Torstai 28.8.2014

Guggenheim-miljoonat hukassa – ”Todellisuudessa paljon kalliimpi”

Luotu: 
11.1.2012 16:39
  • Kuva: Helsingin kaupunki
    Kuva
    Guggenheim-museota kaavaillaan Kanavaterminaaliin.

-Koko ajan puhutaan vain kuluista, puuskahtaa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.).

Hän haluaisi puhua enemmän Guggenheimin positiivisesta vaikutuksesta ja vähemmän hankkeen kustannuksista. Rahasta on kuitenkin pakko puhua, koska museon hintalappu on iso ja ennen kaikkea sekava.

Guggenheim-säätiön selvityksessä korostetaan, että 140 miljoonan euron rakennuskustannusten lisäksi museon ylläpito tarkoittaisi noin 3,7-4,7 miljoonan euron lisäystä Helsingin kaupungin taidemuseotoimen vuosittaisiin menoihin. Tällä hetkellä taidemuseotoiminnan kokonaiskulut ovat noin neljä miljoonaa euroa vuodessa, ja selvityksen mukaan ne olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa Guggenheimin myötä.

Selvityksen oman "varovaisen" kuluarvion mukaan Guggenheimin vuotuinen budjettivaje olisi kuitenkin jopa 8,3 miljoonaa euroa. Guggenheimin ylläpito voisi siis tarkoittaa muun museotoimen huomattavaa kutistamista. Tämän myöntää myös Risto Rautava.

-Luovuttaisiin kenties joistain muista tiloista. Rehellisyyden nimissä olisi siis parempi puhua näistä kokonaiskustannuksista, sanoo Rautava Uudelle Suomelle.

Kuluja puuttuu

SDP:n helsinkiläinen varavaltuutettu, arkkitehti ja kaupunkitutkimuksen asiantuntija Kaarin Taipale haastoi väitteet 3,7 miljoonan euron lisäkustannuksista tänään Ylen Ykkösaamussa. Hän laskee, että  Helsingille kertyvä lasku olisi "todellisuudessa paljon isompi": jopa 20 miljoonaa euroa vuodessa tonttivuokrineen, vakuutuksineen ja muine kuluineen.

-[Selvityksessä] oletetaan tulevaksi paljon yksityisiä rahoituslisiä, siitä puuttuu tonttivuokra, kiinteistövero, kiinteistön huoltokulut ja tämäntyyppiset kulut. Mennään yli 20 miljoonan vuodessa joka tapauksessa, kritisoi Taipale selvityksen kustannuslaskelmia.

Risto Rautava kiersi haasteen täysin.

-Usein puhutaan kustannuksista, kun pitäisi ottaa esille myös, mitä kaikkea hyvää se tuo tälle alueelle. Minkälainen vetovoimatekijä se on, kun kaksi huippubrändiä, Helsinki ja Guggenheim, pannaan yhteen, sanoi Rautava Ykkösaamussa.

Hän sanoo Uudelle Suomelle, että kustannuksiin on vielä hankala ottaa kantaa. Kustannusarvio tarkentuu vasta, jos kaupunginvaltuusto päättää sitoutua aiesopimukseen ja hanke etenee arkkitehtikilpailuun. Lisäksi Helsinki yrittää saada valtiolta tukea rakennushankkeelle ja yrityksiltä Guggenheim-lisenssille.

Lainalla?

Ylläpidosta Helsinki kuitenkin vastaisi itse. Jo nämä käyttömenot ja rakentamiskustannukset nostaisivat kaupungin vuosittaiset kustannukset yli kymmenen miljoonan euron, jos valtio ei tue rakentamista. Rautava vahvistaa arviot, joiden mukaan Guggenheimin rakentaminen lainarahalla aiheuttaisi Helsingille noin kahdeksan miljoonan euron vuosittaiset rahoituskulut.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on jo ilmoittanut, että ainakaan kulttuuripuolelta valtiolta ei tipu rahaa.

-Kulttuuripuolelta, korostaa Rautava.

-Katsotaan nyt rauhassa, kun neuvottelut valtion kanssa ovat kesken. Selvitetään, miten niitä rahoja on.

Rautava ei halua ottaa kantaa siihen, onko hanke tuhoon tuomittu ilman valtion tukea. Hänen mielestään kyse on koko pääkaupunkiseudun ja sen elinkeinoelämän edusta. Tai oikeastaan koko Suomen, hän kiirehtii korjaamaan.

