- Kuva: Buena Vista International Finland
Steven Spielberg on vihdoin päässyt Hergén rakastettujen sarjakuvahahmojen kimppuun. Tulosta sopii äimistellä viihdyttävänä elokuvateknologisena maailmanihmeenä, mutta samalla voi vähän aprikoida sitä, mitä on menetetty: Tintti on kuin Indiana Jones ja sen myötä osa vanhan sarjakuvan charmista katoaa yltiötoiminnallisuuteen.
Mutta äimistellään ensin teknologiaa. Kilometrien mittaiset lopputekstitkin osoittavat, että tuotantoväkeä on ollut kuin ”Vilkkilässä kissoja”. Kyllä heidän aikaansaannoksensa merkillinen onkin. Katsoja huomaa elokuvan alkupuolella pitkään miettivänsä, että mitä tämä nyt oikein on? Onko tämä piirrettyä, elävää vai mitä ihmettä?
Tuntuu kuin todistaisi jonkun aivan uuden elokuvan lajityypin syntyä. Mutta aika pian tähänkin tottuu. Kokemus on vähän samantapainen kuin taannoin ”Avattaren” kohdalla.
Tämä moderni liikkeenkaappausteknologia se avainasia on. On vaikea arvioida robottimaisissa häkkyröissä hikoilleiden näyttelijöiden suorituksia. Jamie Bell on Tintti, Daniel Craig salaperäinen herra Sakharine ja Andy Serkins viskistä pitävä kapteeni Haddock.
Täytyy myöntää, että hahmot ovat onnistuneesti lähellä Hergén tyyppejä. Olen huomannut, että julkisuudessa on jo valiteltu vähän tekniikan haittapuolta: tyhjän ja sieluttoman oloisia silmiä. Kuittaan tämän asian humoristisesti niin, että ainakin kapteeni Haddockille se sopii. Eikös ne juopon silmät vähän semmoiset tuppaa olemaan...
Juonessa seilataan maailman merillä ja pörrätään potkurikoneilla hyvinkin ”tinttimäisesti” tai yhtä hyvin voisi sanoa ”bondmaisesti”. Ei siinä mitään, viihdyttävästi maisemat vaihtuvat ja odotusten mukaan tuohussa on kansatieteellisiä, maantieteellisiä ja antropologisia vivahduksia.
Mutta se yltiötoiminnallisuus! Kyllähän sarjakuvassakin joskus ammuskellaan tai lyödään rosvo putkenpätkällä tainnoksiin, mutta seuraavalla sivulla edetään taas rauhallisesti. Ei kai se mikään yllätys ole, että Spielberg jaksaa vyöryttää. Esimerkkeinä voisi mainita 1600-luvun meritaistelukohtauksen tai lopun kaksintaistelun sataman nostokurjilla.
Kieltämättä kolossaalisen spektaakkelimaista, mutta kyllä hieman vähempikin riittäisi.
Toiminnallisuudesta johtuu sekin, että elokuva on sarjakuvaa väkivaltaisempi. Ei se motkiminen nyt sellaista ole, etteikö sitä voisi nykypäivän 9-vuotias vanhempansa seurassa katsoa, mutta silti asian voi huomioida.
Tään tään eli Tintti ranskalaisittain lausuttua seikkailee nyt siis valkokankaalla. Kyllä se yleisesti ottaen varsin viihdyttävä tuokio on.
filmtrailer:7379