- Kuva: Helsingin kaupunki
Kuvassa Katajanokan Kanavaterminaali, jonka paikalle visioidaan Guggenheim-museota.
Guggenheim-säätiö puoltaa selvityksessään Guggenheim-museon sijoittamista Helsinkiin. Apulaisjohtaja ja globaalien strategioiden vastaava Juan Ignacio Vidarte Guggenheim-säästiöstä kertoi tänään järjestetyssä seminaarissa säätiön visioista Helsingin museota ajatellen.
Museo olisi tarkoitus rakentaa Helsingin Katajanokalle. Suunnittelu- ja rakennuskustannukset olisivat noin 140 miljoonaa euroa. Hanke rahoitettaisiin julkisin varoin, mutta myös yksityisten ja yritysten sijoituksilla.
Vidarten mukaan säätiö arvioi, että Helsingin Guggenheim vetäisi 500 000–550 000 kävijää vuodessa 3–4 toimintavuoden jälkeen. Arvio perustuu Helsingin muiden nähtävyyksien sekä muiden merkittävien Skandinavian museioiden kävijämääriin.
Lipun hinnaksi on visioitu 12 euroa. Näillä luvuilla liikevaihdoksi saataisiin 7,7 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 6,2 miljoonaa tulisi lipunmyynnistä ja loput oheistoiminnasta, kuten tapahtumista.
Museon vuosittainen budjetti olisi Vidarten mukaan 15 miljoonaa euroa. Tästä viisi miljoonaa käytettäisiin ohjelmistoon. Tällä summalla voitaisiin järjestää muun muassa 3–4 isoa näyttelyä ja kaksi pienempää näyttelyä vuodessa.
Budjetista 4,8 miljoonaa euroa menisi Vidarten mukaan henkilöstökuluihin. Museo työllistäisi kokopäiväisesti 100–120 henkeä.
Puolen miljoonan kävijämäärä on ”keskiluokan skenaario”. Mukana selvityksessä olivat myös varovainen ja optimistinen skenaario.
Vidarten mukaan Helsingin pitäisi Guggenheimin myötä lisätä julkista rahoitustaan 3,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Toisaalta Vidarte muistutti, että Guggenheim lisäisi verotuloja.
Selvityksen mukaan museota varten perustettaisiin suomalainen säätiö, joka vastaisi museon toiminasta. Säätiö olisi voittoa tuottamaton laitos.
Helsingin kaupungin mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät suosituksia lähiviikkoina julkisessa prosessissa, joka jatkuu ainakin helmikuuhun 2012. Kaupunki päättää tämän jälkeen, siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen.
Koko selvityksen voit lukea tästä.
Kommentit
Idea käytettäväksi
Muutetaan Kiasma Guggenheim museoksi. Tämän idean saa miljoonalla käyttöön. Säästö olisi melkoinen
Hyvä idea
..ja jos tarttis vielä lisää tilaa niin putki vanhaan postitaloon, kyllä sieltä löytyy vapaita tiloja
Guggenheim hankkeesta
Laskutoimituksia:
- Minun perheeni osuus pelkästä Guggenheimin nimen lisenssimaksusta on 240 euroa sopimuskaudelta.
- Jotta Guggenheim menisi museona omilleen, kävijöitä pitäisi olla n.3000 jok'ikinen päivä.
- Tämä tarkoittaisi sitä, että Katajanokalle pitäisi mennä Guggenheim bussi neljän minuutin välein. Kannattaisiko tuonne linjata saman tien metro?
Käytännön epäluuloja:
- Rakennuskustannukset piilotetaan tilakeskuksen sisään. Tämä tarkoittaa tavallaan sitä, että niitä maksatetaan koulujen ja päiväkotien vuokrissa. Ja näitä täpötäysiä kouluja ja päiväkoteja Helsinki lakkauttelee äärimmäisten talousvaikeuksiensa vuoksi tärvellen samalla veronmaksajiensa arjesta selviytymisen mahdollisuudet.
- Rakennus ja nimikyltti ovat pelkkiä otsikoita. Mistä museoon saadaan sellaista sisältöä, että kansa vaeltaa sinne suunnitelmien mukaisella kansainvaelluksella?
- Ja jos sinne saadaan sisältöä, niin onko koko hanke täysin tekotaiteellinen harhakuvitelma? Tämä sen vuoksi, että kulttuurikaupunki syntyy kulttuurin tekemisestä ja harrastamisesta, ei museiomisesta. Nämä temppelitaiteen pyhätöt imevät kaikki määrärahat, jonka vuoksi kouluissa ei ole piirustusliituja ja bändien treenauskämpät lakkautetaan.
- Taiteen Donald Duck brändin ostaminen kertoo alenmmuuskomplekseissaan matelevista vähämielisistä päättäjistä, jotka panostavat ennemmin vieraan maan logoon, kuin omiin lapsiinsa. Hävetkää nilkit!