-Metropolialueen menestyksestä riippuu koko Suomen menestys, hän perustelee.

Maakuntalehdissä Guggenheimia on pidetty lähinnä pääkaupunkiseutua hyödyttävänä hankkeena. Rautavan mielestä tähän näkemykseen puuttuminen on "ajanhukkaa".

Osapäätös

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei ymmärrä myöskään väitteitä, joiden mukaan hankkeen etenemisessä kiirehditään liikaa. Helsingin kaupunginhallitus tekee päätöksensä hankkeen etenemisestä jo 30. tammikuuta ja kaupunginvaltuusto 15. helmikuuta.

Nyt tehdään kuitenkin "vain kymmenen miljoonan euron päätös" hankkeen jatkosuunnittelusta, Rautava korostaa. Varsinainen päätös rakentamisen aloittamisesta odottaa vasta vuoden päässä, jos hanke etenee.

-Nyt vasta sitoudutaan aiesopimukseen. Se velvoittaa kaupungin selvittämään asiaa lisää ja järjestämään arkkitehtikilpailun, minkä jälkeen kustannukset tiedetään tarkemmin, sanoo Rautava.

-Varsinaisen päätöksen tekisi vasta seuraava valtuusto vuonna 2013.

Mikäli nykyinen valtuusto hyväksyy hankkeen etemisen ja seuraava valtuusto päättäisi keväällä 2013 toteuttaa hankkeen, voisi itse rakennus olla käyttövalmis vuonna 2018.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Kommentteja

On "laskelmissa" muitakin yllätyksiä. Budjetissa ei ole vielä edes kaikkia kuluja. Paitsi käyttöajan, myös investointivaiheen kuluista puuttuu monia kulueriä. Mukana on jostain syystä vain suunnittelukustannukset (30-40 M€) ja rakentamiskustannukset (100 M€,joiden suuruuden realistisesta tasosta voi ehkä joku olla toista mieltä) + 30 miljoonan dollarin lisenssimaksut Guggenheim-säätiölle Guggenheim-nimen käytöstä tulevien 20 vuoden ajan.

Tässä vertailun vuoksi Bilbaon museon avaamista edeltäneet kustannukset (vuoden 1997 hintoina):

13,3 M€ Guggenheim-säätiölle brändistä
4,6 M€ Guggenheim-säätiölle muista palveluista
7,2 M€ tontista
8,7 M€ pääarkkitehti Frank Gehrylle
4,7 M€ käytännön arkkitehtisuunnittelusta
73,1 M€ kiinteistön ja ympäristön rakentamisesta
32,3 M€ taideostoksia
7,2 M€ veroja
14,9 M€ museon avaamiseen liittyviä käytännön kuluja
YHTEENSÄ 166 M€

(Lähde: Beatriz Plaza 2006, artikkelista The Return of Investment of the Guggenheim Museum Bilbao)

Helsingin budjetista on tarkoituksella jätetty pois mm. kaikki verot (etenkin ALV on merkittävä kuluerä), tontin kustannukset (jotka kyllä mainitaan raportissa, mutta jotka tulkitaan maksuiksi "takaisin" kaupungille, ja tiputetaan siksi budjetista pois, Guggenheimin vaatimat taideostokset, sekä museon avaamiseen liittyvät kertaluonteiset kulut, jotka ovat myös merkittävä kustannuserä.

PapaRomeo

vuonna 2010. Jos inflaatio on 4% luokkaa tulee 2018 valmistuvalle 160 miljoonan projektille hinnaksi 220 miljoonaa.

Toisaalta esittämäsi v. 97 166 miljoonaa 4% inflaatiolla olisi 380 miljoonaa... vuonna 2018.

Eikai nyt Helsing G voi olla vaatimattomampi kuin Musiikkitalo? Eikö Helsingin ykköspaikalle haluta jokin Wow! talo. Sen hinta taitaa olla tuplat eli oikea hintalappu projektille taitaa olla 500 miljoonaa.

Allekirjoittanut

Loppulasku on todennäköisesti 1 miljardi + jokavuotiset käyttömenot. Kun ottaa huomioon pääkaupunkiseudun korkeat rakentamiskustannukset niin sekin voi olla liian varovainen arvio.

