- Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
Presidentti P.E. Svinhufvud ja rouva Ellen Svinhufvud kunniakorokkeella presidentin 75-päivän juhlassa Messuhallissa 1936.
Suomen presidentti Pehr Evind Svinhufvudin syntymästä on tänään kulunut 150 vuotta. Svinhufvudin muistosäätiö juhlistaa asiaa muun muassa laskemalla päivällä seppeleen valtiomiehen patsaalle eduskuntatalon edustalla.
”Ukko-Pekaksi” kutsuttu Svinhufvud oli eduskunnan ensimmäinen, pitkäaikainen puhemies, Suomen itsenäisyysjulistuksen ensimmäinen allekirjoittaja vuonna 1917 sekä ensimmäinen valtionhoitaja 1918.
–Presidenttinä 1931–37 hän kukisti Mäntsälän kapinan verettömästi radiopuheellaan ja ohjasi kansantalouden lamasta nousuun, kehuu muistosäätiö itsenäisyyden avainhahmoa.
Neuvostoliiton kanssa Svinhufvud teki hyökkäämättömyyssopimuksen ja sitoi Suomen pohjoismaiseen puolueettomuuteen.
Lue täältä, mitä vuonna 1991 lopetettu sanomalehti Uusi Suomi kertoi vuonna 1936 Svinhufvudin 75-vuotispäivistä.
Kommentit
Mies paikallaan - aikansa
Oikeistolaisena Svinhufvud piti sosiaalidemokraatit syrjässä vallasta vuoteen 1937 saakka, jolloin maalaisliiton Kyösti Kallio heti presidentiksi tultuaan salli punamultayhteistyön päästä käyntiin. Tällä sattui olemaan merkitystä sille, että kansa otti yhtenäisenä vastaan toisen maailmansodan myrskyt.
Toisaalta Svinhufvud toimi muun ohessa samaan suuntaan jo vuonna 1932, kun riisti jämerällä radiopuheella Mäntsälän kapinasta puhdin pois ja kenties esti siten oikeistolaisen diktatuurin synnyn meilläkin. Jäljelle jäivät vain joidenkin jupinat "Akka-Pekasta".
Kun laivat oli puuta ja miehet rautaa
Hankala kuvitella monenkaan nykypoliitikon "istahtavan" hänen (tai Kallion tai Rytin) saappaisiin vaikeina aikoina. Vaikeat ovat ajat nytkin, mutta saappaat lonksuvat liian pahasti, liian monella.