- Rakennuksesta tulee todennäköisesti WOW- arkkitehtuurin huutomerkki. Eli tärvellään samaan rahaan yksi maailman merkittävimmistä satama näkymistä. Tehkää se WOW Merihakaan tai Itä-Pasilaan. Siellä ne arkkitehdit ovat saaneet aiemminkin huseerata mielensä mukaan.
satamanäkymä
Satamanäkymä on lähes 100% arkkitehtien suunnittelema. Luonnonympäristöä tuossa ei ole juuri missään kohtaa enää näkyvissä. Jokainen rakennus tuossa näkymässä Tuomiokirkosta Uspenskiin on ollut muutos aiempaan verrattuna, sen aikaisin termein "muutos nykytilaan".
Kokonaisuus perustuu eri aikojen suunnittelijoiden visioihin, eikä ole mitään perustetta uskoa, etteikö Tuomiokirkko ollut aikanasa WOW- arkkitehuuria, ympäristöönsä, herkkään luontoon, rantamaisemaan ja kaupungin matalaan yleisilmeeseen täysin sopimatonta ulkomaista, vähämielistä rellestämistä.
Asia on vain niin, että sen minkä visionääri näkee tänään kadunmies ymmärtää ja hyväksyy vasta 150 vuotta myöhemmin, jos silloinkaan.
-->
- Tottakai näkymä on arkkitehtien suunnitelema, mutta ei siten, että arkkitehdeille olisi annettu vapaat kädet kaupunkiympäristön pilaamiseen. Merihaka ja Itä-Pasila ovat sellaisia alueita, ja siellä niitä kokeiluita sopii jatkaa.
- "pur" ylentää itsensä visiönääriksi, ja vastakkaista mieltä olevat kadunmiehiksi. Tälläiseen nokitteluun ei pitäisi mennä mukaan, koska se on lapsellista, mutta menen silti:
Väitän ravanneeni Venetsian Biannaleissa ja Documenta näyttelyissä jo 60- luvulta lähtien, mikä kuvannee keskimääräistä suurempaa harrastuneisuutta. Visionääriksi ei tulla ilmoittautumalla ja kannattamalla kulttuuriympäristöjen pilaamista taiteen McDonaldsilla. Niinikään kulttuurikaupunkia ei rakenneta ostamalla puoli kiloa Guggenheim kylttejä hyllylle seitsemän numeroisella hintalapulla, joka rahoitetaan lapsia kiusaamalla.
en ole
ylentänyt enkä alentanut ketään, mutta jokaista WOW- hanketta Pariisin Eiffel- torni mukaanlukien on arvosteltu aina pitkään ja hartaasti. Se on yleispätevä ilmiö ja näkyy myös Rohmarin asenteessa. Merihaka ei ole alue, jossa arkkitehdille olisi annettu vapaat kädet. Kyseessä on alue, jossa rakennusliikkeelle annettiin vapaat kädet ja arkkitehdille mahdollisuus piirtää vain se mitä rakennusliike halusi. On täydellisen epä-älyllistä esittää Merihaka esimerkkinä arkkitehdin suurista vapauksista, kun se todellisuudessa ja täysin dokumentoidusti on yksi tyypillisimmistä päinvastaisista esimerkeistä Suomessa. Itä-Pasila on samaa maata, se on suunniteltu rakennusliikkeiden katetarpeisiin silloin kun Helsingin politiikassa puolueet jakautuivat eri rakennusliikkeiden etupiireiksi.
-->
Annan osittain periksi Itä-Pasilassa ja Merihaassa. Niissä kyllä toteutettiin suurta visiota mm. kävelykansilla jne. Ylipäätään missään ei ole rakennettu kaupunkiympäristöä huolella, tai muista kuin tehokkuusnäkökulmista. Suomen WOW:ia edustaa maaseudun ABC- tornit, ja hyvää makua kauppakeskukset.
Osa näkökulmastani, jota en purkanut sanoiksi on se, että jos meillä on kaunista ja arvokasta kaupunkimaisemaa, niin pitääkö juuri se mennä rikkomaan WOW:illa? WOW kuuluu pikemmminkin sellaiseen maisemaan piristykseksi, jota ei enää mikään voi pilata.
ensin musiikkitalo voitolliseksi!
on täyttä paskaa ja ihmisten älyn aliarviointia väittää että moinen museo voisi millään tavalla olla kannattava.
ainoat kotimaiset hyötyjät tulevat olemaan ne harvat kallispalkkaiset johtajat jotka museoon palkataan.