Demokratia vai kansanvalta

Koska G on kansainvälinen ja kaupallinen konsepti, sitä ei pitäisi Suomessa rahoittaa tai tukea valtion tai kuntien varoilla tai verovähennyksillä sille tehdyistä lahjoituksista. Kaikki olisi pois veronmaksajien kukkaroista ympäri Suomea.

Koska G ei mitenkään vahvista Suomen kansallista identiteettiä tai edes arkkitehtinä tuo esille suomalaista rakentamista, ei ole mitään syytä edistää tällaisen rumiluksen ilmestymistä Helsinkiin tai mihinkään muuallekaan Suomeen.

Jos G uskoo pärjäävänsä kaupallisilla markkinoilla pääsytuloilla ja ulkomailta tehtävillä lahjoituksilla, jotka eivät ole suomalaisen veronmaksajan kukkarosta pois, niin antaa palaa. G:tä voi verrata McDonaldsiin tai Starbucksiin ja sen on selvittävä Suomen markkinoilla samoilla kaupallisuuden ehdoilla.

Jos veroina meiltä kerätyillä rahoilla tuetaan jotain kulttuurihanketta, niin sen pitää olla suomalaisen arkkitehdin suunnittelema ja suomalaisten rakennustyömiehien ja sähkötyömiehien rakentama talo ja suomalaisen taiteen esittelemiseen keskittyvä suomalainen konsepti.

Appi

Mielenkiintoista on, että oikeistolainen linjaus on perinteisesti ollut julkisten palveluiden siirtäminen yksityisten hoidettavaksi. Nyt linjaus tuntuu juuri päinvastaiselta eli pyritään siirtämään yksityinen palvelu julkisen puolen hoidettavaksi. Tässä on joku periaatteellinen ristiriita, joka herättää kysymyksiä. Jos Guggenheim-museo on kannattava bussiness, niin miksi sen rahoitus ja vetovastuuta ei voitaisi säilyttää kyseisellä yksityisellä organisaatiolla? Minulla ei sinällään ole mitään kyseistä museota vastaan, mutta en näe mitään syytä siirtää yritysriskiä julkiselle puolelle. Hyväksyisin jopa elinkeinotuen, joka tarkoittaisi vaikkapa tontin antamista veloituksetta museon käyttöön, mutta muuten tulisi tulot kerätä museossa vierailevilta. Sinällään kyllä uskon, että arkkitehtuuri ja desing jopa voisivat olla sellainen vetonaula, joka kiinnostaisi ihmisiä, jos asiat oikein näytetään. 140 miljoonalla eurolla en kuitenkaan esimerkiksi usko mitenkään saatavan rakennettua sellaista rakennusta, joka ulkoisesti houkuttelisi tutustumaan sisällä esitettäviin arkkitehtinäyttelyihin. Näillä asioilla on varmasti yhteys toisiinsa.

Rohmar

Kustannusten piilottelu ja sirottelu on alatyylinen toimintatapa, jolla halveksitaan sekä päättäjiä, että veronmaksajia. Lisäksi se vaikeuttaa hankkeen läpimenoa.

Rehelliselle voi joskus antaa periksikin, huijarille ei koskaan.

Mauri T Taavitson

Tuolla rahalla, mikä kuluu pelkän nimen ostamiseen, voisi oikeasti ostaa vaikka taidetta, niin rahaa menee siihen tarkoitukseen mihin museoita tarvitaan.
Tämä on kuin Wincapitavedätys, kun Helsinki sijoittaa
parikymmentä miljoonaa kukkikseen, niin saadaan muka
jotain mainetta ja kunniaa, se on höpönlöpöä.
Kaiken lisäksi tämä siionin säätiö tietenkin päättää
kaikesta, jolloin kaupungille jää vain maksajan rooli.

nimperi

Jos kaltaisiasi on enemmänkin, niin sittenhän rahoitus olisi helposti varmistettavissa. Perustakaa vaan vaikka yhdistys, joka kerää vuosittain jäsenmaksua, järjestää ehkä jotain aiheen mukaista toimintaa (kuten yhdistyksen hallituksen vuosittaisen matkan New Yorkin museoon), ja tilittää loput museolle.

