rajuja johtopäätöksiä, hän kirjoittaa"

Miksi sitten nostaa meteliä tästä kirjasta? Onko niin että halutaan nämä "kunnia" asiat pitää pimennossa.

simomakela

Vaikken Tervosta kauheasti pidä, on täyttä tuubaa väittää, ettei romaaneissa saisi pilkata toisia kulttuureita. Alkaako mamut täällä jo määräillä, mitä fiktiivisissä romaaneisssa saa ja ei saa kirjoittaa.

juka74

Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on fiktiota ja se on aina mielikuvituksen tuote, esitettiin asioita sitten ylimalkaisesti tai yksityiskohtaisesti tai jopa tietoisesti tai vahingossa täysin väärin. Jopa omaelämäkerrallinen romaani on aina osittain mielikuvituksen tuote. Romaanin ei voi vaatia olevan täysin "totta". Jari Tervo on kirjoittanut fiktiivisen romaanin, sen ei ole tarkoituskaan olla realistinen dokumentti kurdien todellisuudesta. Jos lukija ei pysty ymmärtämään faktan ja fiktion eroa, ongelma on lukijassa, ei kirjailijassa. Kirjassa olevista faktavirheistä voidaan Tervoa oikaista, mutta hänen ei tarvitse pyytää anteeksi keneltäkään yhtään mitään.

juka74

Myös Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla ovat fiktiivisiä, vaikka ne näennäisesti sijoittuvat todelliseen maahan nimeltä Suomi. Kirjojen henkilöt ja osa tapahtumista ovat täysin fiktiivisiä, Väinö Linnan mielikuvituksen tuotetta.

muuan

Voi sanoa, että kyseessä ovat erään henkilön, Väinö Linnan näkemykset ja kokemukset tietyiltä tapahtumapaikoilta. Kuvaukset eivät ole eivätkä voikaan olla täysin yleistettävia ja riidattomia.

Tuntemattoman osaltahan voi moittia esimerkiksi lottien kohtelua, ja Pohjantähden kohdalla sen historiallisesti virheellisen seikan välittymistä, että vuoden 1918 sisällissota olisi punaisten puolella ollut leimallisesti torpparien taistelua.

Ray

Sitä en tiedä onko Tervon kirja taideteos, mutta hänellä on oikeus kirjoittaa juuri niin kuin haluaa. Ei Tervo kai mitään kurdikansan historiaa kirjoita.

Tuntematon sotilas ja "Pohjantähti" joutuivat ja joutuvat jatkuvaan ryöpytykseen. Tuntemattomassa tapahtumia kokee joukko sotilaita Kiven veljesten tapaan omasta perspektiivistään. Pohjantähdessä päähenkilönä on Pentinkulman kylän väki. Smedsin näytelmän yhteydessä on ollut vaikea pidätellä naurua, kun häntä on syytetty vaikka mistä pölhöimmät poliitikot keulilla. Eihän se niin mene.

Se on aina paska homma, kun nämä eri ryhmien viralliset muiden puolesta lukijat käyvät kirjojen kimppuun. Mustalaiset on ja yksi onneton ryhmä tässä suhteessa.

muuan

Eihän tarvitse tehdä jotakin tarkoituksella, esimerkiksi pyrkiä kirjoittamaan kurdien historiaa, mutta merkittävä osa lukijoista voi käsittää tuloksen historiakirjana, tosiasioiden kirjaamisena tai silminnäkijän kuvauksena. Etenkin, jos teosta saattelee hiljaisuus tai pelkät ylistykset.

Tervollako oikeus kirjoittaa juuri niin kuin haluaa? Varmasti, mutta lukijoilla on vastaavasti oikeus arvostella Tervon kirjoittamaa haluamallaan tavalla, jopa tuomiten.

Kaikilla ryhmillähän on puhemiehensä ja puolestapuhujansa. Olisihan se kyllä vaikuttavaa, jos lehdissä julkaistaisiin joskus vastalauseita tuhansien allekirjoitusten saattelemana. Ei tulla ajatelleeksi mahdollisuutta vai pidetäänkö kustannuksia liiallisena maineen hinnaksi?

Ray

Ei taiteella ole muuta velvollisuutta kuin olla mahdollisimman hyvää. Jos lukija ei ymmärrä lukemaansa, se on lähinnä lukijan ongelma. Kirjailijan velvollisuus on kirjoittaa niin kuin oikeaksi näkee.

Edvin Laineen elokuvan(tuntematon) kohdalla on käynyt niin, että elokuvaa katsotaan nykyään osana romantisoitua kuvaa maamme sotahistoriasta. Linna ja Laine kääntyilevät haudassa, kun sodanvastaisesta teoksesta on tullut osa sodan glorifiointia.

MURSU

nyt ollaa Suomessa, vapaa maa lausua mielipiteitä ilman teloitusta ja kivityksiä!
Saahan meitä suomalaisiakin haukkua, irvailla, mollata...eikä me olla juur moksiskaan!! Tässä asiassa ollaan aika samalla linjalla kuin britit, katsokaa nyt mite meillä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa siedetään vaikka mitä, eikä siitä mitää sotaa synny!