Ehkä sivuseikka
On tietysti täysin sivuseikka, että se mitä rakennuksen sisälle rahdataan onpi puhdasta sontaa. Musiikkitalovertaukset ovat sikäli hyviä, että sillä on oikea substanssi, kun taas Guggenheim on silkkoa sisältä(kin).
on ihmisten älyllistä aliarviointia
väittää että esimerkiksi Helsingin yliopisto olisi taloudellisesti kannattava. Se rahoitetaan verovaroilla eikä sisäänpääsymaksuja kerätä - se on lähes pelkkä menoerä valtavine kiinteistökuluineen. Taloudellisesti kannattavampaa olisi myydä yliopiston kiinteistömassa Helsingin keskustasta ja muuttaa tilat Henkka&Maukka halpavaatekaupoiksi. Taloudellisella kannattavuudella ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa.
"Millään tavalla kannattava" on sitten eri asia. Yliopisto on kannattava, koulut, sairaalat, kirjastot ja museot ovat kannattavia. Ne ovat keskeisiä perusteita sille, miksi ihmisen yleensäkään kannattaa maksaa veroja. Kulurakenteen osalta kaikki edellä mainitut ovat pelkästään menoeriä.
Hy on osa sijoitusta
Helsingin yliopiston rakennukset ovat olennainen osa valtion hyvätuottoisesta sijoituksesta: koulutuksesta. Verovaroin annettu "ilmainen" koulutus parantaa sitä saaneiden ansaintakykyä ja siten veronmaksukykyä. Yilopistolla koulutetut maksavat veroina takaisin koulutuksestaan aiheutuneet kulut ja sen jälkeen maksettavat verot ovat valtiolle puhdasta voittoa jota voidaan käyttää yhteiskunnan muiden toimintojen rajoittamiseen.
Mitä sijoitustuottoja Guggenheim-museo tuottaa? Ei mitään se aiheuttaa pelkästään kuluja sekä valtiolle, että Helsingin kaupungille
Eipä sillä talolla mitän
Eipä sillä talolla mitän tee, mutta muuten nekin rahat lahjoitetaan kreikkaan, joten ihan sama, saahan edes puolalaiset ja virolaiset rakennusmiehet töitä kun tämä turha talo pystytetään.
Järjetöntä rahan tuhlausta
Miettikääpä mitä noilla miljoonilla saataisiin aikaan vaikka vanhustenpalveluissa? Miks ei rakenneta vanhainkotia ja palkata sinne 100 työntekijää kun veronmaksajat kaiken kuitenkin maksavat.
Eliitin ja taideväen oma hanke, jonka me muut maksamma!
omavelkainen takaus.
hankeen puuhamiehet voisivat pistää nimensä takuupapereihin jos uskaltavat.
jos busines on niin loistava niin taatkoon omalla omaisuudellaan museon toiminnan.
Kuka maksaa?
Vuosittainen liikevaihto 7,7M ja budjetti 15M. Maksajiksi on varmaankin kaavailtu valtion lisäksi Espoota ja Kauniaista, jotka pakkoliitetään Helsinkiin.
Guggenheim hanke.
Suomeen ei tarvitse rakentaa sellaista jenkki hömppää, meillä on näinä ankeina aikoina paljon tähdellisempää kuin tuollainen hömppä.?
Politikot liikemiehinä
Tavallisen ihmisen on varottava kun ostaa jotain niin ettei osta kustannuksia hamaan tulevaisuuteen.
Politikot liikemiehinä olisi mainio väitösaihe jollekin ekonomille
Yksi tavallinen virhe Guggenheimista on että museo saadaan Helsinkiin.
Museo ostetaan Helsinkiin - kaikkihan on ostettavissa.
Suvaitsevaisto
Hauskaa porukkaa tämä suvaitsevaisto/sivistyneistö. Jos maahan rahdataan lukutaidottomia itä-afrikkalaisia on se asia johon ei heidän mielestä ei saa arvostella. Ans olla tämä länsivirtaus. Sama sakki on barrikaadeilla puimassa nyrkkiä!
GUGGENHEIMILÄISET
Tuoreen selvityksen mukaan ”museo olisi tarkoitus rakentaa Helsingin Katajanokalle”. Miksi näin merkittävässä projektissa ei uskalleta määritellä museolle parempaa sijaintipaikkaa?
Kohteen saavutettavuuden kannalta esitän muutamia hyviä vaihtoehtoja lähinnä turisteja ja vieraspaikkakuntalaisia ajatellen:
- Senaatintori (tasavallan ykköspaikka) tai vaihtoehtoisesti Kauppatori
- Sibeliuspuisto (siirretään ”urkupillit” muualle)
- Stockmannin kiinteistö Aleksilla (säästetään rakennuskustannuksissa)
- Finlandiatalon tontti (purkujätettä voidaan uusiokäyttää, mm. seinälaatoitus)
- Olympiastadionin urheilukenttä; stadion olisi mahtava kehys uudisrakennukselle
Itse rakennus voisi olla valtava Outokummun kuparista rakennettu kota (ei missään nimessä lasinen!) Suomutunturin hotellia mukaillen: talvella lumet tulevat helposti katolta ja ei ole huolta kosteusvaurioista.
kansalainen Jake