Jos jäsenmaksu olisi vaikka sen 50 eur / vuosi, niin jo muutama kymmenen tuhatta jäsentä riittää, että yhdistys saa niin paljon rahaa että siitä alkaa olla hyötyä. Sitten jos yhdistys vielä tekee muuta varainhankintaa, niin jo muutamalla tuhannella jäsenellä kustantaa sen (museon arvon mukaisen) varainhankintatoiminnan.

emmzet

Niin, opm-väkihän ei tietenkään alennu ajattelemaan mitään käytännön asioita kuten rahaa (voi miten brutaalia!).

Rakennettaisiinko museo - varmaan jokin yhdentekevä kamala komitean päättämä töräys, kunhan Museovirasto ym. lukuisat tahot ovat päässeet vesittämään arkkitehtuurin - jos sillä ei olisikaan kalliilla hankittua Gugge-brändiä käytettävissään? Tuskinpa. Entä tontti, eikös juuri tuohon pitänyt tulla uusi ihmeellinen hotelli?

Mikäköhän lie opm-väen seuraava visio ko. paraatipaikalle?

gautama

Puuhamiehet voivat lainata tarvittavat rahat, myös tonttia varten, suoraan rahoitusmarkkinoilta. Suomellahan on AAA -luokitus. Varmaan mielellään lainaavat tällaiseen hyvin tuottavaan hankkeeseen ja asiantuntijoille taloudellisus ja hyödyt on myös paljon helpompi perustella, kuin tavalliselle suurtaloutta ymmärtämättömälle veronmaksajalle, joka saattaa helposti ajatella hanketta enemmän tunteella ja epäillä sen puuhamiehiä.

Miksei eliitti nosta meteliä homekoulujen ja rakennuttamistapojen korjaamiseksi? Lapset joutuvat maksamaan kaikki teidän pelleilynne, joten olisi hyvä, että voivat aloittaa sen terveinä.

Tuostakin matkailusta hyötyvät Guggeli -säätiön lisäksi lähinnä ylikansalliset hotelliketjut. Jos hanke päätetään toteuttaa, tulee päättäjät laittaa kustannuksista myös henkilökohtaisen vastuuseen. Sillä sumutus ja kustannusten nousu on armotonta.

jussi vaarala

"Miksei eliitti nosta meteliä homekoulujen ja rakennuttamistapojen korjaamiseksi? "

Ihan samasta päälaupunkiseutu-elitistis-fasistisesta syystä kuin se eliitti katsoo ettei maakunnan ääniä tarvitse edes kuulla.

Elämme suomessa pääkaupunki-elitistisessä kolonialismissa

pääkaupunkiseutudiktatuurissa

pasi kayhko vapaa kirjoittaja Espoo

Espoo, Helsinki ja Vantaa maksavat verotulojen tasauksena valtion kassaan hurjat summat pääkaupunkiseuden ulkopuolisten kuntien käyttöön. Esim. nelihenkinen Espoolaisperhe kustantaa kyseisiä verotulojen tasauksia noin 2800€/vuosi. Helsinkiläinen vastaava vielä hiukan enemmän. Tämäkö on kolonnialismia?

muuan

Niitä voidaan pitää koko Suomen rahoina. "Metropolihan" on imenyt ja imee sille suodun aseman turvin niitä muita teitä itselleen omasta maasta ja ulkoakin.
Metropolin etuhan on koko Suomen etu, kuten jutussa todetaan.
No niin, sitä etua on jaettava koko Suomelle.

Keskisuomalainen

Valtion rahoja ei pidä käyttää Guggenheim-museoon ollenkaan.
Ne ovat verovaroja, eikä niillä voi aina vain kustantaa kulttuuritarjontaa Helsinkiin.
Hupenevia kulttuurimäärärahoja tulisi nyt kohdentaa koko Suomeen ja sellaiseen kulttuuriin jota veronmaksajat käyttävät laajasti. Näitä jälkeenjääneitä kohteita on mm. maamme teatterilaitokset ympäri maata. Näissä tehdään kulttuuritekoja ympäri vuoden ja hyvin pienin budjetein.
Teatteri on tavallisen kansalaisen taidetta, toisin kuin juuri satsattu ooppera.