Nirppanokka nipottajat, HANKKIKAA ELÄMÄ JA NAUTTIKAA SIITÄ!!!

J.Ryyti

Uutisvuoto-pellen on pyydettävä anteeksi.

Ei Tervo voi olla hyvien tapojen vastaisten lausuntojensa ja kirjoitustensa vuoksi niiden sääntöjän yläpuolella, jotka näyttävät koskevan kaikkia muitakin. Tyyppiesimerkkinä Teuvo Hakkarainen

Samat säännöt kaikille,myös Tervolle. Kirjailijaliiton johdon on myös irtisanouduttava Tervon lausunnoista ja kirjoituksista siinä kuin Perussuomalaisia vaaditaan irtisanoutumaan Teuvo Hakkaraisen sanomisista ja kirjoittelemisista.

kettujuh

Kirja on kirja, ei mikään huippu mutta ei sinänsä pettymyskään.

Turha on mielestäni kenenkään uikuttaa ja itkeä sen sisällöstä, on lukematta.

Sama pätee sähköiseen mediaan, jos ei kiinnosta laittaa kiinni.

Kirjailijalla olkoon oma vapauksensa esittää asiansa tavallaan.

Kauheata on jos Nehrin mukaan menee, että Suomalainen kirjailija on suurin syyllinen Kurdi naisten ahdinkoon?

Näinkin voi asian katsoa, monia on katsanto kantoja?

sinenmaa

Tervo. Älä vaan pyydä anteeksi, koska anteeksipyynnön vaatiminen alistaa sinut kunniakulttuuriin. Jeesus sanoi, että ihmisellä tulee olla anteeksiantava mieli, jolloin loukatulle ei tule edes mieleen vaatia anteeksi pyyntöä.

Anteeksipyytäjä todistaa, ettei hänellä ole mitään anteeksi antoa; vaikka pyytäisit anteeksi, niin et sitä voi oikeesti saada, koska aito anteeksi anto ei vaadi ihmiseltä mitään.

Jari Tervo! Muista nämä sanat, kun seuravan kerran viskot Raamattua. Muista, että me olemme tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät tunne anteeksiantoa

muuan

Tämähän on sitä toisenkin posken kääntämisen oppia. Käytäntö yleensä vain rohkaisee väkivallan, henkisen tai fyysisen, jatkamista.
Loukkaaja ei ehkä saa koskaan ymmärtää, että hän tekee väärin ja loukkaa ihmisiä. Toiset näyttävät päinvastoin nauttivan loukkauksista.
Loukattu puolestaan kerää kaiken katkeruuden mieleensä, mistä se ehkä viimein purkautuu tuhoisana.

Anteeksi pyytäminen on aina nöyryyttävää, mutta se on vain rangaistus rikkomuksesta. Yhteiskuntahan perustuu sanktioihin, joilla halutaan pitää sääntöjen rikkomiset kurissa. Tuskin monikaan pitää oikeudenkäyttöä kunniakulttuurina.

jarmolauros

Kuule Tervo. Kun uskallat heittää koraanin julkisesti TVssa lattialle, uskallan julkaista piirrokseni, kuinka arabi nai tanskalaista pekonipossua takaapäin.

DuPont

Voihan se olla, että sekä Tervon, että muslimien asenteissa ja rehellisyydessä olisi parantamisen varaa. Loistavaa sinänsä, että asia herättää keskustelua. Islam ikävä kyllä tulee olemaan osa yhteiskuntaamme seuraavat vuosisadat.

Asemasta riippuen me tulemme siitä nauttimaan tai kärsimään.

ristoi

Kurdit ovat kiittämättömiä Tervolle.

Tulee muuten mieleen se yksi entinen vihreä kansanedustaja, joka kaveerasi kurdien kanssa ja sai puukosta keuhkoonsa. Kiitollisuutta voi osoittaa niin monikulttuurillisesti.

Kasmalas

Logiikka harjoitus:

A: "Jari Tervo sanoo: Suomalaiset ovat rasisteja"
B: "Jari Tervo on suomalainen"
C: "Jari Tervo pyytää anteeksi kurdeilta"

Kuinka muodostat lauseista pätevän loogisen päättelyn?

Smerd

Tervohan on mm. todennut että 1) Päivi Räsänen on yhtä paha kuin Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad ja 2) suomalaiset miehet tekevät yhtä paljon kunniamurhia kuin islamistisissa kulttuureissa tehdään.

Tämän jälkeen Tervo liotkoon sonnassaan ja on vain hyvä että kurdi antaa moitteet.

Varjojen mies

Tervo ei vain yksinkertaisesti osaa kirjoittaa vieraista kulttuureista tai maahanmuuttajista, koska ei tunne aihepiirin tosiasioita.

Hänen televisiosarjansa Mogadishu-avenuesta oli ala-arvoinen ja loukkasi sekä maahanmuuttajia että suomalaisia.

Ei pelkillä fiksuina pitämillään asenteilla voi korvata todellista yhteiskuntaelämän seurantaa ja tuntemusta.