Raharikkaat voivat itse kustantaa Guggenheim-museonsa, kun se tuntuu olevan niin tärkeää ja jopa edullistakin. Kun valtio vetäytyy kokonaan hankkeesta sen voi toki Helsinkiin tehdä mesenaattien rahoituksella. Eikös se Harkimo olisi sopiva juoksupoika rahaa keräämään, kulttuuri-ihmisiä kun on ?

Dejavu

Koko ajan puhutaan vain kuluista, puuskahtaa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.)..."
Niinpä, niistä kuluista tosiaan puhutaan, kun pitäisi pienentää luokkakokoja, taata päivähoidon riittävyys, vanhustenhuollon toimiminen.. Joko Helsingistä muuten on poistettu asunnottomuus ? Jos kerran Guggenheim on niin hyvä turistibisnes, kerättäköön rahat niiltä yrityksiltä, jotka tästä turismista tulevat hyötymään. Tehkää yksityisrahoitteinen rahasto, johon kerätään 200 miljoonaa näin aluksi. Vapaaehtoisia ? Hiljaisuus ?

Seppo jo syntymästään

140 miljoonaa, tuohan on pieni raha.

Pitää etsiä oikea vertailukohde. Kulttuurista, mitä Guggenheim-talokin edustaa, tulee mieleen monikultturisuus.

Eihän tuo 140 miljoonaa ole kun sama summa jonka Turkukin käyttää kolmessa vuodessa maahanmuuttajiinsa. Sen jälkeen taas tarvitaaan lisää rahaa.

Guggenheim taas kerran maksettuaan on Eteläsataman rannassa ilonamme joka vuosi tuomassa turisteja ja rahaa Suomelle.

DuPont

Suomessa on ollut perinteenä, että suurten julkisten rakennushankkeiden kustannukset arvioidaan reilusti alakanttiin, koska halvalla ne ovat helpompia myydä kansalle. Tuo 140 miljoonan euron arvio on todellisuudessa luultavasti parinsadan miljoonan paikkeilla, vähintäänkin. Kun lisätään arvioon vielä suomalaisen rakennustekniikan (väistämättömät) virheet ja niiden korjauskustannukset, loppusumma voi olla hulvattomasti suurempi kuin tuo 140 miljoonaa.

Käyttökulut tietysti vielä päälle. Vaikka mielelläni näkisin tuon museon Katajanokalla, on vaikea uskoa sen kannattavuuteen.

gerhouggonen

Rautava on kataislaisella argumentoinnilla liikkellä: "Fantastinen mahdollisuus, älkää nyt niistä kustannuksista jauhako! Maksaa mitä maksaa, pitäähän meidän kantaa brändivastuumme, onhan meidän nyt Guggenheim saatava tänne! Otetaan niskalenkki kaupallista taidetta vastustavista voimista!"

Toivottavasti jo nyt vihdoin kokoomusta äänestäneille "tavallisille ihmisille" on tässä tarpeeksi esimerkkiä siitä, mitkä arvot (tai arvottomuus) on kokoomukselle tärkeitä. Äänestämällä voit vaikuttaa, paitsi jos äänestät kokoomusta...

kinnuta

Kysymys Rautavalle ja Pajuselle. Kun olette voimakkaasti hankkeen kannalla ja pidätte sitä kannattavana. Oletteko valmiita antamaan hankkeelle omavelkaisen takauksen siltä varalta, että kulut ovat suuremmat kuin tuotot?
Jos ette, olette antamassa tarkoituksellisesti väärää tietoa hankkeen kannattavuudesta

BorisW

Olisi mielenkiintoista tietää onko Guggenheimia ajavilla tahoilla/henkilöillä oma ketunhäntä kainalossa.

Guggenheim-brandi on pelkkä mainostemppu, jos kaikki kulut kaatuvat joka tapauksessa suomalaisten niskaan - kulut jäävät Suomeen ja niistä pääosa suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.

Eikö olisi parempi uskoa matkailua edistävien tahojen ajatukseen, että turistit (ne harvat) tulevat Suomeen maamme "eksoottisuutta" hakemaan, eikä suuren maailman taidetta.

joukahinen

Tässähän taas jällen kerran kyse suomalaisten vieraskoreudesta ja silkasta tyhmyydestä, jota ulkomaanelävät osaavat taitavasti käyttää hyväksi.
Mitähän se "norsu meistä ajattelee"- ettei vaan pahaa?
MIksi tätä "Kukkelia" Suomelle tarjotaan?? Tod. näk siksi ettei kukaan muu sitä huoli.
Bilbaon museo on jo tehnyt tehtävänsä, eikä pohjan perukoilla koskaan tulla yltämään lähellekkään samaan kävijämäärään. Tappiota siitä tulee, jos hölmöyteen ruvetaan.

gerhouggonen

Niinpä. Kukaan Helsingin herroista ei Guggenheim-kiimassaan tunnu muistavan, että museo ei ole pelkästään sen seinät vaan sinne sisällekin pitää hankkia ns. kokoelma. Tuskin Guggenheim sitä(kään) hankkii, vaan sekin tehdään verovaroin.

Eikö voitaisi ajatella "out-of-the-box" ja vaikka vastaiskuna brändätä Ateneum? Olisihan se komeata, että avattaisiin New Yorkiin Ateneum Museum of Arts (AMoA) ja seuraavaksi sitten vaikka Bagdadiin ja Teheraniin... otettaisiin vain pari miljardia brändikomissiona kaikilta halukkailta hölmöiltä.

Allekirjoittanut

Miksei Helsinki perusta omaa Suck-enheim brändiä. Guggenheim on vain franchising ketju kuten Kotipizzakin. Samaa mättöä myydään joka putiikissa. Tyypillinen pyramidihuijaus, josta hyötyy vain ketjun perustaja.

ilkkapellervo

Tämä olisi todella mielenkiintoista selvittää. Kenelle muille Guggenheim säätiö on tajonnut brändiään. Miten museot pärjäävät muissa maissa taloudellisesti etc.

Minun mielestäni Tukholma olisi huomattavasti parempi paikka Guggenheimille. Pajunen voisi sponsoroida laivalippuja taiteen ystäville Tukholmaan.

wesimies

Tietty on hintavaa.
Aivan samoin oli rahat loppu kun Musiikkitaloa, Kansallis Oopperaa, aikoinaan Ateneumia,
Stadionia ym kulttuurilaitoksia rakennettiin.
Varmaan näissäkin tapauksissa olisi tarvittu vaippoja
vanhuksille ym muuta tarpeellista.
Aina ne vaan rakennettiin ja kuinka ovatkin olleet tarpeellisia.

Leila

tuloa Helsinkiin. Minua hämää kuitenkin tässä kuviossa se, ettei kukaan suomalaisista projektin vetäjistä mainitse sitä, että museoprojekti on Guggenheimin säätiölle puhdasta kaupankäyntiä. Siksi suomalaisten päättäjien tulee olla tiukkoina ja toimia raa'an bisnismäisesti omalta osaltaan ja tinkiä rohkeasti. Nyt näyttää siltä, että Helsingin edustajat hyväksyvät aivan mitä tahansa rahallisia vaatimuksia eivätkä näytä tajuavan bisnispelin henkeä alkuunkaan.

Ray

Kukaan ei edes oleta, että rakennukseen sisälle laitettaisiin jotakin, jolla olisi jotakin merkitystä. Sillä ei ole tämän hankkeen kannalta mitään väliä. No sisältöhän tulee olemaan kansainvälistä kierrätysroinaa, jota nykytaide suurimmalta osin on. Katajannokalle rakennetaan siis ongelmajätteen kierrätyspiste, jota sitten odotetaan puolen miljoonan ihmisen käyvän pällistelemässä.

tatu

Eikös tässä viimeiset kuukaudet kiivaasti ole kritisoitu kreikkuja mihin tarkoituksiin lainanneet rahaa?

Ulkomaanlainaksi kai tämäkin toteutuessaan menee joten otetaanpa jo nyt huomioon nekin korkokustannukset kokonaiskustannuksia laskiessa.

Fasse

Helsingissä asuvat sotilaat äänestivät sinut aikanaan valtuustoon, jotta Santahamina pysyisi sotilaskäytössä.

Koeta nyt pysytellä tyynesti niissä asioissa, joita ymmärrät. Kadettikoulu ja huoltoesiupseerikurssi tuskin ovat antaneet pätevyyttä museohakkeiden arviointeihen, mikä kyllä näkyykin lausunnoistasi.

Matti Hytölä

Rautava, Vapaavuori ja Sarkomaa tekevät guggeli-innoissaan hallaa jopa Niinistön presidenttikampanjalle. Nimittäin ainakin alitajuisesti kansalainen ajattelee että kaikki kokkarit ovat noin pääkaupunkikeskeisiä, elitistisiä ja niin huonolla itsetunnolla varustettuja että tarvitsevat jatkuvasti uusia miljoonapömpeleitä osoittaakseen että mekin olemme jotain.

pirssari

..nämä muutamat sadat "firmojensa piikkiin" shampanjaa juomaan tottuneet keekoilijat kustannettaisiin pukunäyttelyihinsä vaikka minnepäin maailmassa jo olevaan Guggeli-ukon muistopalatsiin, kerran pari vuodessa, siksi järjettömän tuntuinen "investointi" näyttää olevan tarjolla. Piilokustannusten peittelijöinähän nämä jenkkien liituraita- Jampat ovat todella mestareita, joten Arhinmäki on todellakin oikeassa, ei latin latia veroekuja tähän "Katajanokan Kreikkaan"

Skorppi

Guggis maksaa järjettömästi suhteessa mahdollisiin hyötyihin ( mitä lisäarvoa se enää antaa Helsingille, jolla alkaa olla jo aika maximissa turistiarvo). Lisämatkustajia tai muuta maksavaa porukkaa ei guggis enää tänne tuo.

Helsingillä on jo riittävän kaunis ja houkuttelava kauppatori/keskusta ja museoita ja musiikitaloja yms. pilvin pimein. Guggis aiheuttaisi kokonaan uuden ilmeen Helsingille. Se peittäisi perinteisen ja ainutlaatuisen näkymän kokonaan alleen amerikkalaisen taidebusinesslisenssibrändin alle.

Johonkin rapistuneeseen teollisuuskaupungin uuden ilmeen luomiseen se voisi sopia mutta ei Helsinkiin. Usein rahan puute on estänyt vanhojen kaupunkien tuhoamisen toivottavasti nyt myös.

Miten suuret päätökset tehdään aina hätäisesti muutaman henkilön ja lobbarin jyrääminä. Nyt HS taustavaikuttajat ovat kokonaan sitoutuneet hankeeseen - se näkyy HS monisivuisisissa jutuissa. Veronmaksajien kukkarosta on helppo ottaa.

HRISTO

Olennainen osa projektia on että siitä pitäisi tulla monumentaalinen.

Ehdotan että museon sijasta rakennamme jättipatsaan ilmentämään kulttuurista alemmuudentunnettamme. Mallina esim. Kim Il Sung'in pronssipatsas Pyongjangissa. Tämä lienee myös lainarahoilla rakennettu. Jos käytämme jaloa metallia niin arvo säilyy paremmin kun huoltoa vaativassa rakennuksessa.

Helsingin kauunginvaltuutetut voisivat sitten päättää ketä patsas tulisi esittämään. Siihen heillä on täysi pätevyys.

sikaekonomi

Investointi, käyttökulut ja oletetut tulot ovat tiedossa.
Niiden avulla avulla saadaan sitoutuneen pääoman tuotto.
Jos se on hyvä, ongelmaa ei ole, sillä halukkaita
sijoittajia löytyy.
Jos se on huono, tappion maksavat ne jotka eivät tiedä
sitä vielä.
(Näinhän saatiin aikaan tämä finanssikriisikin.)
Koska investoinnin riski on tulo-odotuksissa,
keskustelu kannattaisi keskittää niihin.

snadi

"Jos se on hyvä, ongelmaa ei ole, sillä halukkaita
sijoittajia löytyy."
Helsinki antaisi projektille jo merkittävää tukea lahjoittamalla tontin? (Kantakaupungissa olevien tonttien arvo ei ole mitätön. Katajanokalle kaavaillulle tontille rakentamisen kustannukset ovat rakennuttavan yrityksen arvioitavissa kuten myös kohteen saavutettavuus).
Tulojen olettaminen on aina olettamista ja arviointia. Ainoa jolla ei arvioinnin "tuskaa" ole on säätiö joka saa lisenssimaksuina takuutuoton.
Joten ollee perusteltua jäädä odottamaan sijoittajien ja sponsorien arvioita? Kuten toisaalla on esitetty voisi Kiasma , säätiölle lahjoitettuna, olla jo aivan kelvollinen kohde "brändin" voiman osoittamiseen?